Berndt Jonas Aminoff

Berndt Jonas Aminoff (7. huhtikuuta 177522. helmikuuta 1823 Tammisaari) oli suomalainen pataljoonakomentaja ja everstiluutnantti.[1]

Everstiluutnantti Berndt Jonas Aminoff

Aminoff syntyi vuonna 1775. Hänen äitinsä, vapaaherratar Lovisa Charlotta Armfelt (1750-1821), oli everstiluutnantti ja vapaaherra Claes Armfeltin tytär sekä jalkaväenkenraali, vapaaherra Carl Gustaf Armfeltin pojantytär. Isä oli Aminoffin aatelissukuun kuuluva kapteeni Berndt Jonas Aminoff (1729-1804).[2]

Aminoff ilmoittautui viisivuotiaana vapaaehtoiseksi Uudenmaan jalkaväkirykmenttiin vuonna 1780. Hänet ylennettiin kersantiksi vuonna 1784, vänrikiksi 1787 ja luutnantiksi 1796 sekä kapteeniksi ja pataljoonakomentajaksi kenraali Carl Johan Adlercreutzin rykmenttiin vuonna 1804. Aminoff osallistui Suomen sotaan vuosina 1808-1809 ja erosi Ruotsin armeijan palveluksesta vuonna 1810.

Napoleon hyökkäsi Venäjälle kesäkuussa 1812, minkä seurauksena Venäjän keisari Aleksanteri I perusti syyskuussa kolme suomalaista jääkärirykmenttiä. Jokaisessa rykmentissä oli kaksi 600 sotilaan pataljoonaa. Suomen suuriruhtinaskunnan oma sotaväki, eli Suomen kaarti sai alkunsa Venäjän keisarin päätöksestä.[3]

Kapteeni Aminoff nousi ensimmäisen jääkärirykmentin pataljoonakomentajaksi, joka saatiin luotua marraskuussa 1812. Rykmentti osallistui vuoden 1812 sotaan suorittaen vartiopalvelua Venäjän keisarikunnan pääkaupungissa Pietarissa.

Aminoff korotettiin majuriksi vuonna 1813 ja everstiluutnantiksi vuonna 1814[1]. Aminoff ja hänen poikansa introdusoitiin Suomen Ritarihuoneen jäseniksi vuonna 1818.

Eversti ja valtiopäivämies Berndt Adolf Carl Gregori Aminoff oli Aminoffin poika.

LähteetMuokkaa

  1. a b Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 7.9.2021.
  2. Armfelt nr 213 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 7.9.2021.
  3. Torsten Ekman: Suomen kaarti 1812–1905 (suom. Martti Ahti). Schildts, 2006.