Tarnala
Tarnala on kylä Parikkalan kunnassa Etelä-Karjalan maakunnassa. Se valittiin Vuoden eteläkarjalaiseksi kyläksi vuonna 2011. Kylä kuului Saaren kuntaan vuoden 2005 alkuun saakka, jolloin se liitettiin Parikkalaan[1].
Historiaa muokkaa
Ensimmäisen kerran Tarnala mainitaan kylän nimenä 1615. Vuoden 1618 maakirjassa Tarnalassa todetaan olevan 28 taloa, joista autioita eli asumattomia tai veronmaksukyvyttömiä oli neljä. Talojen määrä oli toiseksi suurin Kirjavalan jälkeen kaikista tuolloisen Suur-Parikkalan kylistä. Vuosina 1617–1721 Tarnala kuului Ruotsin valtakuntaan kuten koko Käkisalmen lääni. Vuoden 1637 taloluettelossa oli erillisinä kylinä mainituissa Tarnalassa 17, Minkkolanniemellä 8 ja Honkakylässä 5 eli yhteensä 30 taloa. Vuonna 1690 vastaavat luvut olivat 12, 9 ja 6 eli yhteensä 27 taloa, joilla oli peltoa keskimäärin 1,25 hehtaaria.[2]
Sijainti muokkaa
Tarnalan kylä sijaitsee Pien-Rautjärven itä- ja pohjoispuolella, Valtatie 6:lta Niukkalaan erkanevan Yhdystie 4021:n ja Sorokulmantien numero 4014 risteysalueen tuntumassa. Kylä sijoittuu Pien-Rautjärven ja Uukuniemen väliin, pohjoisessa se rajoittuu Kesälahteen ja etelässä Mikkolanniemeen. Tarnalan tunnettuja paikannimiä ovat useat mäet kuten Mieronmäki, Mäkelänmäki, Linnamäki, ilmeisesti sahauspaikkana toiminut Tellinginmäki ja kokon polttopaikkana tunnettu Kuposenmäki. Mykkiissä on nähtävyytenä kaksi isoa siirtolohkaretta, Mykkiin kivet. Kylän pinta-ala on noin 30 neliökilometriä, mistä vesistöjen osuus on noin 112 hehtaaria. Venäjän rajalle kylän keskustasta on linnuntietä noin kahdeksan kilometriä. Pien-Rautjärven vuosien 1835–1838 ja 1917–1925 järvenlaskujen ohella Tarnalan kylämaisemaan on vaikuttanut myös Jyrkilänjärven lasku 1873–1898. Sitä varten järvestä avattiin Jyrkilän kanava Pien-Rautjärveen. Kanava perattiin 1953–1958. Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmä nimesi Tarnalan valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisema-alueeksi vuonna 1993.[2]
Kyläläisiä ja kylän toimintaa muokkaa
2000-luvun alussa Tarnalan 88 perheellä oli yhteensä 52 eri sukunimeä, yleisimpinä Tiaiset, Kososet ja Löppöset. Tarnalan ja Mikkolanniemen yhteinen koulu perustettiin kyläläisten lapsia varten Mikkolanniemelle 1902, mutta uusi yhteinen koulurakennus tehtiin Tarnalaan 1909. Mikkolanniemen saatua oman koulun 1928 ja Saaren-Honkakylän jo aiemmin Tarnalan koulu jäi yhden kylän kouluksi. Alakoulu aloitti 1932, jolloin yläkoulussa eli kansakoulussa oli oppilaita 60. Enimmillään Tarnalassa oli koululaisia 131 vuonna 1956, koulun viimeisenä toimintavuonna 1996 heitä oli enää parikymmentä. Oulun yliopiston matematiikan emeritusprofessori Paavo Turakainen on yksi Tarnalan koululaisista. Kirjaston toiminta alkoi Tarnalassa 1919, joskin kunnan kirjaston lainausasema kylään perustettiin vasta 1949. Urheiluseura Tarnalan Yrityksen toiminta alkoi taas vuonna 1910. Tarnalassa syntynyt Jorma Härkönen voitti yleisurheilun EM-kilpailuissa 1982 pronssia 800 metrillä. Tarnalassa toimineesta kahdeksasta kaupasta pitkäaikaisin oli 63 vuotta toiminut Parikkalan Osuuskaupan Tarnalan myymälä, joka aloitti 1931 ja lopetti toimintansa 1993. Viimeinen kaupoista, Tarnalan K-kauppa, suljettiin 1999. Tarnalan postiasema perustettiin 1945. Sen hoitajana toimi pisimpään eli peräti 33 vuotta Sirkka Laine aina vuoteen 1989 asti. Tarnalan Osuusmeijeri perustettiin 1910 ja sille rakennettiin ensimmäinen oma kiinteistö 1912. Meijeri tuhoutui heti jatkosodan alussa, mutta meijeriosuuskunta purettiin vasta 1962. Tarnalan Osuuskassa aloitti toimintansa 1924. Oman talon se sai 1948 ja Saaren Osuuspankkiin se liitettiin 1976.[2]
Tarnalan kyläyhdistys perustettiin 1997 jatkamaan 1980 muodostetun kylätoimikunnan työtä. Toimintaan kuuluvat muun muassa erilaiset hankkeet, taideleiri, retkeilyreittien ylläpito, tietotupa sekä ruokakerho Ruasa. Yhdistys on myös hankkinut uimarantatontin Pien-Rautjärven rannalta, johon on rakennettu pukukopit ja veneenlaskupaikka. Kuposenmäellä on yhdistyksen rakentama kota.[1]