Avaa päävalikko

Jalkaväkirykmentti 28 (JR 28) oli jatkosodan rykmentti, jonka Savonlinnan suojeluskuntapiiri perusti sen jälkeen, kun 17. kesäkuuta 1941 oli annettu kutsu ylimääräisiin kertausharjoituksiin, pääosin Kerimäen-Savonlinnan-Rantasalmen-Joroisten-Jäppilän alueen reserviläisistä. Rykmentti liitettiin 2. divisioonaan.

Jalkaväkirykmentti 28
Toiminnassa 1941 - 1942
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki

PerustaminenMuokkaa

  • Esikunta
  • Esikuntakomppania
  • I pataljoona (I/JR 28)
  • II pataljoonan (II/JR 28) miehistö oli suurelta osin kotoisin Rantasalmelta ja sen lähikunnista.
  • III pataljoonan (III/JR 28) henkilöstön pääosan kotipaikka oli Joroinen, Jäppilä ja Varkaus.
  • 13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13./JR 28)
  • 14. komppania eli tykkikomppania (14./JR 28)
  • Kolonna (Kol./JR 28)

Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta kenttäarmeijan rykmentit eivät käytännössä kuitenkaan tulleet varustetuiksi kaikin osin määrävahvuuksien mukaisiksi.

Komentaja(t)Muokkaa

KeskittäminenMuokkaa

Jalkaväkirykmentti 28 keskitettiin tulevalle, suunnitellun puolustustehtävän mukaiselle, toiminta-alueelleen 21.-23. kesäkuuta 1941 välisenä aikana. Toiminta-alue sijoittui noin 15 kilometriä valtakunnan rajasta länteen. Sen itäpuolelle oli ryhmittyneenä Jalkaväkirykmentti 7.

Suomen poliittinen johto totesi Suomen olevan sodassa 25. kesäkuuta 1941.

Jatkosodan hyökkäysvaiheMuokkaa

Rykmentti siirtyi 28.-29.6.1941 välisenä yönä Jalkaväkirykmentti 7:n Tarnalassa olevien asemien läpi, aivan valtakunnan rajan tuntumaan, saatuaan käskyn siirtyä hyökkäysvalmiusasemiin. Sen yksiköt etenivät 30. kesäkuuta 1941 klo 19 alkaen valtakunnan rajan yli. Yön aikana joukot etenivät Pieni-Iijärven - Kurkijärven - Joutsenlammen alueelle, jonne vihollinen pysäytti hyökkäyksen. Rykmentin II pataljoona (II/JR 28) eteni noin 3 kilometriä itään Kurkelanjärven - Pienen-Iijärven väliselle kannakselle, jossa eteneminen pysähtyi hetkeksi puna-armeijan joukkojen varustettuihin asemiin.

Hyökkäystä jatkettiin 1. heinäkuuta käytännössä kolmelta suunnalta tavoitteena lyödä alueella olevat puna-armeijan joukot. Hyökkäys johti vihollisjoukkojen perääntymiseen aina noin 10 kilometrin päähän taistelualueesta. Puolen yön aikaan miehitettiin Parikankylän alue ja hyökkäystä jatkettiin siitäkin noin 4 kilometrin päässä olevan Sikopohjan alueelle mainitusta kylästä pohjoiseen.

2.7.1941 annetun divisioonan komentajan käskyn mukaan Jalkaväkirykmentti 28:n tuli edetä divisioonan vastuualueen pohjoisosassa Jaakkiman suuntaan, mikä edellytti asteittaista siirtymistä divisioonan lohkon keskiosista kohti pohjoista. Seuraavana päivänä annettu käskyn tarkennus edellytti Ristilahden valtaamista. Rykmentin joukkoja järjestettiin uudelleen ja täydennettiin 5. heinäkuuta annettujen käskyjen toteuttamiseksi. Samaan aikaan tykistö tulitti Ristilahden aluetta.

Puna-armeijan joukot valmistautuivat 6. heinäkuuta ulosmurtautumiseen uhkaavasta asemastaan. Illalla vihollinen alkoikin kuljettaa vesiteitse joukkojaan pois alueelta ja samanaikaisesti keskitti muitakin yksiköitään rykmentin II pataljoonan lähialueille. Varhain seuraavana aamuna vihollinen aloitti ulosmurtautumisensa, jota II pataljoonan harva miehitys ei rykmentin sille alistamista kahdesta jääkärijoukkueesta ja panssariautosta huolimatta kyennyt estämään. Vihollisjoukot alkoivat valua pois osittaisesta saarrostuksestaan. Taisteluvastuu siirtyi rykmentin III pataljoonan (III/JR 28) alueelle. Tämän jälkeen rykmentin osalta taistelut laantuivat lähinnä paikallisiksi partiokahakoiksi ja tykistötoiminnaksi aina heinäkuun loppuun asti.

LakkauttaminenMuokkaa

Rykmentti lakkautettiin maaliskuussa 1942.

LähteetMuokkaa

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Olavi Antila jne.: 2. Divisioonan historiikki. Pori: Etelä-Suomen kustannus OY, 1975. ISBN 951-9064-08-7.