Avaa päävalikko

Reikäleipäkunta (joskus myös kehyskunta[1]) on nimitys, jota on käytetty Suomessa kaupunkia tai kauppalaa ympäröineestä maalaiskunnista. Nimitys reikäleipäkunta tulee siitä, että ympäröivä kunta muistuttaa jossain määrin pyöreää ruisleipää, josta puuttuu toiseen kuntaan (yleensä kaupunkiin tai kauppalaan) kuulunut "reikäosa". Nimitys maalaiskunta tai myöhemmin vain kunta on aiemmin esiintynyt esiintynyt myös monien reikäleipäkuntien nimissä, jos niiden nimi on ollut sama kuin keskuskunnan. Jos kunnilla on ollut eri nimi, nimitystä maalaiskunta tai kunta ympäröivän kunnan nimessä ei ole tarvittu.

Määrällisesti yleinen tapaus reikäleipäkunnista Suomessa ovat olleet maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäneet kunnat, jotka ympäröivät samannimistä kaupunkia tai kauppalaa (esimerkiksi Kemijärvi ja Kemijärven maalaiskunta). Viimeiset tällaiset keskuskunnan enklaaviksi sisälleen jättäneet samannimiset maalaiskunnat lakkasivat olemasta, kun Rovaniemen maalaiskunnasta tuli osa Rovaniemen kaupunkia vuonna 2006, ja kun Pieksänmaa ja Pieksämäki yhdistyivät vuonna 2007. Viimeinen maalaiskunta-sanaa nimessään käyttänyt kunta, Jyväskylän maalaiskunta, liittyi Jyväskylään 2009, mutta vuoden 1964 jälkeen sekään ei enää ympäröinyt joka suunnasta Jyväskylän kaupunkia.

Joskus reikäleipäkunnalla ja siitä eronneella kauppalalla tai kaupungilla on voinut olla eri nimet, vaikka maalaiskunta olisikin jäänyt ympäröimään kauppalaa tai kaupunkia joka puolelta (esimerkiksi Lieksa ja Pielisjärvi tai Vammala ja Tyrvää) tai lähes joka puolelta (esimerkiksi Sääksmäki ja Valkeakoski tai Uskela ja Salo).

Sisällysluettelo

Reikäleipäkunnat ja enklaavitMuokkaa

Jos reikäleipäkunta on sen sisään jäävän kunnan ainoa rajanaapuri, kyseessä on erikoistapaus maantieteellisestä ilmiöstä nimeltä enklaavi. Enklaaveja on myös valtioiden joukossa, kuten esimerkiksi San Marino ja Lesotho. Aina enklaavin toisen kunnan sisälle muodostava kunta ei ole ollut ympäröivän kunnan keskus, joskin tämä on Suomessa ollut harvinaisempi tapaus (esimerkiksi Espoo ja Kauniainen tai Muolaa ja Kyyrölä). Nykyään enklaavin muodostavia kuntia on Suomessa kaksi: Espoo, joka ympäröi Kauniaista ja vuoden 2013 alusta Enonkoskea ympäröivä Savonlinna tuloksena rajajärjestelyistä, joita aiemmin tehtiin kunnan pohjoisrajalla, että olisi vältetty kuntaliitos ilman yhteistä rajaa kun Savonranta vuonna 2009 liittyi osaksi Savonlinnaa.

Määrittelystä riippuen täydellinen enklaavi voi jäädä muodostumatta myös valtakunnan maa- tai merirajalla. Närpiö on Kaskisten ainoa rajanaapuri maa-alueella, mutta Kaskinen ulottuu kapeaa käytävää myöten merellä aluevesirajalle, joten Närpiö ei ympäröi Kaskista joka puolelta. Toinen vastaava esimerkki on ollut Tornio ja Alatornio. Alatornio ympäröi Torniota joka puolelta Suomen alueella, mutta lännessä Tornio rajoittui Ruotsin Haaparantaan. Myös Utsjoki on Suomen alueella joka puolelta Inarin ympäröimä, mutta se rajoittuu myös Norjaan.

Osa aiemmin enklaavin muodostaneista keskuskunnista lakannut olemasta enklaaveja alueliitoksista johtuen. Esimerkiksi Jyväskylän maalaiskunta ympäröi aiemmin Jyväskylää joka puolelta, mutta vuoden 1965 osakuntaliitoksen jälkeen kunta muistutti muodoltaan hevosenkenkää eikä reikäleipää. Useimmiten enklaavi on lakannut olemasta kuntaliitoksen myötä.

Kun Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan vuonna 2013, niin Vähänkyrön alueesta muodostui eksklaavi.

Toisen kunnan täydelliseksi enklaaviksi jättäneet kunnatMuokkaa

Kehyskunta Keskuskunta tai ympäröity kunta Kartta-
lähde
(vuosi)
Enklaavi lakannut Lakkaamisen syy Huomautuksia Kuntamuodot
Espoo Kauniainen ei ole lakannut kaksi kaupunkia
Heinolan maalaiskunta Heinola 1947[2]
1960[3]
1951 alueliitos 1951 Kaupunki oli täydellisesti maalaiskunnan ympäröimä vuoteen 1951 asti, jolloin maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin 36 neliökilometrin edestä sekä vesi- että maa-alueita. Alueliitoksen jälkeen kaupungilla oli noin kilometrin verran vesirajaa sekä Asikkalan että Iitin kanssa. Kuntaliitos tehtiin vuonna 1997. (maalais)kunta ja kaupunki
Iisalmen maalaiskunta Iisalmi 1947[2] 1970 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki
Ikaalisten maalaiskunta Ikaalinen 1947[2] 1972 kuntaliitos maalaiskunta ja epäitsenäinen kauppala
Jaakkima Lahdenpohja [4] 1940 alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle maalaiskunta ja kauppala
Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylä 1960[3] 1965 osakuntaliitos, jolloin maalaiskunta lakkasi olemasta reikäleipäkunta Jyväskylän maalaiskunta oli olemassa vuoden 2009 kuntaliitokseen asti, jolloin se yhdistyi Jyväskylän kaupungin kanssa. maalaiskunta ja kaupunki
Kajaanin maalaiskunta Kajaani 1947[2]
1960[3]
1977 kuntaliitos Ennen Paltaniemen liittämistä Kajaanin maalaiskuntaan Kajaanin kaupunki rajoittui myös Paltamon kuntaan ja kyseessä ei siis ollut enklaavi. maalaiskunta ja kaupunki
Kemijärven maalaiskunta Kemijärvi 1960[3] 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kauppala
Koiviston maalaiskunta Koivisto [4] 1940 alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle maalaiskunta ja kauppala
Kuopion maalaiskunta Kuopio 1960[3] 1969 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki
Käkisalmen maalaiskunta Käkisalmi [4] 1940 alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle maalaiskunta ja kaupunki
Mikkelin maalaiskunta Mikkeli 1960[3] 2001 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki
Muolaa Kyyrölä [5] 1934 kuntaliitos Alue jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1940. kaksi maalaiskuntaa
Naantalin maalaiskunta Naantali 1960[3] 1964 kuntaliitos Aiemmin Naantaliin kuului vain Vanhakaupunki. maalaiskunta ja kaupunki
Nurmeksen maalaiskunta Nurmes 1947[2] 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kauppala
Paraisten maalaiskunta Parainen 1960[3] 1967 kuntaliitos maalaiskunta ja kauppala
Pieksämäen maalaiskunta Pieksämäki 1960[3] 2004 kuntaliitos Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi vuonna 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan kunnaksi. Tällöin muodostui aiempaa laajempi reikäleipäkunta, joka yhdistyi Pieksämäen kaupunkiin jo vuonna 2007. (maalais)kunta ja kaupunki
Pieksänmaa Pieksämäki 2007 kuntaliitos Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi vuonna 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan kunnaksi. Tällöin muodostui aiempaa laajempi reikäleipäkunta, joka yhdistyi Pieksämäen kaupunkiin jo vuonna 2007. kunta ja kaupunki
Pielisjärvi Lieksa 1947[2] 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kauppala
Porvoon maalaiskunta Porvoo 1960[3] 1997 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki
Rauman maalaiskunta Rauma 1960[3] 1993 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki
Rovaniemen maalaiskunta Rovaniemi 1960[3] 2006 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki
Savonlinna Enonkoski 2013[6] ei ole lakannut Enklaavi syntyi 2013, kun Kerimäki ja Punkaharju liitettiin Savonlinnaan. kaupunki ja kunta
Sortavalan maalaiskunta Sortavala [4] 1940 alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle maalaiskunta ja kaupunki
Sääminki Savonlinna 1960[3] 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki
Tyrvää Vammala 1960[3] 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki
Uudenkaarlepyyn maalaiskunta Uusikaarlepyy 1947[2] 1975 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki
Vehkalahti Hamina 1960[3] 2003 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki
Viipurin maalaiskunta Viipuri [4] 1936 Maalaiskunta ympäröi varsinaista kaupunkia joka puolelta, osittain myös vesialueella. Kun Uuraan satama-alue liitettiin kaupunkiin vuonna 1936, niin Uuraasta muodostui eksklaavi, jolla oli rajaa muidenkin kuntien kuin Viipurin maalaiskunnan kanssa. Alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1940. maalaiskunta ja kaupunki

Reikäleipäkuntia toiminnallisesti ja historiallisesti määriteltynäMuokkaa

Kaikissa tapauksissa samannimiset kaupungit ja maalaiskunnat tai maalaiskunta ja siitä omaksi kunnakseen eronnut taajama eivät ole sijainneet toisiinsa nähden niin, että olisi muodostunut täydellinen enklaavi vaikka keskuskunnan ja ympäröivän maalaiskunnan toiminnallinen ja historiallinen suhde on muuten ollut samanlaisen kuin täydellisen enklaavin muodostavien kuntien tapauksessa. Esimerkiksi Loimaa rajoittui jo ennen Loimaan kunnan kuntaliitosta myös Ypäjään, Lohja ennen Lohjan kunnan kuntaliitosta myös Siuntioon, Uusikaupunki ennen Uudenkaupungin maalaiskunnan kuntaliitosta myös Kalantiin, Uskelasta eronnut Salo ennen Uskelan kuntaliitosta myös Halikkoon, ja Sääksmäestä eronnut Valkeakoski ennen Sääksmäen kuntaliitosta myös Pälkäneeseen, kun kauppalaksi ja sittemmin kaupungiksi muodostunut keskustaajama näiden tapauksissa sattui sijaitsemaan lähellä entisen emäkuntansa alueen jotain reunaa pikemmin kuin sen keskellä. Toiminnallisesti ja historiallisesti keskuskunnan ja ympäröivän kunnan suhde on kuitenkin näissä tapauksissa sama riippumatta enklaavin muodostumisesta tai kuntien nimistä, ja toinen merkitys käsitteelle reikäleipäkunta viittaakin tähän keskuskunnan ja ympäröivän kunnan toiminnalliseen ja historialliseen suhteeseen.


Kehyskunta Keskuskunta Kartta-
lähde
(vuosi)
Enklaavi lakannut Lakkaamisen syy Huomautus Kuntamuodot
(vuodesta 1995 nimitykset)
Alatornio Tornio 1960[3] 1973 kuntaliitos Alatornio oli Tornion ainoa rajanaapuri Suomessa, mutta kaupungilla oli rajaa myös Ruotsin Haaparannan kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki
Bromarv, Raasepori, Tammisaari, Tenhola Hanko 1960[3]
2012[7]
2013[6]
ei ole lakannut Hankoniemen maa-alueella Hangon ainoa rajanaapuri on ollut ensin Bromarv ja kuntaliitosten myötä myös Tenhola, Tammisaari ja Raasepori. Hangolla on kuitenkin vesirajaa myös Kemiönsaaren kanssa. ensimmäiset kaksi (maalais)kuntia, myöhemmät kaksi kaupunkeja, Hanko myös kaupunki
Hyvinkään maalaiskunta Hyvinkää 1947[2] 1969 kuntaliitos Hyvinkään kaupungilla oli jo ennen kuntaliitosta pohjoisessa rajaa Riihimäen ja Hausjärven kanssa. maalaiskunta ja kaupunki
Jyväskylä Muurame 2013[6] - ei ole lakannut Jyväskylä ympäröi Muuramea lähes joka puolelta, mutta Muuramella on vähän vesirajaa myös Toivakan kanssa. kaupunki ja (maalais)kunta
Kaarlela Kokkola 1960[3] 1977 kuntaliitos Kaarlela oli Kokkolan rajanaapurina idässä ja kaakossa, mutta etelässä kaupungilla oli rajaa myös Kruunupyyn kanssa (sekä lännessä Öjan kanssa ennen tämän liittymistä Kaarlelaan vuonna 1969). maalaiskunta ja kaupunki
Karjaan maalaiskunta Karjaa 1960[3] 1969 kuntaliitos Karjaan kauppalalla oli rajaa myös Pohjan ja Snappertunan kuntien kanssa. maalaiskunta ja kaupunki
Keminmaa Kemi 2013[6] ei ole lakannut Keminmaa on Perämeren rannalla sijaitsevan Kemin pääasiallinen naapuri maa-alueilla, mutta Kemillä on idässä maa- ja merirajaa myös Simon kanssa sekä lännessä merialueilla Tornion kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki
Lappee Lappeenranta ja Lauritsala 1960[3] 1967 kuntaliitos Lappee ympäröi Lappeenrannan kaupunkia ja Lauritsalan kauppalaa, mutta kaupunki ja kauppala olivat myös toistensa rajanaapureita. Lisäksi Lappeenranta rajoittui pohjoisessa Taipalsaareen. (maalais)kunta sekä kaupunki ja kauppala
Lohjan kunta Lohja 1960[3] 1997 kuntaliitos Lohjan kaupungilla oli kaakossa erittäin lyhyt raja myös Siuntion kunnan kanssa, joten täyttä enklaavia ei muodostunut. maalaiskunta ja kaupunki
Loimaan kunta Loimaa 1960[3] 2005 kuntaliitos Loimaan kaupungilla oli idässä yhteistä rajaa Ypäjän kunnan kanssa. maalaiskunta ja kaupunki
Mustasaari Vaasa 2012[7] 2013 kuntaliitos (Vähäkyrö Vaasaan) Mustasaari ympäröi Vaasaa lähes joka puolelta, mutta Vaasalla oli vähän rajaa myös Maalahden kanssa. Kun Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan vuonna 2013, niin Vähänkyrön alueesta muodostui eksklaavi, jolla on rajaa muidenkin kuntien kuin Mustasaaren ja Maalahden kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki
Närpiö Kaskinen 2013[6] ei ole lakannut Närpiö on ainoa rajanaapuri, mutta Kaskinen ulottuu merellä aluevesirajalle asti. kaksi kaupunkia
Oulujoki Oulu 1960[3] 1965 kuntaliitos Oululla ja Haukiputaalla oli yhteistä rajaa jo ennen Oulujoen liittämistä. maalaiskunta ja kaupunki
Pedersören kunta, Pietarsaaren maalaiskunta Pietarsaari 2013[6] ei ole lakannut Pietarsaaren maalaiskunta ja sittemmin laajempi Pedersören kunta ympäröivät Pietarsaaren kaupunkia, mutta kaupungilla on jonkin verran rajaa myös Luodon kunnan kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki
Pernaja Loviisa 1960[3] 2010 kuntaliitos Pernaja ympäröi aiemmin Loviisaa kaikkialla paitsi idässä, jossa sillä oli rajana myös Ruotsinpyhtää. (maalais)kunta ja kaupunki
Pielisensuu Joensuu 1947[2] 1954 kuntaliitos Pielisensuu oli Joensuun pääasiallinen rajanaapuri, mutta kaupungilla oli lyhyt raja myös Kontiolahden kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki
Pyhäjärvi Ul Karkkila 1960[3] 1969 kuntaliitos Karkkilan kauppalalla oli rajaa myös Pusulan kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki
Seinäjoen maalaiskunta Seinäjoki 1947[2] 1959 kuntaliitos Idässä silloisella Seinäjoen kauppalalla oli rajanaapurina myös Nurmo ja maalaiskunta ympäröi kauppalaa kaikilla muilla ilmansuunnilla. maalaiskunta ja kaupunki
Sääksmäki Valkeakoski 1960[3] 1973 kuntaliitos Sääksmäki ympäröi Valkeakoskea etelässä, mutta pohjoisessa sillä oli rajaa myös Kangasalan ja Pälkäneen kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki
Tiukka Kristiinankaupunki 1960[3] 1973 kuntaliitos Tiukka ei ympäröinyt Kristiinankaupunkia kaikkialla maa-alueilla, vaan kaupungilla oli maarajaa myös Närpiön ja Lapväärtin kanssa. maalaiskunta ja kaupunki
Uskela Salo 1960[3] 1967 kuntaliitos Uskela ympäröi Saloa idästä, mutta lännessä Salolla oli rajaa myös Halikon kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki
Valkeala Kouvola 1960[3] 2009 kuntaliitos Valkeala ympäröi Kouvolaa joka puolelta lukuun ottamatta länttä, jossa kaupungilla oli rajaa myös Elimäen ja Kuusankosken kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki
Vanaja Hämeenlinna 1960[3] 1967 kuntaliitos Vanaja ympäröi Hämeenlinnaa etelässä, mutta pohjoisessa Hämeenlinnan naapurina oli ensin Hämeenlinnan maalaiskunta ja sittemmin Hattula. (maalais)kunta ja kaupunki
Äänekosken maalaiskunta Äänekoski 1960[3] 1969 kuntaliitos Äänekosken maalaiskunta ympäröi kauppalaa lännen suunnalla, mutta kauppalalla oli rajaa myös Suolahden ja Sumiaisten kanssa. maalaiskunta ja kaupunki

Kehyskunnat ja maalaiskunnatMuokkaa

Pääartikkeli: Maalaiskunta

Kehyskunnat ja kuntien muodostamat enklaavit Suomen ulkopuolellaMuokkaa

Reikäleipäkunta on vain Suomessa käytetty käsite, mutta myös muualla maailmassa on edelleen tai on aiemmin ollut vastaavia tilanteita, joissa jokin kunta ympäröi toista kuntaa muodostaen enklaavin. Esimerkiksi Ruotsissa Stora Kopparbergin maalaiskunta ympäröi aiemmin joka puolelta Falunin kaupunkia. Virossa puolestaan Võrun kaupunki sijaitsee kokonaan Võrun kunnan sisällä.

LähteetMuokkaa

  1. Koski, Arto: Loimaan ja Loimaan kunnan kuntajakoselvitys (PDF) (sivut 7–9) Kuntaosaston julkaisu 2/2003. 2003. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Viitattu 3.3.2013.
  2. a b c d e f g h i j Suomi: tilastokartta (JPG) (Kuntarajat 1947) Doria-palvelu: Kansalliskirjasto. Viitattu 2.3.2013.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae Suomi: tilastokartta (JPG) (Kuntarajat 1960) Doria-palvelu: Kansalliskirjasto. Viitattu 2.3.2013.
  4. a b c d e Luovutetun Karjalan kartta
  5. Muolaan kartta Pitäjät, Luovutettu kartta
  6. a b c d e f Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 3.3.2013.
  7. a b Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 3.3.2012.

Aiheesta muuallaMuokkaa