Kristallografia
Kristallografia eli kidetiede eli kideoppi on tieteenala, joka tutkii kiteisen aineen erikoispiirteitä kuten kiderakennetta eli atomien kaukojärjestystä.
.jpg)
Historia ja alan kehitys muokkaa
Perinteinen kristallografia eli kidemorfologia perustui kiteiden geometrian ja muotojen tutkimiseen. Kiteistä mitattiin niiden tahkojen ja laskennallisten akselien välisiä kulmia, ja määritettiin kiteiden symmetrian lajeja.[1]
Nobelin fysiikanpalkinto myönnettiin 1914 Max von Lauelle, joka huomasi röntgensäteiden siroavan kiteytyneestä materiaalista. Löytö loi pohjan modernille kristallografialle, jonka avulla pystytään selvittämään molekyylien kolmiulotteinen rakenne.[2] Kristallografian keksimisen satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2014 vietettiin kansainvälistä kristallografian juhlavuotta.
Nykyisin röntgenkristallografia tutkii kiteiden sisäistä rakennetta käyttäen apunaan röntgensäteiden sirontaa eri suuntiin.[3] Tieteenä se voidaan luokitella geologian ja fysiikan välimaastoon.[4] Kristallografialla on tutkimusmenetelmänä tärkeä rooli kemian, biologian ja fysiikan tutkimuksessa. Kristallografian avulla on mm. selvitetty 1950-luvulla DNA:n kaksoiskierre.[2]
Kiteiden ominaisuudet muokkaa
Kiteistä käytetään muodon ja muiden ominaisuuksien perusteella erilaisia termejä. Esimerkiksi neulamaisia kiteitä kutsutaan teräväkärkisiksi, ohuita säikeitä sisältäviä kiteitä sanotaan kuitumaisiksi ja kiteitä, joissa on laajoja tasaisia pintoja, sanotaan laattamaisiksi.[5]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Crystallography CSIC Madrid (englanniksi)
- ↑ a b Toukokuun avaus: Kristallografian juhlavuosi 2014 (Arkistoitu – Internet Archive) LUMA.fi 5.5.2014. Viitattu 24.11.2015
- ↑ A Brief Introduction to Protein Crystallography by Dave Lawson (Arkistoitu – Internet Archive) John Innes Centre (englanniksi)
- ↑ Piispanen & Tuisku:Mineralogian perusteet (Arkistoitu – Internet Archive) Kidetieteen ja mineralogian oppikirja, Oulun yliopisto 1998
- ↑ ”Asu ja muoto”, Mineraalit ja jalokivet, s. 10. Suomeksi julkaissut Gummerus Kustannus Oy. Suomentanut Kalle Taipale. Gummerus, 2009. ISBN 978.951-20-8083-0.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristallografia Wikimedia Commonsissa
