Suomen kansanhuoltoministeriö
Kansanhuoltoministeriö oli vuosina 1939–1950 Suomessa toiminut ministeriö, joka toimi osana valtioneuvostoa.
Historia
muokkaaItsenäistyvässä Suomessa vuoden 1917 lopulla puhuttiin kansanhuollosta ”nälän organisointina”. Toimintaan haettiin malleja tutkimalla, miten säännöstelyä toteutettiin Ruotsissa ja Saksassa.[1] Suomen itsenäistyessä, vuoteen 1922 saakka, toimikin asiaa hoitava elintarveministeriö.[2]
Toisen maailmansodan aikana ja muutamia vuosia sen jälkeenkin Suomessa toimi virallista kansanhuoltoa varten kansanhuoltoministeriö. Ministeriö perustettiin 20. syyskuuta 1939 ”käsittelemään asioita, jotka koskevat väestön toimeentulon ja maan talouselämän sekä taloudellisen puolustusvalmiuden turvaamista”. Kansanhuoltoministeriössä oli aluksi yksi ministeri, vuoden 1941 alusta lähtien kaksi – ajoittain kolmekin – ministeriä. Ministeriön toimialaan kuului lokakuussa 1939 julistetun, kaikkia 16–60-vuotiaita henkilöitä koskeneen yleisen työvelvollisuuden johto, kunnes tämä tehtävä siirrettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle vuoden 1941 alussa.
Paikallistasolla kansanhuollosta vastasi 13 kansanhuoltopiiriä ja jokaisessa kunnassa ollut kansanhuoltolautakunta.
Kansanhuoltoministeriössä oli vielä vuonna 1946 yli 800 työntekijää.[3] Piiri- ja paikallistaso mukaan lukien kansanhuollon palveluksessa oli tuolloin 7 000–8 000 virkailijaa, joiden välityksellä kulki vilkkaimmillaan noin 160 miljoonaa lomaketta vuosittain.[4] Ministeriö lakkautettiin vuoden 1949 lopussa, jolloin sen vielä jäljellä olleet tehtävät jaettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ja sosiaaliministeriön kesken. Monissa kunnissa kansanhuoltolautakunnat toimivat vielä jonkin aikaa 1950-luvullakin.
Vapaaehtoista kansalaisten huoltoa hoiti vuonna 1941 perustettu Suomen Huolto -järjestö.
Ministerit
muokkaaKansanhuoltoministeri
muokkaaMinisteri[5] | Puolue[5] | Tehtävissä[5] | Hallitus[5] | ||
---|---|---|---|---|---|
Rainer von Fieandt (1890–1972) |
(amm.) | 20.9.1939 – 1.12.1939 | Cajander III | ||
1.12.1939 – 27.3.1940 | Ryti I | ||||
Väinö Tanner (1881–1966) |
SDP | 27.3.1940 – 15.8.1940 | Ryti II | ||
Väinö Kotilainen (1887–1959) |
(amm.) | 15.8.1940 – 4.1.1941 | |||
4.1.1941 – 16.4.1941 | Rangell | ||||
Väinö Arola (1893–1964) |
ML | 16.4.1941 – 3.7.1942 | |||
Henrik Ramsay (1886–1951) |
RKP | 3.7.1942 – 5.3.1943 | |||
Kaarle Ellilä (1888–1957) |
ML | 5.3.1943 – 8.8.1944 | Linkomies | ||
8.8.1944 – 21.9.1944 | Hackzell | ||||
21.9.1944 – 17.11.1944 | U. Castrén | ||||
Kalle Jutila (1891–1966) |
ML | 17.11.1944 – 17.4.1945 | Paasikivi II | ||
Kaarlo Hillilä (1902–1965) |
ML | 17.4.1945 – 26.3.1946 | Paasikivi III | ||
Taavi Vilhula (1897–1976) |
ML | 26.3.1946 – 29.7.1948 | Pekkala | ||
Onni Toivonen (1894–1968) |
SDP | 29.7.1948 – 17.3.1950 | Fagerholm I |
Toinen ministeri
muokkaaMinisteri[6] | Puolue[6] | Tehtävissä[6] | Hallitus[6] | ||
---|---|---|---|---|---|
Henrik Ramsay (1886–1951) |
RKP | 29.10.1941 – 3.7.1942 | Rangell | ||
Siivo Kantala (1891–1954) |
ML | 3.7.1942 – 5.3.1943 | |||
Jalo Aura (1886–1947) |
SDP | 5.3.1943 – 8.8.1944 | Linkomies | ||
8.8.1944 – 21.9.1944 | Hackzell | ||||
21.9.1944 – 17.11.1944 | U. Castrén | ||||
17.11.1944 – 17.4.1945 | Paasikivi II | ||||
Uuno Takki (1901–1968) |
SDP | 17.4.1945 – 26.3.1946 | Paasikivi III | ||
Yrjö Murto (1899–1963) |
SKDL | 26.3.1946 – 29.7.1948 | Pekkala | ||
Eemil Huunonen (1901–1959) |
SDP | 29.7.1949 – 17.3.1950 | Fagerholm I |
Sivutoimiset ministerit
muokkaaMinisteri[6] | Puolue[6] | Tehtävissä[6] | Hallitus[6] | Varsinainen salkku |
---|---|---|---|---|
Toivo Salmio (1882–1973) |
SDP | 3.10.1940 – 4.1.1941 | Ryti II | Kauppa- ja teollisuusministeri |
Pekka Ikonen (1877–1956) |
ML | 13.11.1942 – 5.3.1943 | Rangell | Ministeri maatalousministeriössä |
Henrik Ramsay (1886–1951) |
RKP | 5.3.1943 – 8.8.1944 | Linkomies | Ulkoasiainministeri |
Nils Osara (1903–1990) |
amm. | 5.3.1943 – 8.8.1944 | Ministeri maatalousministeriössä | |
Eero A. Wuori (1900–1966) |
SDP | 16.2.1945 – 17.4.1945 | Paasikivi II | Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri |
27.4.1945 – 29.9.1945 | Paasikivi III | |||
Onni Hiltunen (1895–1971) |
SDP | 14.2.1946 – 26.3.1946 | Paasikivi III | Ministeri valtiovarainministeriössä |
Erkki Härmä (1890–1957) |
SDP | 12.4.1946 – 29.7.1948 | Pekkala | Ministeri kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä |
30.7.1948 – 22.6.1949 | Fagerholm I |
Lähteet
muokkaa- Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1952.
- Nousiainen, Jaakko: Suomen poliittinen järjestelmä. WSOY, 1963.
- Pieni tietosanakirja. Otava, 1958.
- Rantatupa, Heikki: ”Kansanhuolto toisen maailmansodan aikana 1939–1949”, Suomen maatalouden historia. Osa 2: Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle, s. 443–502. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-482-7
Viitteet
muokkaa- ↑ Suomen historia 6: Sortovuodet ja itsenäistyminen, s. 295. Weilin + Göös, 1987. ISBN 951-35-2495-7.
- ↑ https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa
- ↑ Suomen historia 8: Paasikiven ja Kekkosen aika, s. 58–59. Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-2497-3.
- ↑ Onni Toivonen: Kymmenen vuotta kansanhuoltajana, s. 204. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1950.
- ↑ a b c d Ministerit nimikkeittäin Kansanhuoltoministeri Valtioneuvosto. Arkistoitu 7.6.2019. Viitattu 6.6.2019.
- ↑ a b c d e f g h Ministerit nimikkeittäin Valtioneuvosto. Arkistoitu 18.6.2020. Viitattu 17.6.2020.