Olli Ilola

Olli Johan Ilola (17. joulukuuta 1909 Hollola – 10. tammikuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen virkamies, joka sai lähetystöneuvoksen arvonimen.

Olli Ilolan vanhemmat olivat vaihdemies Juho Ilola ja Hulda Maria Laine ja puoliso vuodesta 1944 Irja Pirkko Marjatta Vuorinen. Ilola tuli ylioppilaaksi Lahden lyseosta 1930 ja valmistui ekonomiksi 1933 ja kauppatieteiden kandidaatiksi 1936 ja maisteriksi 1950. Hän oli Valtion revisiolaitoksen vt. apulainen 1936–1937, Asutushallituksen ylimääräinen esittelijä 1937, maatalousministeriön asutusrahaston kirjanpitäjä 1938 ja pääkirjanpitäjä 1938–1941, liikevaihtoverokonttorin toimistopäällikkö 1941, kansanhuoltoministeriön tilitoimiston toimistopäällikkö 1941–1948 ja ulkoasiainministeriössä tilijaoston päällikkö 1949–1971 ja jaostopäällikkö 1971–1972. Ulkomaanedustuksen palkkauslautakunnan sihteeri Ilola oli 1963–1970. Hän sai lähetystöneuvoksen arvonimen 1959. Ilola muistetaan virkamiehenä, joka määräsi tiukasti ja yksinvaltaisesti ulkoasiainministeriön varojen käytöstä, mukaan lukien palkat ja etuudet, ja pyrki kaikessa säästäväisyyteen.

Aiheesta muualla

• Olli Ilola Biografiasampo.