Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1982

Vuoden 1982 yleisurheilun EM-kisat pidettiin Ateenassa, Kreikassa 6.12. syyskuuta. Kilpailuihin otti osaa 29 maata ja 756 urheilijaa. Kilpailut avasi Kreikan presidentti Konstantin Karamanlis.[1]

TuloksetMuokkaa

MiehetMuokkaa

100 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Frank Emmelmann 10,21 (CR)
2   Pierfrancesco Pavoni 10,25
3   Marian Woronin 10,28




200 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Olaf Prenzler 20,46
2   Cameron Sharp 20,47
3   Frank Emmelmann 20,60




400 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Hartmut Weber 44,72 (CR)
2   Andreas Knebel 45,29
3   Viktor Markin 45,30




800 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Hans-Peter Ferner 1.46,33
2   Sebastian Coe 1.46,68
3   Jorma Härkönen 1.46,90

Sebastian Coe karkasi kauas muilta 200 metriä ennen maalia mutta Hans-Peter Ferner nousi vielä loppusuoran kirillään Coen ohi ja voittoon.[2]



1 500 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Steve Cram 3.36,49
2   Nikolai Kirov 3.36,99
3   José Manuel Abascal 3.37,04




5 000 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Thomas Wessinghage 13.28,90
2   Werner Schildhauer 13.30,03
3   David Moorcroft 13.30,42

Wessinghage lähti voittoisaan loppukiriin 300 metriä ennen maalia.[3]



10 000 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Alberto Cova 27.41,03
2   Werner Schildhauer 27.41,21
3   Martti Vainio 27.42,51

Alkuperäisessä ohjelmassa ensimmäiselle kisapäivälle oli merkitty 10 000 metrin juoksun alkuerät, mutta osallistujamäärän vähyyden vuoksi juostiin heti loppukilpailu. Alkupuolisko juostiin ajassa 14.04. Kuuden kilometrin täytyttyä Portugalin Carlos Lopes lisäsi vauhtia, ja vain kolme juoksijaa pysyi hänen vauhdissaan mukana. Loppukirissä nopein oli yllättäen Alberto Cova.[4]



MaratonMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Gerard Nijboer 2.15.16
2   Armand Parmentier 2.15.51
3   Karel Lismont 2.16.04




20 km kävelyMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   José Marín 1.23.43
2   Jozef Pribilinec 1.25.55
3   Pavol Blažek 1.26.13

Italialainen Maurizio Damilano hylättiin johtopaikalta pari kilometriä ennen maalia.[5]



50 km kävelyMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Reima Salonen 3.55.29
2   José Marín 3.59.18
3   Bo Gustafsson 4.01.21

Kävely suoritettiin kovassa helteessä. Bo Gustafsson piti alkumatkalla nopeinta vauhtia, ja Reima Salonen oli hänestä enimmillään lähes puolitoista minuuttia jäljessä. Salonen otti kärkikävelijät kiinni ja irtosi heistä 37 kilometrin tienoilla.[6][7]



110 m aidatMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Thomas Munkelt 13,41
2   Andrei Prokofjev 13,44
3   Arto Bryggare 13,60




400 m aidatMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Harald Schmid 47,48 (ER)
2   Aleksandr Jatsevitš 48,60
3   Uwe Ackermann 48,64

Harald Schmid juoksi uuden Euroopan-ennätyksen.[2]



3 000 m esteetMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Patriz Ilg 8.18,52
2   Bogusław Mamiński 8.19,22
3   Domingo Ramón 8.20,48




4 x 100 m viestiMuokkaa




4 x 400 m viestiMuokkaa




KorkeushyppyMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Dietmar Mögenburg 230 (CR)
2   Janusz Trzepizur 227
3   Gerd Nagel 224




SeiväshyppyMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Aleksandr Krupski 560 (CR)
2   Vladimir Poljakov 560
3   Atanas Tarev 560




PituushyppyMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Lutz Dombrowski 841 (CR)
2   Antonio Corgos 819
3   Jan Leitner 808

Lutz Dombrowski hyppäsi karsinnassa tuloksen 825 cm, ja loppukilpailussa hänen kolme hyväksyttyä hyppyään olivat mitoiltaan 830, 841 ja 825 cm. Jan Leitner sai pronssia, kun hänen toiseksi paras hyppynsä oli parempi kuin myös 808 cm parhaallaan hypänneellä tšekkoslovakialaisella Zdeněk Mazurilla.[8]



KolmiloikkaMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Keith Connor 17,29
2   Vasili Grištšenkov 17,15
3   Béla Bakosi 17,04

Keith Connor teki voittotuloksen kolmannella hypyllään saatuaan jo ensimmäisellä kierroksella tuloksen 17,26 metriä.[9]



KuulantyöntöMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Udo Beyer 21,50 (CR)
2   Jānis Bojārs 20,81
3   Remigius Machura 20,59




KiekonheittoMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Imrich Bugár 66,64
2   Igor Duginets 65,60
3   Wolfgang Warnemünde 64,20

Imrich Bugár heitti voittotuloksensa sateen hellitettyä viidennellä heittokierroksella.[1]



MoukarinheittoMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Juri Sedyh 81,66 (CR)
2   Igor Nikulin 79,44
3   Sergei Litvinov 78,66

Juri Sedyh heitti voittotuloksen ensimmäisellä heitollaan.[9]



KeihäänheittoMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Uwe Hohn 91,34
2   Heino Puuste 89,56
3   Detlef Michel 89,32

Uwe Hohn teki voittotuloksensa ja oman ennätyksensä viidennellä heittokierroksella ja ohitti kilpailua siihen saakka johtaneen Heino Puusten.[10][11]



KymmenotteluMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Daley Thompson 8743 (WR)
2   Jürgen Hingsen 8517
3   Siegfried Stark 8433

Daley Thompson johti viiden lajin jälkeen yli sadan pisteen erolla Jürgen Hingseniin kerättyään 4549 pistettä.[10] Thompsonin lopputulos oli maailmanennätys.[12]



NaisetMuokkaa

100 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Marlies Göhr 11,01 (CR)
2   Bärbel Wöckel 11,20
3   Rose-Aimée Bacoul 11,29




200 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Bärbel Wöckel 22,04 (CR)
2   Kathy Smallwood 22,13
3   Sabine Rieger 22,51




400 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Marita Koch 48,16 (WR)
2   Jarmila Kratochvílová 48,85
3   Taťána Kocembová 50,55

Marita Koch paransi nimissään ollutta maailmanennätystä 0,44 sekunnilla.[13][14]



800 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Olga Minejeva 1.55,41 (CR)
2   Ljudmila Veselkova 1.55,96
3   Margrit Klinger 1.57,22

Pronssimitalisti Margrit Klinger oli loppukilpailun ainoa länsieurooppalainen. Hänen lisäkseen mukana oli kaksi neuvostoliittolaista, kaksi puolalaista, yksi itäsaksalainen, yksi romanialainen ja yksi bulgarialainen.[15]



1 500 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Olga Dvirna 3.57,80 (CR)
2   Zamira Zaitseva 3.58,82
3   Gabriella Dorio 3.59,02




3 000 mMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Svetlana Ulmasova 8.30,28 (CR)
2   Maricica Puică 8.33,33
3   Jelena Sipatova 8.34,06




MaratonMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Rosa Mota 2.36.04
2   Laura Fogli 2.36.29
3   Ingrid Kristiansen 2.36.39

Naisten maraton oli ensimmäistä kertaa EM-kilpailujen ohjelmassa. Viimeisenä kilpailupäivänä ohjelmassa olleen juoksun voitti Rosa Mota, joka kolme päivää aiemmin sijoittui 3 000 metrin juoksussa 12:nneksi.[16]




100 m aidatMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Lucyna Kałek 12,45 (CR)
2   Jordanka Donkova 12,54
3   Kerstin Knabe 12,54




400 m aidatMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Ann-Louise Skoglund 54,58 (CR)
2   Petra Pfaff 54,90
3   Chantal Réga 54,94




4 x 100 m viestiMuokkaa

Mukana oli vain seitsemän joukkuetta, joten alkueriä ei tarvittu.[3]



4 x 400 m viestiMuokkaa

Itä-Saksan voittoaika oli uusi maailmanennätys.[3]



KorkeushyppyMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Ulrike Meyfarth 202 (WR)
2   Tamara Bykova 197
3   Sara Simeoni 197

Kahdesta metristä yritti vielä kolme hyppääjää mutta vain Ulrike Meyfarth pääsi yli. Tämän jälkeen hän hyppäsi uuden maailmanennätyksen 202 cm kolmannella yrityksellään.[2]



PituushyppyMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Vali Ionescu 679
2   Anișoara Cușmir 673
3   Jelena Ivanova 673




KuulantyöntöMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Ilona Slupianek 21,59 (CR)
2   Helena Fibingerová 20,94
3   Nunu Abašidze 20,82




KiekonheittoMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Tsvetanka Hristova 68,34
2   Maria Petkova 67,94
3   Galina Savinkova 67,82




KeihäänheittoMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Anna Veruli 70,02 (CR)
2   Antje Kempe 67,94
3   Sofia Sakorafa 67,04

Anna Veruli heitti voittoheittonsa viidennellä kierroksella johdettuaan kilpailua jo sitä ennen, ja samalla kierroksella toinen kreikkalainen Sofia Sakorafa nousi kolmanneksi.[12] Verulin kultamitali oli Kreikan EM-kisahistorian ensimmäinen kulta,[17] ja kaksi keihäsmitalia olivat järjestäjämaan ainoat näissä kisoissa.[18]



SeitsenotteluMuokkaa

Sija Maa Urheilija Tulos
1   Ramona Neubert 6664
2   Sabine Möbius 6594
3   Sabine Everts 6418

Laji oli sitten edellisten EM-kilpailujen muuttunut viisiottelusta seitsenotteluksi.[12]



Kisojen mitalitaulukkoMuokkaa

Sijoitus Maa Kulta Hopea Pronssi Mitalien määrä Sijoitus mitalien määrän mukaan
1.   Itä-Saksa 13 8 7 28 1.
2.   Länsi-Saksa 8 1 4 13 3.
3.   Neuvostoliitto 6 12 8 26 2.
4.   Iso-Britannia 3 5 1 9 4.
5.   Tšekkoslovakia 1 4 4 9 5.
6.   Espanja 1 2 2 5 6.
6.   Italia 1 2 2 5 6.
8.   Bulgaria 1 2 1 4 8.
8.   Puola 1 2 1 4 8.
10.   Romania  1 2 0 3 11.
11.   Suomi 1 0 3 4 10.
12.   Kreikka 1 0 1 2 13.
12.   Ruotsi 1 0 1 2 13.
14.   Alankomaat 1 0 0 1 16.
14.   Portugali 1 0 0 1 16.
16.   Belgia 0 1 1 2 15.
17.   Ranska 0 0 3 3 12.
18.   Norja 0 0 1 1 18.
18.   Unkari 0 0 1 1 18.

Suomalaisten voittamat mitalitMuokkaa

MiehetMuokkaa

KultaaMuokkaa

PronssiaMuokkaa

LyhenteetMuokkaa

  • WR: Maailmanennätys
  • ER: Euroopanennätys
  • CR: Kilpailuennätys


LähteetMuokkaa

  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 4: 1981–82. Oy Scandia Kirjat Ab, 1982. ISBN 951-9466-32-0.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Siukonen & Ahola 1990, s. 147
  2. a b c Siukonen & Ahola 1990, s. 142
  3. a b c Siukonen & Ahola 1990, s. 146
  4. Siukonen & Ahola 1990, s. 140
  5. Siukonen & Ahola 1990, s. 140–141
  6. Siukonen & Ahola 1990, s. 145–146
  7. Siukonen & Ahola 1982, s. 72–74
  8. Siukonen & Ahola 1990, s. 144
  9. a b Siukonen & Ahola 1990, s. 145
  10. a b Siukonen & Ahola 1990, s. 141
  11. Siukonen & Ahola 1982, s. 61
  12. a b c Siukonen & Ahola 1990, s. 143
  13. Siukonen & Ahola, s. 141–142
  14. Siukonen & Ahola 1982, s. 67
  15. Siukonen & Ahola 1990, s. 142, 149
  16. Siukonen & Ahola 1990, s. 144, 147, 149
  17. Siukonen & Ahola 1982, s. 69
  18. Siukonen & Ahola 1990, s. 150