Aminoff (suku)

perhe

Aminoff on ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku, jonka juuret ovat Venäjällä. Suomessa sukuun kuuluu aatelinen, vapaaherrallinen ja kreivillinen haara.

Aminoff
Suvun vaakuna George Granfeltin vuoden 1889 teoksessa Finlands ridderskaps och adels vapenbok
Suvun vaakuna George Granfeltin vuoden 1889 teoksessa Finlands ridderskaps och adels vapenbok
Perustaja Feodor Grigorjevitš Aminev
Aateloitu 1618
Vapaaherrallisen sukuhaaran vaakuna.
Kreivillisen sukuhaaran vaakuna.

HistoriaMuokkaa

Aminoffit ovat alkujaan venäläinen pajarisuku, jonka on väitetty polveutuneen 1100-luvulla Novgorodissa eläneestä Radja-nimisestä mahtiherrasta. Nämä tiedot ovat kuitenkin epäluotettavia. Ruotsalaisen ja suomalaisen suvun vanhin varmuudella tunnettu kantaisä on 1600-luvun alussa Inkerinmaalla Iivananlinnan päällikkönä toiminut Feodor Grigorjevitš Aminev.[1] Hän joutui vuonna 1612 luovuttamaan linnoituksen Inkerinmaan vallanneille ruotsalaisille joukoille ja siirtyi samalla Ruotsin palvelukseen.[2] Hänet naturalisoitiin Ruotsin aateliin vuonna 1618 nimellä Aminoff.[3] Voivodi Aminevin äiti oli ruhtinatar Helena Iivanantytär Golitsin, Golitsin-sukuisen suuren Novgorodin maaherran ruhtinas Iivana Jurinpoika Golitsinin tytär.

Suku liitettiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1650 numerolla 446, mutta numero muutettiin myöhemmin 456:ksi.[4] Feodor Aminoffin pojan, eversti Esaias Aminoffin pojista Johanista ja Gregorista polveutuvat suvun nykyinen ruotsalainen ja suomalainen haara.[2] Suvun jäsenet asuivat 1600-luvun lopulle saakka pääosin Inkerinmaalla, mutta suuren Pohjan sodan jälkeen eloonjääneet Aminoffit siirtyivät Ruotsiin tai Suomeen.[4] Ruotsissa suku korotettiin vuonna 1778 ritaristoon, eli silloiseen aatelin toiseen luokkaan.[3]

Sukuun kuulunut kenraalimajuri Johan Fredrik Aminoff korotettiin Ruotsissa vuonna 1808 vapaaherraksi, mutta esittely Ritarihuonelle jäi tekemättä, sillä hän asettui seuraavana vuonna asumaan Venäjään liitettyyn Suomeen. Arvo kuitenkin vahvistettiin Suomessa vuonna 1812 ja hänen sukuhaaransa merkittiin Suomen ritarihuoneelle sen järjestäytymisen yhteydessä vuonna 1818 vapaaherrallisena sukuna numero 25 ja muut Suomessa asuneet Aminoffit aatelisena sukuna numero 36.[3] Vapaaherrallinen sukuhaara otti käyttöön latinankielisen tunnuslauseen Nec adversa nec prospera flectent (”Älköön vastoinkäyminen eikä menestyskään muuttako”).[5] J. F. Aminoff korotettiin Suomessa 1819 edelleen kreiviksi ja kreivin arvo määrättiin periytymään primogenituurioikeudella aina vanhimmalle pojalle. Kreivillinen suku esiteltiin kaksi vuotta myöhemmin numerolla 5.[6] Joitain suomalaisia suvun edustajia on myöhemmin myös asettunut Ruotsiin. Osassa suvun ruotsalaisista haaroista sukunimi on vaihdettu nimeen Jernberg, Järnberg, Pihl, Persson tai Sahlström.[3]

Aminoff on Suomessa nykyisin ainoa suku, joka on edustettuna ritarihuoneen kaikissa kolmessa luokassa. Se on myös ainoa venäläistaustainen suku, joka on yhä edustettuna sekä Suomen että Ruotsin aatelissa.[4] Aminoffit ovat olleet vuosisatoja perinteikäs sotilassuku, mutta 1900-luvun alun jälkeen he ovat siirtyneet enimmäkseen elinkeinoelämän palvelukseen ja virkatehtäviin. Aminoff-suku on nykyään jäsenmäärältään yksi Suomen suurimmista aatelissuvuista. Suomessa suku on pääosin, muttei kokonaan ruotsinkielinen.[1]

Aminoffien yrityksiäMuokkaa

Aminoffien omistamiin yrityksiin kuuluvat valaistuselektroniikkaan erikoistunut Helvar, vuonna 1901 perustettu Mercantile, vuonna 1939 perustettu autoliike Veho, vuonna 1964 perustettu audiovisuaaliseen tekniikkaan erikoistunut kalifornialainen Electrosonic ja sen emoyhtiö Helectron Oy, sekä vuonna 1995 muodostettu työstökone- ja tehdasautomaatiotoimittaja Fastems.[7]

Suvun jäseniäMuokkaa

Avioliiton kautta sukuun kuului muun muassa kirjailija Leonie Aminoff (1870–1951), o.s. Borgström.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Veli-Matti Autio: Aminoff (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002 (päivitetty 20.3.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b c d Aminoff, släkt Svensk Biografiskt Lexikon. Ruotsin valtionarkisto.
  3. a b c d Adliga ätten Nr. 456: Aminoff Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 6.9.2012.
  4. a b c Sukuhistoria Aminoff.fi. Viitattu 6.9.2012.
  5. Aminoff, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  6. Aminoff, kreivillinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  7. Eveliina Talvitie: Philip Aminoff: Ilmapiirin pitää kannustaa uudistumiseen. Perheyritys, , 2010. vsk, nro 2, s. 26–27. Perheyritysten Liitto. ISSN 1795-8075. Lehden verkkoversio Viitattu 7.6.2013.
  8. Aminoff, Adolf Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muuallaMuokkaa