Päijät-Hämeen keskussairaala

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ylläpitämä keskussairaala Lahdessa

Päijät-Hämeen keskussairaala (PHKS[1]) sijaitsee Lahdessa Pirttiharjun pohjoisosassa. Sen länsipuolella sijaitsee Likolampi ja Koneharjun teollisuusalue. Sairaalan pohjoispuolella Jalkarannan ulkoilualue. Itäpuolella Tapanilan hiihtomaja ja Jalmari Salpausselän kuntoutussairaala.[2] Päijät-Hämeen keskussairaala on maan toiseksi suurin keskussairaala ja seitsemänneksi suurin erikoissairaanhoidon palveluiden tuottaja. Keskussairaalaan toiminnasta vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialue.[3]

Päijät-Hämeen keskussairaala
Päijät-Hämeen keskussairaalaan pääsisäänkäynti peruskorjausta edeltäneeltä ajalta
Päijät-Hämeen keskussairaalaan pääsisäänkäynti peruskorjausta edeltäneeltä ajalta
Sijainti
Osoite Keskussairaalankatu 7
15850 Lahti
Koordinaatit 60°59′31″N, 025°34′05″E
Organisaatio
Alue Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Tyyppi keskussairaala
Historia
Perustettu 1976
Linkki
Kotisivut paijat-sote.fi/laakariin-ja-hoitoon/sairaala/

Sairaala toimii Etelä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella ja alueen yliopistollinen sairaala on Helsingin yliopistollinen keskussairaala.[4]

Sairaalassa työskentelee 2 900 henkeä, joista lääkäreitä on 290 ja hoitohenkilökuntaa 1 440.[3] Se toimii myös harjoittelupaikkana sosiaali- ja terveydenhuollon ja lääketieteen opiskelijoillle, että muille yliopisto-opiskelijoille.[5] Päijät-Hämeen hyvinvointialueen terveys- ja sairaanhoitopalveluiden johtajana toimii Tuomo Nieminen.[6]

Sairaalan yhteydessä toimii Lahden kaupungin ylläpitämä Kanervikon koulu, joka on perusopetusta tarjoava sairaalakoulu lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä muille pitkään hoidossa oleville lapsille ja nuorille. Oppilaat tulevat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kunnista.[7]

Päijät-Hämeen keskussairaalaa on viime vuosina modernisoitu ja laajennettu.[8][9] Laajennustyöt jatkuvat tulevina vuosina.[10][11]

Toiminta muokkaa

Sairaalan päivystystoiminnoista vastaa Akuutti24, joka on ensihoito- ja päivystyskeskus.[12] Tehohoitopaikkoja on 8[13] ja tehovalvontapaikkoja 18.[14] Synnytyssaleja on yhteensä 7.[15] Vastasyntyneiden tehohoitopaikkoja on 2.[16] Sairaalassa toimii eri erikoisalojen vuodeosastoja[17] ja poliklinikoita.[18] Vuodepaikkoja sairaalassa on yhteensä noin 330.[19] Kuvantamisessa on mahdollisuus ottaa röntgen-, mammografia-, tietokonekerros- ja magneettikuvia, tehdä ultraäänitutkimuksia sekä läpivalaisututkimuksia ja -toimenpiteitä.[20] Leikkausaleja on 12.[8] Sairaalan laboratoriopalvelut tuottaa Fimlab.[21] HUS:in Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö toimii sairaalan yhteydessä. Yksikössä on kaksi sädehoidon lineaarikiihdytintä ja tietokonekerroskuvauslaite.[22] Edustettuina on yhteensä 40 lääketieteen eri erikoisalaa.[3]

Sairaalan historiaa muokkaa

Kuntien ja valtion sairaansijajako ja laki kunnallisista yleissairaaloista 1965 muokkaa

Päijät-Hämeen keskussairaalan perustamisen yhteydessä vuonna 1965 kunnille varattiin 344 sairassijaa ja valtion maksamia oli 174. Samana vuonna annettiin laki kunnallisista yleissairaaloista, missä määriteltiin keskussairaaloiden velvoitteeksi vähintään neljä erikoisalaa, missä täytyi tulla mahdolliseksi antaa suppeiden erikoisalojen hoitoa. Sen sijaan erillistä tartuntatautien osastoa ei pidetty enää tarpeellisena keskussairaaloissa. Jotain toimenpiteitä voitiin keskittää miljoonapiireihin oman keskussairaalapiirin ulkopuolelle. Vuonna 1965 luovutettiin myös joitain valtionsairaaloita kuntainliitoille. Näin Lahden keskussairaalapiiri menetti mahdollisuutensa lähettää potilaita Hämeenlinnan, Tampereen ja Mikkelin lääninsairaaloihin, kun ne kuntainliittoistuivat. Tätä painetta jäi vastaanottamaan vain Lahden kaupunginsairaala.[23]

Pirttiharjun tontit muokkaa

Vuonna 1966 Lahden kaupunginvaltuusto vahvisti Pirttiharjun kaupunginosan asemakaavan, missä Päijät-Hämeen keskussairaalalle varattiin korttelissa 31000 tontit 1 ja 2, yhteensä 31 hehtaaria. Lahden kaupunki luovutti tontin valtiolle ja sai vastikkeena aikaisemman Löytynmäen tontin valtiolta 21. syyskuuta 1966. Valtion edustajat, ylilääkäri Sakari Vainio ja kaupunginarkkitehti Valter Karisalo esittivät, että Päijät-Hämeen keskussairaala toteutettaisiin suurosastoperiaatteen mukaan, millä voitaisiin säästää henkilökunnan määrässä. Lääkintöhallitus kannatti tätä, mutta katsoi sen edellyttävän kokonaan uutta suunnitelmaa. [23]

Toinen rakennussuunnitelma muokkaa

Kuntia valvova sisäasiainministeriö oli jo hyväksynyt marraskuussa 1966 tehdyn arkkitehtisopimuksen. Muutosehdotus ei sopinut maalaiskunnille Iitin kuntaa lukuun ottamatta, vaan ne kiirehtivät alkuperäisen suunnitelman toimeenpanoa joulukuussa 1966. Suurosastoperiaatteen mukainen suunnitelman muutos niiden mielestä olisi hidastanut Päijät-Hämeen keskussairaalan valmistumista. Kun kunnat vastustivat, lääkintöhallitus päätyi kantaan, minkä mukaan olisi edettävä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Maalaiskunnat olivat katsoneet, että suurosastoperiaate yhteisosastoineen sopii paremmin aluesairaalaan kuin keskussairaalaan. Lahden kaupunginvaltuustossa oli tehty asiasta kysely Lahden kaupunginjohtaja Olavi Kajalalle lokakuussa 1966, mihin hän vastasi tammikuun alussa 1967. Sakari Vainio valtion edustajana koki tilanteen sellaiseksi, ettei keskussairaalan suunnittelussa ollut otettu riittävästi esille toiminnallisia seikkoja ja erosi rakennustoimikunnasta maaliskuussa 1967. Hänen tilalleen valtion edustajaksi määrättiin Heinolasta ylilääkäri Veikko Laine. Myös toinen valtion edustaja, Valter Karisalo, esitti eriävän mielipiteen. Helmikuun lopussa 1967 muodostettiin toimikunta keskussairaalapiirin kuntien yleisen sairaalajärjestelyn kehittämistä varten. Tämän toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin kaupunginjohtaja Olavi Kajala, joka kuoli tapaturmaisesti 24. maaliskuuta 1967. Huhtikuussa 1967 sisäasiainministeriö määräsi Lahden keskussairaalan rakennustoimikunnan puheenjohtajaksi kunnallispormestari Hans-Olof Walleniuksen (myöh. Walamies). Lahden kaupungin uusiksi edustajiksi talouspäällikkö Aarne A. Koivisto ja insinööri Jouko Louhio, sillä kaupungin edustajat, apulaiskaupunginjohtajat Aarre Santero (myöh. Sandell) ja Uolevi Nuotio olivat pyytäneet vapautusta tehtävästään. Kunnallispormestari Wallenius valittiin myös kuntien yleisen sairaalajärjestelyn kehittämistä varten perustetun toimikunnan puheenjohtajaksi. Joulukuussa 1967 rakennustoimikunnan puheenjohtajaksi määrättiin apulaiskaupunginjohtaja Aarre Santero kunnallispormestari Walleniuksen pyydettyä eron tehtävästä. [23]

Kolmas rakennussuunnitelma muokkaa

Lahden keskussairaalan luonnospiirustukset valmistuivat huhtikuussa 1967, jolloin ne jätettiin rakennustapaselostuksineen ja kustannusarvioineen sisäasiainministeriön tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Pääpiirustusten laatimiseen laskettiin kuluvan aikaa seitsemän kuukautta. Joulukuussa 1967 sisäasiainministeriö hylkäsi lääkintöhallituksen ja rakennushallituksen lausuntojen perusteella Lahden keskussairaalan luonnospiirustukset hyväksyttyyn huonetilaohjelmaan nähden ylimitoitettuina. Samalla sisäasiainministeriön taholla katsottiin, ettei tähänastisten suunnitelmien korjaaminen olisi mahdollista, joten asiassa pitäisi lähteä liikkeelle kokonaan uudelta perustalta. Valittiin hankkeelle uusi pääsuunnittelija, Lahden kaupunginsairaalan laajennukseen ja perusparannukseen liittyvän uudisrakennuksen suunnitelmat oli laatinut Arkkitehtitoimisto Helge Railo Ky. Kun edelliset sopimukset oli purettu ja maksettu korvaukset siihenastisesta suunnittelusta, uudet suunnittelusopimukset allekirjoitettiin 30.7.1970. Pääsuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Helge Railo Ky, rakennesuunnittelusta Insinööritoimisto Reijo Puolanne ja K:nit Ky, LVI-suunnittelusta Insinööritoimisto Olof Granlund ja Antti Oksanen sekä sähkösuunnittelusta Insinööritoimisto Risto Mäenpää. [23]

Keskussairaaloiden rakentamisohjelma muokkaa

Keskussairaaloiden rakentamisohjelmassa Päijät-Hämeen keskussairaalaa edellä olivat olleet 1967 valmistunut Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa sekä 1969 valmistumassa olleet Kainuun keskussairaala Kajaanissa ja Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kokkolassa. Neljäntenä vuorossa oli Päijät-Hämeen keskussairaala Lahdessa. Hollolan kunta oli ehtinyt purkaa ennakkorahoitussitoumuksen. Valtion talousarviossa oli ollut 1969 ensimmäistä kertaa määräraha Päijät-Hämeen keskussairaalan suunnittelua varten, mikä olisi päättänyt kuntien ennakkorahoitusvelvollisuuden päättymistä. Kuntien oli kuitenkin vastattava edellisten suunnittelusopimusten mukaisen jo toteutuneen suunnittelun korvaamisesta ennen sopimusten purkamista. Näin ollen odotettiin, että Päijät-Hämeen keskussairaalan rakentaminen olisi voinut aloittaa syksyllä 1971.[23]

Helmikuussa 1969 lääkintöhallitus oli tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen Kanta-Hämeen keskussairaalan ja Päijät-Hämeen keskussairaalan suunnittelusta sekä Ahveniston parantolan rakennusten käytöstä. Lääkintöhallitus katsoi, että Kanta-Hämeen keskussairaalan uudet tilat oli rakennettava Ahveniston parantolan alueelle ja että Ahveniston parantola oli liitettävä Hämeenlinnan keskussairaalaan. Se merkitsi Lahden keskussairaalapiirin tuberkuloosipotilaiden hoidon päättymistä lähitulevaisuudessa Ahveniston parantolassa ja 70–75 sairaansijan varaamista vastaavaan tarkoitukseen Päijät-Hämeen keskussairaalasta. Lahden kaupunginhallitus ilmoitti muutoksen johdosta kaupungin olevan tarvittaessa halukas merkitsemään muutamia sairaansijoja lisää, jos se oli tarpeen vuodeosastojen saattamiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. Maalaiskunnista vain Orimattila oli halukas varaamaan 14 uutta sairaansijaa. Lääkintöhallitus ilmoitti, että tuberkuloosin hoidon mukaan ottamisen olisi tapahduttava peruskirjan sairaansijamäärää lisäämättä. Asiassa jäätiin odottamaan ministeriön ratkaisua. Valtion vuoden 1970 talousarviota eduskunnassa vahvistettaessa asetettiinkin Lahden keskussairaalan määrärahan ehdoksi luopuminen Ahveniston parantolan sairaansijoista ilman korvaavien sairaansijojen rakentamista. Ahveniston sairaansijoista luopumista koskevat neuvottelut oli aloitettu sosiaali- ja terveysministeriön kanssa jo syksyllä 1969. Lahden keskussairaalapiirin kuntien edustajainkokous hyväksyi joulukuussa 1969 Ahveniston parantolan tulevaa käyttöä koskevan suunnitelman. Helmikuussa 1970 Hämeenlinnan keskussairaalan kuntainliitto ja Kanta-Hämeen tuberkuloosipiirin kuntainliitto päättivät yhdistymisestä. Näin olivat edellytykset Lahden keskussairaalan suunnittelun jatkamiselle vihdoin olemassa. Ahveniston sairaansijoista luopumiseen liittyi kuitenkin pitkällinen kiista maksettavista korvauksista.[23]

Suurosastoperiaatteen toteutuminen muokkaa

Aikaisemman suunnitelman tultua hylätyksi muodostui toisen kerran mahdolliseksi suurosastoperiaatteen toteuttaminen. Lisäksi suunnitelmaan tulivat tuberkuloosin hoidon ja oikeuslääketieteellisen toiminnan tarvitsemat tilat. Huonetilaohjelmaan muutettiin jälleen. Uusi ohjelma hyväksyttiin marraskuussa 1969. Vuodeosastoyksiköt mitoitettiin yleensä 22 sairaansijan suuruisiksi ja yhteen suurosastoon kuului aina neljä yksikköä. Tuberkuloosin hoitoon varattiin 66 sairaansijaa, jotka vähennettiin vastaavasti kirurgian, sisätautien, tartuntatautien sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien sairaansijoista. Huonetilaohjelmaan lisättiin myöhemmin mm. dialyysiosasto, useita erikoisalojen poliklinikoita sekä atk-keskus. Sosiaali- ja terveysministeriön 3.7.1970 hyväksymän huonetilaohjelman mukaan keskussairaalan 516 sairaansijaa jakautuivat erikoisalojen kesken seuraavasti: sisätaudit 110, kirurgia 110, naistentaudit ja synnytykset 84 (niistä naistentaudit 24 ja synnytykset 60), lastentaudit 60, korva-, nenä- ja kurkkutaudit 22, silmätaudit 20, ihotaudit 22, keuhkosairaudet 66 ja tartuntataudit 22. 1967 aikana tarpeelliseksi havaittu neurologian osasto otettiin ohjelmaan myöhemmin. Synnytysten ja naistentautien erikoisalan sairaansijojen määrää oli aiheellista lisätä ottaen huomioon Lahden kaupungin voimakkaasti kasvava asukasluku. Erillinen tartuntatautien osasto katsottiin tässä vaiheessa tarpeettomaksi. [23]

Päijät-Hämeen keskussairaalan perustaminen 1972 muokkaa

Vielä kerran muutettu Lahden keskussairaalan perustamiskirja allekirjoitettiin 30. toukokuuta 1972. Sen mukaan sairaansijat jakautuivat erikoisalojen kesken seuraavasti: sisätaudit 88, kirurgia 88, naistentaudit 44, synnytykset 80, lastentaudit 60, korva-, nenä- ja kurkkutaudit 22, silmätaudit 22, ihotaudit 22, neurologia 22 ja keuhkosairaudet 66. Sairaalan rakennustyöt aloitettiin 14. marraskuuta 1972. Muun muassa lakkojen aiheuttamien viivästysten vuoksi rakennustyöt saatiin pääosiltaan valmiiksi vasta helmikuussa 1976. Toisessa rakennusvaiheessa, joka alkoi 9. toukokuuta 1975, rakennettiin keskussairaalan tontille 148 asuntoa henkilökuntaa varten. Tämä vaihe valmistui vuoden 1976 kuluessa.[23]

Päijät-Hämeen keskussairaalan modernisointi ja laajentaminen muokkaa

Päijät-Hämeen keskussairaalaa rakennetaan vaiheissa, osa rakennusvaiheista on peruskorjauksia. Sairaalalle on 2030-luvulle asti ulottuva uudistamisohjelma.[8]

Päijät-Hämeen keskussairaalan modernisointi ja laajentaminen
Rakennusvaihe Vuodet Pinta-ala m² Laajuus Hinta € Toteuttaja
RV6 2013-2016 5 189[24] Sydänkeskuksen ja fysiatrian osaston uusinta, apteekkirobotti.[25] 21 000 000 [24] Salpausselän Rakentajat Oy[25]
RV7 2019-2022 33 600[9] Uusi leikkausyksikkö, synnytysten, vastasyntyneiden ja naistentautien yksikkö.[9] 127 000 000 [26] Lujatalo Oy[8]
RV8 2024-2027 28 900[27] Uudisrakennus vaativan kuntoutuksen, sisätautien, neurologian, keuhkosairauksien, nuorisopsykiatrian, lastentautien, lasten ja nuorten neurologian vuodeosastoille sekä poliklinikoille.[11] 150 000 000 [11]

Palkintoja muokkaa

Nuorten lääkärien yhdistys valitsi Päijät-Hämeen keskussairaalan anestesiologian ja tehohoidon yksikön kestomenestyjäksi erikoistuvien lääkärien koulutuspaikkana, koska se oli saanut parhaat mahdolliset arviot kolmena peräkkäisenä vuotena. Palkinto julkaistiin helmikuussa 2023.[28] Vuonna 2022 Nuorten lääkärien yhdistys palkitsi anestesiologian ja tehohoidon yksikön, Akuutti24:n ja operatiivisen tulosalueen menestyjiksi koulutuspaikkakyselyssä.[29] Vuonna 2018 tunnustuksen sai Päijät-Hämeen keskussairaala.[30]

Labquality palkitsi Terveys- ja talouspäivillä 24. elokuuta 2018 Päijät-Hämeen keskussairaalan Case Manager -toimintamallin, jonka tavoitteena on paljon palveluita käyttävien asiakkaiden käyntimäärien jatkuvan kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Palkinnon arvo oli 10 000 euroa.[31]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Lehtimäki, Terhi: Terveyttä kaikille – keskussairaalat 1940-luvulta 1980-luvulle 2014. Museovirasto, Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy. Viitattu 11.8.2023.
  2. Lahden karttapalvelu kartta.lahti.fi. Viitattu 6.8.2023.
  3. a b c Keskussairaala - Päijät-Sote paijat-sote.fi. 18.2.2022. Viitattu 4.8.2023.
  4. Yhteistyöalueet Soteuudistus. Arkistoitu 7.1.2023. Viitattu 4.8.2023.
  5. Ammattiopiskelijat - Päijät-Sote paijat-sote.fi. 8.2.2022. Viitattu 4.8.2023.
  6. Organisaatio Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Viitattu 5.8.2023.
  7. Kanervikon koulu Lahti. Viitattu 5.8.2023.
  8. a b c d Päijät-Hämeen keskussairaalan RV7 Projektiuutiset.fi. 16.11.2022. Viitattu 5.8.2023.
  9. a b c Päijät-Hämeen keskussairaalan laajennusosa valmistui – katso kuvat uusista tiloista Yle Uutiset. 23.6.2022. Viitattu 5.8.2023.
  10. Uusikallio, Vili: Tältä näyttää Päijät-Hämeen keskussairaalan tuleva jätti-investointi – hintalappu lähes 150 miljoonaa euroa vuosina 2024–2027 Etelä-Suomen Sanomat. 13.2.2023. Viitattu 5.8.2023.
  11. a b c Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti esityksen investointisuunnitelmasta - Hollola www.hollola.fi. Arkistoitu 26.9.2023. Viitattu 5.8.2023.
  12. Etusivu Akuutti24. Viitattu 5.8.2023.
  13. Teho-osasto - Päijät-Sote paijat-sote.fi. 17.2.2022. Viitattu 5.8.2023.
  14. Tehostetun valvonnan osasto - Päijät-Sote paijat-sote.fi. 17.2.2022. Viitattu 5.8.2023.
  15. Synnytysosasto - Päijät-Sote paijat-sote.fi. 18.2.2022. Viitattu 5.8.2023.
  16. Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto - Päijät-Sote paijat-sote.fi. 18.2.2022. Viitattu 5.8.2023.
  17. Vuodeosastot - Päijät-Sote paijat-sote.fi. 18.2.2022. Viitattu 5.8.2023.
  18. Poliklinikat - Päijät-Sote paijat-sote.fi. 18.2.2022. Viitattu 5.8.2023.
  19. Systematic A/S: Päijät-Hämeen keskussairaala digitalisoi potilasvirran Systematic A/S. Viitattu 5.8.2023. (englanniksi)
  20. Kuvantamispalvelut - Päijät-Sote paijat-sote.fi. 18.2.2022. Viitattu 5.8.2023.
  21. Laboratorio - Päijät-Sote paijat-sote.fi. 17.2.2022. Viitattu 5.8.2023.
  22. Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö, Päijät-Hämeen keskussairaala Lahti HUS. 25.10.2021. Viitattu 5.8.2023.
  23. a b c d e f g h Arno Forsius: Päijät-Hämeen keskussairaalahankkeen neljäs vaihe (1964–1976) Kuvauksia lääketieteen historiasta. Arkistoitu 1.9.2019. Viitattu 5.8.2023.
  24. a b Jaana Ahti-Virtanen: Päijät-Hämeen keskussairaala Projektiuutiset.fi. 7.7.2016. Viitattu 5.8.2023.
  25. a b PHSOTEY tiedottaa: Keskussairaalan uusi sydänkeskus takaa laadukkaan hoidon potilaille Lahdessa - ePressi www.epressi.com. 19.2.2016. Viitattu 5.8.2023.
  26. Vili Uuskallio: Keskussairaalan laajennuksen lupa sai lainvoiman – työt käyntiin alkuvuodesta ESS. 21.9.2018. Arkistoitu 9.6.2019. Viitattu 5.8.2023.
  27. Päijät-Hämeen keskussairaala 7.10.2020. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. Viitattu 5.8.2023.
  28. Päijät-Hämeen keskussairaala erikoistuvien lääkärien suosiossa – yhdelle yksikölle vuodesta toiseen huippuarviot Uusi Lahti. 7.2.2023. Viitattu 6.8.2023.
  29. Suomi, Kalle: Päijät-Hämeen keskussairaalalle tunnustus: viiden tähden koulutuspaikka nuorille lääkäreille Yle Uutiset. 1.2.2022. Viitattu 6.8.2023.
  30. Mattila, Jaana: Nuoret lääkärit ovatkin tyytyväisiä terveyskeskuksiin - varsinkin hyvä ohjaus nosti arvosanaa Kaleva. Viitattu 6.8.2023.
  31. Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymälle Vuoden laatutarina -palkinto | Labquality www.sttinfo.fi. Viitattu 6.8.2023.