Avaa päävalikko
Parikkalan ritarimuistomerkki Harjulinnassa.

Mikko Johannes Anttonen (15. maaliskuuta 1911 Parikkala22. helmikuuta 2005) oli suomalainen Mannerheim-ristin ritari ja maanviljelijä. Hän työskenteli koko ikänsä maanviljelijänä kotitilallaan Parikkalassa. Hänen vanhempansa olivat Pekka Anttonen ja Vilhelmiina Vilska, puoliso Parikkalan Tyrjällä vuonna 1915 syntynyt Martta Pajari (k. 2011). Perheeseen syntyi kahdeksan lasta.

Sisällysluettelo

HenkilötiedotMuokkaa

Mikko Anttonen syntyi Parikkalan Rautalahden kylässä 1911 ja kuoli Savonlinnan keskussairaalassa 2005. Hänet on haudattu Parikkalan hautausmaalle. Anttonen on Mannerheim-ristin ritari numero 166, Mannerheim-ristin ritarin arvon hän sai 21. joulukuuta 1944 ansioistaan jatkosodassa. Hänen sotilasarvonsa ritariksi nimitettäessä oli kersantti, 4. kesäkuuta 1968 hänet ylennettiin vääpeliksi.

SotilasuraMuokkaa

Mikko Anttosen sotilasura oli seuraava:

Jalkaväkirykmentti 49:n komentajan esitysMuokkaa

Jalkaväkirykmentti 49:n komentajan, everstiluutnantti T. Peitsaran 30.09.44 allekirjoittama ja rykmentin esikuntapäällikön, majuri R. Hämäläisen varmentama esitys Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin myöntämisestä kersantti Mikko Johannes Anttoselle: "Kers. Anttonen on toiminut talvisodassa kk-ryhmänjohtajana saaden ansioistaan Vm. 2:n ja Vm. 1 :n. Kesähyökkäyksen ajan kers. Anttonen toimi myös erinomaisella tavalla kk. ryhmänjohtajana saaden ansioistaan VR 4. Asemasodan ajan on kers. Anttonen toiminut kk.joukkueessa puolijouk. ja joukkueenjohtajana kunnostautuen erikoisesti tarkka-ampujana. Hänen "tilillään" on tältä ajalta useita kymmeniä kaatuneita vihollisia. Vetäytymisvaiheen aikana toimi kers. Anttonen kk.joukkueen johtajana 9.6.44 ja 10.6.44 kunnostautui "Sorrentossa" Ohtan lohkolla vihollisen voimakkaiden partioiden torjunnassa. 11.6.44 torjui Hartosissa kkilla vihollishyökkäyksen kaataen lukuisia vihollisia. 11. ja 12.6.44 kävi yhteensä kolmen partion mukana niiden johtajana syvällä vihollisasemissa, tuoden joka kerralla selvän kuvan vih. vahvuudesta ja toiminnasta. Poistui viimeisenä Hartosista jälkijoukon johtajana aiheuttaen ryntäävälle viholliselle taas raskaita tappioita. 15.6.–16.7.44 oli alistettuna 11./JR :lle Ahijärvellä. Kunnostautui erinomaisella tavalla, torjuen mitä ankarimmassa kranaattitulessa 3 kk:lla vihollisen hyökkäykset, aiheuttaen viholliselle erittäin raskaat tappiot. Talloin kers. Anttonen väsymättä kannusti miehiä taisteluun, toimien itse aina kuumimmassa paikassa. 22.6.44 haavoittui kers. Anttonen Äyräpään sillanpääaseman taisteluissa, mutta jäi vammastaan huolimatta paikalleen, osallistuen kolmeen vastaiskuun niiden johtajana. Tällöin hän keräsi miehet sieltä mistä sai ja itse edeltä hyökäten esimerkillään sai väsyneet miehet mukaansa. Vasta jouduttuaan haavansa johdosta kuumeeseen, lahti JSp:lle ja joutui sieltä evakuoitavaksi. Kers. Anttonen on käytökseltään erittäin sotilaallinen. Hänellä on esimiestensä ja alaistensa ehdoton luottamus."

Rykmentinkomentajan esityksessä on 2. divisioonan komentajan, kenraalimajuri A. Blickin allekirjoitus sekä hänen käsin kirjoitettu lausuntonsa: "Puollan 6.10.44.". Esitys on kirjattu Päämajan komento-osastolla 8.10.1944 (N:o 3707).

Komentoesikunnan päällikön esittelyMuokkaa

"Ehdotetaan 2. Divisioonan komentajan, kenraalimajuri A. Blick'in esityksestä, että kersantti Mikko Johannes Anttonen (2.DE, III/JR 49) nimitettäisiin Vapaudenristin 2 lk:n Mannerheim-ristin ritariksi..." Esittelylistan alkuperäinen päivämäärä .10.1944. on korjattu nimityspäivämääräksi 21.12.1944.

Viralliset nimitysperustelutMuokkaa

"Ylipäällikkö on pvm:llä 21.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kersantti Mikko Johannes Anttosen. ..."

  • JR 49:n kirj. N:o 3666/1/6 sal./30.09.1944.
  • Esittelylista N:o 2270; PM:n komento-osaston kirj. N:o 3707/Kom.5/sal.
  • Luettelo Ylipäällikön myöntämistä kunniamerkeistä N:o 115/24.1.1945.

LähteetMuokkaa

  • Karhunen, Joppe: Taistelujen miehet: Mannerheim-ristin ritarien taisteluista ja vaiheista, s. 387-390. Helsinki: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00639-4.
  • Mannerheim-ristin ritarit: Anttonen, Mikko Johannes www.mannerheim-ristinritarit.fi. Mannerheim-ristin ritarien säätiö. Viitattu 20.7.2019.
  • Suomen rintamamiehet 1939–45. Julkaisija R.A. -Teos Ky. Painopaikka Kurikka-Paino Ky. ISBN 951-95187-0-3
  • Airo, A.F. (toim.) 1952. Mannerheim-ristin ritarit. Julkaisija Tuli Oy, Helsinki. Painopaikka Oy Pakkaus Ab:n kirjapaino.
  • Airo, A.F. (toim.) 1983. Mannerheim-ristin ritarit. 2. painos. Julkaisija Martinus Christensen Oy. Painopaikka Gummerus Oy, Jyväskylä.
  • Aromäki, J. (toim.). Mannerheimin ritarit. Julkaisija Kustannus Oy Ajatus. Painopaikka Arvi A. Karisto, Hämeenlinna. ISBN 951-23-2187-4-315
  • Hurmerinta, I., Viitanen, J. (toimittajat) 2004. Suomen puolesta. Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. 4. laajennettu painos. Julkaisija Ajatus-Kirjat, Helsinki. Painopaikka Gummerus Oy, Jyväskylä. ISBN 951-20-6224-0
  • Porvali, S. (toim.) 2001. Marskin ritarit. 191 ihmiskohtaloa. Valitut Palat, Helsinki. ISBN 951-584-531-9

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Mikko Anttosen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
  • Hurmerinta, I. (toim.) 2001. Mannerheim-ristin ritarien säätiö 50 vuotta. 1951–2000. Julkaisija MMR-säätiö, Helsinki. Painopaikka Saarijärvi. ISBN 952-91-3324-3
  • Lehtonen, H. 2007. Mannerheim-ristin ritareiden hautamuistomerkit. Kunnianosoitus veteraanisukupolville. Julkaisijat: Heikki Lehtonen ja Mannerheim-ristin ritarien säätiö. Painopaikka: Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi. ISBN 978-952-92-2804-1