Adolf Aminoff (1856–1938)
Adolf Petter Johannes Aminoff (9. tammikuuta 1856 Viipuri – 20. syyskuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri.[1]
Aminoff valmistui kadetiksi Haminan kadettikoulusta vuonna 1870. Hänet korotettiin vänrikiksi Venäjän keisarikunnan armeijan suuriruhtinas Vladimir Aleksandrovitšin rakuunarykmentissä vuonna 1878, luutnantiksi Vladimir Aleksandrovitšin rakuunarykmentissä vuonna 1881 ja kapteeniksi vuonna 1892. Aminoff toimi myös Pietarin upseerien ratsuväkikoulun upseerina 1893–1895. Myöhemmin hän oli ensimmäisen ratsuväkilaivueen komentajana 1895–1897 Pietarissa. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi vuonna 1897 ja everstiksi vuonna 1918.[2]
Aminoff palveli Suomen Rakuunarykmentissä Lappeenrannassa vuoteen 1901 saakka, jolloin joukko-osasto lakkautettiin. Hän siirtyi siviiliin ja oli Viipurissa maistraatin kunnallisneuvosmiehenä vuoteen 1903 saakka, jolloin kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov karkotti hänet Suomesta. Aminoff oleskeli kaksi vuotta Tukholmassa, kunnes pääsi palaamaan Suomeen 1905. Hän toimi sitten Viipurin liikennekonttorin kamreerina vuoteen 1927 saakka, jolloin hän muutti Helsinkiin.[3]
Aminoff oli Suomen Rakuunarykmentin eskadroonankomentaja 1890–1897, kansalaissodassa Mikkelin suojeluskuntapiirin vt. piiripäällikkönä ja sodan jälkeen Viipurin suojeluskunnan pataljoonankomentajana 1918–1926. Sisällissodan alkuvaiheessa tammikuussa 1918 Aminoff oli Viipurista Venäjänsaarelle vetäytyneiden suojeluskuntalaisten johdossa ja johti heidät Säiniön kautta punaisten linjojen läpi valkoisten puolelle Antrean rintamalle.[3] Aminoff ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1933.[1][4]
Aminoff sai Pyhän Annan ritarikunnan toisen luokan ristin vuonna 1894, Pyhän Stanislauksen ritarikunnan toisen luokan ristin vuonna 1896, Vapaudenristin ritarikunnan kolmannen luokan ristin vuonna 1918 ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan toisen luokan kunniamerkin vuonna 1920.[2]
Aminoff avioitui Anna Maximiliana Adlercreutzin kanssa vuonna 1883 ja sai hänen kanssaan kolme lasta: Hedvig (1885–1941), Berndt Herman (1886–1972) ja Harry Adolf (1887–1925).[2]
Aminoffin isä oli eversti, valtiopäivämies Berndt Adolf Carl Gregori Aminoff ja hänen isoisänsä oli everstiluutnantti Berndt Jonas Aminoff.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Berndt Herman Aminoff & Torsten Gustav Aminoff: Släkten Aminoff. Ekenäs: Ekenäs tryckeri, 1978. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Aminoff nr 456 Adelsvapen-Wiki. Viitattu 8.1.2023.
- ↑ a b Kenraalimajuri Adolf Aminoff 80-vuotias, Käkisalmen Sanomat 11.1.1936, nro 3, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Aminoff, Adolf Petter Johannes. J. V. Snellmanin kootut teokset snellman.kootutteokset.fi. Viitattu 8.1.2023.