Avaa päävalikko

Markus Ahonen (s. 1972 Helsinki) on suomalainen kirjailija ja toimittaja.

Markus Ahonen vietti lapsuutensa Vantaalla, Martinlaaksossa. Lapsuuden kesät hän on viettänyt Päijät-Hämeessä, jonka maisemia muun muassa Heinolasta ja Asikkalasta esiintyy esikoisteoksessa Meduusa ja Isaksson-sarjan toisessa romaanissa Palava sydän. Helsingin ja Vantaan lisäksi Hämeenkoski, Lahti, Turku, Naantali, Kaarina, Vihti ja Srebrenica ovat esillä viidennessä romaanissa Sieluttomat. Ahonen on opiskellut Turun yliopistossa viestintää ja kotimaista kirjallisuutta. Nykyään hän asuu Irlannissa.[1]

Ahonen on työskennellyt päijäthämäläisten paikallislehtien, kuten Päijät-Hämeen ja Seutuneloset-lehtiryhmän edeltäjän Seutuviikon päätoimittajana sekä varsinaissuomalaisen Kaarina-lehti -paikallislehden toimittajana ja päätoimittajana. Hän on myös kirjoittanut televisioon sketsi- ja viihdeohjelmia. Nykyään hän on kirjailijan työnsä ohella lentävä kirjeenvaihtaja ja vapaa toimittaja pitäen nykyistä kotimaataan Irlantia asemapaikkanaan.[1][2]

Ahosen ensimmäinen romaani Meduusa palkittiin Kouvolan dekkaripäivien juhlavuoden dekkariromaanikilpailussa kolmannella palkinnolla vuonna 2006. Toinen Isaksson-sarjan dekkari Palava sydän ilmestyi vuonna 2008 ja kolmas Jäljet 2014. Sarjan neljäs osa, Helsingin Vuosaareen, Vantaalle, Syyriaan ja Irlantiin sijoittuva Sydämenmurskajaiset ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 2016. Samana vuonna WSOY julkaisi myös koko aikaisemman sarjan uusittuina painoksina. Isaksson-sarjan viides romaani Sieluttomat ilmestyi maaliskuussa 2019.

Rikoskirjoissaan Ahonen pohtii yhteiskunnallisten asioiden, suomalaisen ilmapiirin ja ihmissuhteiden lisäksi ihmisten välillä olevia ehkä turhiakin jännitteitä ja miten ne johtavat rikokseen. Isaksson-romaanit sisältävät usein myös ajankohtaisten yhteiskunnallisten teemojen pohdiskelua sekä kytköksiä kansainvälisiin tapahtumiin kuten Syyrian sotaan ja Srebrenican joukkomurhaan. Sydämenmurskajaiset-romaanissa löytyy myös dokumentaarista materiaalia Homsin piirityksestä ja fiktiivinen kuvaus helmikuussa 2012 Baba Amrissa kuolleiden tosielämän journalistien Marie Colvinin ja Rémi Ochlikin viimeisistä päivistä. Teosten päähenkilö on Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön rikosylikonstaapeli Markku Isaksson ja niiden kerronta noudattaa pohjoismaista tyyliä sisältäen myös pikkutarkkaa Helsingin ja Vantaan kuvaamista. Kotiseuduiltaan fyysisiä ja psykologisia aineksia ammentavan Ahosen tyyliä on verrattu muun muassa norjalaisen Jo Nesbøn, suomalaisen Matti Yrjänä Joensuun ja yhdysvaltalaisen Patricia Highsmith'n tyyleihin, rakenteisiin ja psykologiseen kerrontatapaan.[2] [1]

Vuonna 2012 Ahonen julkaisi kaksi lastenkirjaa: Haikarasaaren vauvasatama ja muita tarinoita ja Karkaileva bussi ja kaiken maailman ihmeelliset vempeleet sekä melankolisten rakkausaiheisten novellien kokoelman Kotipaikkani on rakkaus. Se on ilmestynyt englanniksi nimellä My Hometown Named Love.[2]

Harrastuksikseen Ahonen on maininnut musiikin, kirjat, elokuvat, kuntoilun ja kaikenlaisen turhana pidetyn tiedon muistamisen.[1]

LähteetMuokkaa