Juri Bulgakov-Golitsyn

venäläinen ruhtinas

Ruhtinas Juri Mihailovitš Bulgakov-Golitsyn (ven. Юрий Михайлович Булгаков-Голицын, k. 1561, Pihkova[1]) oli Pihkovan namestnik[2][3] ja Suuren Novgorodin maaherra.[4]

Hän oli voivodi, ruhtinas Mihail Bulgakovin poika, joka sai kutsumanimen Golitsa.[5] Golitsynin-sukunimi perustuu Mihail Bulgakovin kutsumanimeen.[5] Ruhtinas Juri Mihailovitš allekirjoitti sukunimensä kahdella eri tavalla: Bulgakov tai Bulgakov-Golitsyn.[5] Hän sai kaksi poikaa, Vasilin ja Ivanin.[5]

Bulgakov-Golitsyn aloitti virkailijana vuonna vuonna 1525, mutta tuntemattomasta syystä hän joutui luopumaan tehtävästään vuonna 1530.[5]

Vuonna 1531 hänet lähetettiin Moskovan suuriruhtinaskunnan edustajana tapaamaan Unkarin ja Böömin kuningas Ferdinand I:tä.[5] Tapaamisen tarkoituksena oli lujittaa Moskovan ja Unkarin välisiä suhteita.[5]

Bulgakov-Golitsyn korotettiin pajariksi ja pajariduuman jäseneksi vuonna 1540.[4][5] Moskovan ruhtinas Iivana IV oli tuolloin seitsemän-vuotias ja ruhtinas Belsky vaikutti Bulgakov-Golitsynin korottamiseksi pajarin arvoon.[5]

Bulgakov-Golitsyn lähetettiin Moskovasta Pahkrajoen luo puolustamaan Moskovaa Krimin kaanikunnan hyökkäystä vastaan.[5] Kaani Salgi-Girey johti kaanikunnan hyökkäystä.[5]

Tsaari Iivana Julma lähetti hänet Volgaa pitkin kohti Kazanin kaupunkia vuonna 1549.[5] Tsaarin määräyksestä hän rakennutti Sviyazhskin linnoituksen vuonna 1550.[4][5] Bulgakov-Golitsyn sai tsaarilta määräyksen markustaa Kazaniin ja istuttaa Shikh-Aley uudeksi hallitsijaksi.[5] Hän osallistui Kazanin piiritykseen vuonna 1552 ja oli merkittävässä asemassa kaupungin valtaamisessa.[5] Golitsyn-Bulgakovin rykmentti osallistui Kazanin kaupungin miehitykseen vuosina 1554-1555.[5]

Hän toimi suurlähettiläänä Unkarissa vuodesta 1551.[4] Hänet nimitettiin Pihkovan kuvernööriksi vuonna 1557.[5] Bulgakov-Golitsyn nimitettiin Novgorodin maaherraksi vuonna 1560.[4]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • artikkeli Mikael Agricolan rauhanneuvottelumatkasta Moskovaanlähde tarkemmin?
  • Gennadi Kovalenkon artikkeli, julkaisussa: Agricola-symposiumin 2004 raportti. toim Ossi Tuusvuori. Turku, Turun yliopisto.
  • Kari Tarkiaisen artikkeli, samassa julkaisussa.
  • Ruotsin ja Venäjän rauhanneuvottelut 1557. Mikael Agricola Ruotsin lähetystön jäsenenä. toim Tarkiainen, SKST, Helsinki 2007.
  • Ikonnikov, Nicolas F.: La noblesse de Russie E.1. [Golovatchev - Guedimine] part C, Paris: 1958.
  • Schwennicke, Detlev: Europaische Stammtafeln : Stammtafeln zur geschichte der europaischen staaten.Neue Folge Schwennicke, Europäische Stammtafeln, Marburg : Verlag von J. A. Stargardt, 1984.
  • Charles Cawley, Medieval Lands
  • Jacques Ferrand (1979), les familles princieres de l'ancien empire de Russie

Viitteet

muokkaa
  1. Yuri Mikhailovich Bulgakov-Galitsyn, prince Galitzine
  2. a b В. В. Богуславский: Славянская энциклопедия: КЗВИЙ век, Osa 1, s. 295–296. Olma Media Group, 2004. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.6.2010).
  3. Голицын-Булгаков князь Юрий Михайлович
  4. a b c d e Galitzine 1 www.genealogy.euweb.cz. Viitattu 10.10.2023.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q РБС/ВТ/Булгаков, Юрий Михайлович — Викитека ru.wikisource.org. Viitattu 10.10.2023. (venäjä)