Avaa päävalikko
Siiranmäen taistelu
Osa jatkosodan aikaista Kannaksen suurhyökkäystä
Päivämäärä:

13. kesäkuuta – 17. kesäkuuta 1944

Paikka:

Kivennapa, Karjalankannas

Lopputulos:

Suomalaisten vetäytyminen

Osapuolet

Suomen lippu Suomi

Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto

Tappiot

1 000 miestä

5 000 miestä,
21 panssarivaunua

Siiranmäen taistelu oli puolustustaistelu entisessä Kivennavan kunnassa Karjalankannaksella jatkosodassa. Se liittyy Neuvostoliiton suurhyökkäykseen 1944. Siiranmäen puolustuksesta vastasi everstiluutnantti Adolf Ehrnroothin johtama jalkaväkirykmentti 7, joka kuului kenraalimajuri A. E. Martolan komentamaan 2. divisioonaan. Puolustus oli ryhmitetty mäellä olleeseen neljän tien risteykseen.lähde?

TaisteluMuokkaa

Neuvostoliiton hyökkäys Siiranmäessä alkoi 13. kesäkuuta 1944 kenttätykistön, maataistelukoneiden ja panssarivaunujen tukemana. Hyökkäys alkoi kahden divisioonan voimin ja raskaiden tappioiden vuoksi sitä jouduttiin tukemaan vielä kolmannella divisioonalla. Toisen päivän hyökkäystä edelsi yli kahden tunnin tulivalmistelu. Ehrnroothin toteuttamilla nopeilla tykistön tukemilla vastaiskuilla neuvostojoukkojen sivustoihin saatiin kaikki vihollisen sisäänmurrot lyötyä takaisin. Taisteluissa tuhottiin 21 vihollisen panssarivaunua, joista sotamies Eero Seppänen (Mannerheim-ristin ritari n:o 138) tuhosi kahdeksan.[1]

Ylipäällikkö Mannerheim määräsi 15. kesäkuuta 1944 Kannaksella taistelevien armeijakuntien komentajaksi kenraaliluutnantti K. L. Oeschin, jonka samana päivänä antamalla vetäytymiskäskyllä joukot aloittivat peräytymisen Vuosalmelle (Äyräpää). Siiranmäki oli puolustajien hallussa vetäytymisen alkaessa 16. kesäkuuta illalla.lähde? Yleistilanteen vaatima vetäytyminen tapahtui 17. kesäkuuta.[2]

Suomalaisten tappiot olivat noin 1 000 miestä, sekä venäläisten noin 5 000 kaatunutta.

LähteetMuokkaa

  • Jermo, Aake: Siiranmäen miehet. Helsinki: Otava, 1977. ISBN 951-1-04531-8.
  • Koskimaa, Matti: Siiranmäen taistelu ja sen merkitys. Suomen upseeri, 1998, s. 23-25, 27. ISSN 0780-0789.
  • Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti (toim.): Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 309, 312, 799, 1074, 1157. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28690-7.
  • Porvali, Seppo: Panssarikauhu : Mannerheim-ristin ritari Eero Seppäsen tarina. Tampere: Revontuli, 2004. ISBN 952-5170-39-X.

ViitteetMuokkaa

  1. Jatkosodan pikkujättiläinen 2005, 1074
  2. Jatkosodan pikkujättiläinen 2005, 799
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.