Lahden kaupunginvaltuusto
Lahden kaupunginvaltuusto on hallintoelin, joka käyttää ylintä päätösvaltaa Lahdessa.
| Kaupunginvaltuusto | |
|---|---|
 |
|
| Kunta | Lahti |
| Valtuutettuja | 59 |
| Johto |
Hannu Rahkonen (pj.) Mika Kari (1. vpj.) Antti Holopainen (2. vpj.) |
Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan yhdistyttyä vuonna 2016 yhdistyneessä kunnanvaltuustossa oli puolentoista vuoden ajan 101 kaupunginvaltuutettua. Vuoden 2017 vaalien jälkeen palattiin takaisin 59 valtuutettuun.[1]
Luottamushenkilöt toimielimiin muokkaa
Valtuusto nimittää luottamushenkilöitä muun muassa seuraaviin toimielimiin:
- Kaupunginhallitus 12
- Kv:n vaalilautakunta 5
- Keskusvaalilautakunta 5
- Tarkastuslautakunta 11
- Sosiaali- ja terveyslautakunta 11
- Tekninen lautakunta 11
- Sivistyslautakunta 11
- Kulttuurilautakunta 11
- Liikuntalautakunta 9
- Lahden seudun ympäristölautakunta 6
- Leikkialuelautakunta 6
- Nimistölautakunta 7
- Työllisyyslautakunta 8
- Mitalitoimikunta 4
- Tulevaisuustoimikunta 8
- Työsuojelutoimikunta 3
- Maahanmuutajien kotiuttamistoimikunta 3
Kunnalliset yhtiöt ynnä muut muokkaa
- Hollolan-Lahden vesilaitos ky:n valtuusto 4
- Hämeen päihdehuollon ky:n valtuusto 1
- Kiinteistötoimitusten uskotut miehet 6
- Kuntapäivät 6
- Käräjäoikeuden lautamiehet 51
- Lahden kihlakunnan poliisin neuvottelukunta 5
- Rudolf Steiner-koulun johtokunta 1
- Rudolf Steiner-koulun kannatusyhdistys ry:n tilintarkastaja 4
- Lahden Urheilutalo Säätiön hallitus 9
- Musiikkiopiston Omakotisäätiön hallitus 5
- Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 7
- Wellamo-opiston johtokunta 3
- Päijät-Hämeen Koulutuskonserni kuntayhtymäkokous edustaja 1
- Päijät-Hämeen Lentokenttäsäätiön hallitusneuvosto 1
- Pääjärven ky:n edustaja 1
- Radio- ja tv-museosäätiön valtuuskunta 5
- Taiteilijasäätiön hallitus 3
- Veteraaniasian neuvottelukunta 12
- Vammaisneuvosto 4
- Vanhusneuvosto 7
- Vanhusten asuntosäätiön hallitus 3
- Hämäläisten ylioppilassäätiö 1
- Irja Karvosen syöpäsäätiön hallitus 1
- Kutsuntalautakunta 2
- Koulutus- ja kehittämiskeskus Paimenia johtokunta 1
- Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunta 3
- Reumasäätiön valtuuskunta 1
- Päijät-Hämeen vesijärvisäätiön hallitus 1
- Päijät-Hämeen vesijärvisäätiön valtuuskunta 4
- Sisä-Suomen veroviraston verotuksen oikaisulautakunta 1
- Kiinteistö Oy Niemenkatu 73 4
- Kiinteistö Oy Sammonkatu 8 4
- Lahden Aikuiskoulutuskeskus Oy 5
- Lahden Jäähalli Oy 5
- Lahden Musiikkiopisto Oy 5
- Lahden Pysäköinti Oy 7
- Kiinteistö. Oy Hansaparkki 4
- Kiinteistö Oy Lahden Siltavouti 1
- Lahden Talot Oy 5
- Lahden Tennis- ja Squashkeskus Oy 2
- Lahden Terveystalo Oy 3
- Lahden Yrityskiinteistöt Oy 6
- Lahti Energia Oy 8
- LK Kiinteist6palvelut Oy 6
- LV Lahti Aqua Oy 7
- Oppilastalo Oy 5
- Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata 3
- Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy hallintoneuvosto 2
- Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy hallitus 1
- Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy 2
- PHP Holding Oy 1
- Riihelän Palvelukeskus Oy 3+1
- Lahden Sibeliustalo Oy 7
- Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 3
- Kiinteistö Oy Ala-Okeroistentie 23 2
- Kiinteistö Oy Teemuntalo 1
- LAKES Oy 3
- Lahden Aterian yhteistyökomitea 2/3
- Lahden kansainvälinen kirjailijakokous Ry 2
- Lahden kansainvälinen Urkuviikko ry 5
- Lahden Keskustaeheytys ry 2
- Lahden kesäteatterin kannatusyhdistys ry 5
- Lahden kiinteistöhallinta Oy 5
- Lahden Siivouspalvelun yhteistyökomitea 2/3
- Lahden Urheiluhalliyhdistys ry 1
Paikkajako ja äänestysaktiivisuus vaaleittain muokkaa
1920–1947 muokkaa
| vaalit | paikat | |
| Porvarilliset ryhmät (Kok. Ed. IKL ym.) |
Sosialistiset ryhmät (SDP SSTP SKDL) | |
| 1920 | 21 | 3 |
| 1922 | 16 | 8 |
| 1925 | 19 | 11 |
| 1928 | 17 | 12 |
| 1931 | 22a | 13 |
| 1934 | 17b | 18 |
| 1945 | 19 | 22 |
| 1947 | 19 | 22 |
| a IKL & Kok. (16), Ed. (6) b IKL (6), Ed. (6), Kok. (4), varuskunta (1) | ||
1953–2021 muokkaa
| Vaalit | Paikat | Äänestys- aktiivisuus | ||||||||||||||
| SDP | Kok. | SKDL Vas. |
KP LKP |
TPSL | SMP PS |
SKL KD |
Kesk. | Vihr. | Pien- kiinteistö- väki |
Deva | VEV | SSP | Pro | |||
| 1953 | 13 | 11 | 11 | 6 | ||||||||||||
| 1956 | 15 | 15 | 13 | 3 | 1 | |||||||||||
| 1960 | 14 | 15 | 12 | 4 | 2 | |||||||||||
| 1964 | 15 | 16 | 12 | 3 | 1 | |||||||||||
| 1968 | 15 | 17 | 10 | 3 | 2 | |||||||||||
| 1972 | 17 | 16 | 9 | 2 | 1 | 2 | ||||||||||
| 1976 | 18 | 18 | 11 | 4 | 1 | 5 | 2 | 76,0 % | ||||||||
| 1980 | 18 | 22 | 10 | 2 | 1 | 5 | 1 | 75,9 % | ||||||||
| 1984 | 18 | 18 | 8 | 5 | 6 | 2 | 2 | 70,5 % | ||||||||
| 1988 | 20 | 21 | 5 | -- | 2 | 4 | 3 | 2 | 2 | 64,3 % | ||||||
| 1992 | 22 | 16 | 8 | -- | 1 | 4 | 2 | 6 | 66,4 % | |||||||
| 1996 | 21 | 21 | 7 | -- | -- | 3 | 3 | 4 | 55,0 % | |||||||
| 2000 | 20 | 17 | 6 | -- | 5 | 6 | 5 | 49,4 % | ||||||||
| 2004 | 20 | 18 | 6 | -- | 5 | 5 | 4 | 1 | 53,0 % | |||||||
| 2008 | 19 | 20 | 5 | 3 | 4 | 3 | 4 | -- | 1 | 55,3 % | ||||||
| 2012 | 18 | 18 | 5 | 9 | 4 | 2 | 3 | 53,0 % | ||||||||
| 2017 | 19 | 14 | 4 | 5 | 4 | 4 | 7 | 2 | 55,4 % | |||||||
| 2021 | 16 | 13 | 3 | 10 | 3 | 4 | 5 | 5 | 51,1 % | |||||||
| Lähteet: Tilastokeskus (vuodet 1976–2021)[2][3], Oikeusministeriö (vuodet 2004–2021)[4] | ||||||||||||||||
Historia muokkaa
1906 muokkaa
Yleisen raastuvankokouksen 17. maaliskuuta 1906 valitsema Lahden ensimmäinen kaupunginvaltuusto koostui 18 valtuutetusta, joista 12 kuului nuorsuomalaisiin, kaksi suomalaisiin ja neljä sosiaalidemokraatteihin. Kaupunginvaltuustoon valittiin Niilo J. Avellan, Anton Berg, Karl Boman, Albin Eklund, Gustaf Fagerholm, Hjalmar Fellman, Ferdinand Frigrén, Uno Heininen, Kustaa V. Kunnas, Juho E. Laine, Oskar Lefrén, Vihtori Pöysälä, Kalle Salminen, Emil Salonen, Axel Sievers, Juho N. Suvela, Otto Virtanen sekä Johan Vitali.
Äänioikeus oli jakautunut kunnallisveronmaksun mukaan siten, että:
- 199 äänioikeutetulla oli 1 ääntä
- 188 äänioikeutetulla oli 2–5 ääntä
- 87 äänioikeutetulla oli 6–10 ääntä
- 51 äänioikeutetulla oli 11–20 ääntä
- 2 äänioikeutetulla oli 22 ääntä
- 31 äänioikeutetulla oli 25 ääntä
Äänioikeutettuja oli 558, joista äänesti 275 (49,28 %). Vaaleissa oli kolme ryhmittymää: suomalaiset, perustuslailliset ja liikemiehet. Sosiaalidemokraatit harkitsivat omaa ryhmää, mutta lopulta menivät vaaleihin perustuslaillisten kanssa. Perustuslaillisten vaalilistaa epäiltiin muutetun siitä päättävän kokouksen jälkeen, mistä oli lehtikirjoituskin.
Sosiaalidemokraateilla oli odotuksia yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta myös kunnallisvaaleissa. Kunnallisvaalilain uudistus kuitenkin lykkääntyi 27. marraskuuta 1917 saakka. Kuudesta sosiaalidemokraatista jättäytyi neljä pois kaupunginvaltuustotyöskentelystä vuoteen 1907 mennessä ja viides vuoteen 1911 mennessä. 1911 kaupunginvaltuustoon sosiaalidemokraattina osallistui enää satulaseppä E. N. Suvela, joka ei noudattanut SDPn kunnallisjärjestön kehotusta valtuustosta vetäytymisestä. Hänet oli valittu perustuslaillisten listalta.
1913 tehtiin ehdotus valtuutettujen lukumäärän nostamiseksi 18:sta 24:ään, koska myös 30 valtuutetun kokoinen kaupunginvaltuusto olisi ollut mahdollinen paikallisen edustavuuden parantamiseksi. 1914 tehtiin päätös valtuutettujen määrän lisäämiseksi 24:ään.
Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen sosiaalidemokraatit ehdottivat, että heille myönnettäisiin puolet valtuustopaikoista, koska heidän äänestäjämääränsä oli noin puolet äänestäjistä. Pyyntöä ei ryhdytty toteuttamaan, vaan päätettiin odottaa kunnallisvaalilain uudistamista yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvaksi:
»Lahden kaupunginvaltuustolle.
Suomen eri valtiollisten puolueitten ohjelmissa on yleinen, yhtäläinen äänioikeus kunnallisiin vaaleihin nähden, mutta uudistukset sanotussa kysymyksessä kaikista huolimatta, vielä toteutumatta. Eduskunta on kyllä asian jo aikaisemmin ratkaissut ja siten osoittanut Suomen eri puolueiden asiaa harrastavan, eikä Eduskunnan laatiman uudistuksen, sanotusta asiasta, vahvistamatta jättäminen tietenkään ole laskettava minkään meikäläisen puolueen syyksi.
Kun nykyään elämme uutta aikaa, jolloin myönnetään vanhat synnit tehdyiksi ja ollaan valmiit todenteolla tukemaan nousevaa kansanvaltaa, olisi ilahduttavaa nähdä jos Lahden kaupunginvaltuusto luovuttaisi työväestölle valtuustossa sellaisen edustuksen, minkä eduskuntavaalit edellyttäisivät. Toisin sanoen työväestö saisi vähintään puolet valtuuston paikoista. Tämä tuntuisi sitäkin oikeudenmukaisemmalta, kun työväestö varsin pian joka tapauksessa tulee saamaan vähintään edelläkerrotun määrän valtuuston paikoista. Jos tämä saanti tapahtuisi vapaaehtoisen luopumisen kautta ei se ainakaan olisi omiaan huonontamaan paikkakunnan porvarillisten ja työläisten välejä.
Lahdessa 21 päivänä maaliskuuta 1917
Lahden Sos.-dem. Kunnallistoimikunnan puolesta:
Kirjeen esitteli kaupunginvaltuutolle 12. huhtikuuta 1917 puheenjohtaja, jonka esityksen mukaan kunnallisasetuksen voimassa ollessa siihen ei valtuusto voinut reagoida. Valtuusto yhtyi puheenjohtajans kantaan.
1918 muokkaa
Joulukuussa 1918 pidettiin ensimmäiseen yleiseen ja yhtäläiseen kunnallisäänioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit. Valtuustoon tulivat ensimmäisinä naisina valituiksi Elli von Hertzen, Hanna Jaakkola, Elina Kanervio, Anni Manninen sekä Anni Savola. Valtuuston täytevaalit, missä olisi valittu 1/3 kaupunginvaltuustosta uudelleen, olisi pitänyt pitää joulukuussa 1919, mutta ne siirtyivät vuoteen 1920.
Puoluehajaannuksia muokkaa
Viime valtuustokausina Lahdessa ovat jakautuneet muun muassa Vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoryhmät. Vihreiden jakautuminen johtui yhden valtuutetun ryhtymisestä suoraan kansalaistoimintaan Karjusaaren kaavoituksen estämiseksi. Tehdyistä toimista valtuutettu joutui syytteeseen ja tuomittiin sakkorangaistuksiin. Kokoomuksen jakautuminen liittyi siihen, miten korkeaa kunnallisveroa on kannatettava, jotta yhteistyö sosialidemokraattien kanssa ei kärsisi. Osittain Lahden Kokoomukseen liittyvistä syistä ja kaupunginhallituksen jäsenyyden jakamisesta kahtia vaalikaudella seurasi Keskustan jakautuminen. Vihreät, Keskusta ja Kokoomus ovat jälleen yhtenäiset.
Pentti E. Rantanen valittiin 2004 sosiaalidemokraattien vaalilistalta, mutta hän erosi valtuustoryhmästä ja perusti oman valtuustoryhmänsä. Myöhemmin hän siirtyi Kokoomuksen valtuustoryhmään. Punavihreä ryhmä oli itsenäinen vaaleissa, ja sen kaupunginvaltuutettu Nea Kontio edusti aikaisemmin Lahden vihreitä. Nea Kontiota ei valitty enää kaupunginvaltuutetuksi 2008 kunnallisvaaleissa.
Vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen sosialidemokraattisesta valtuustoryhmästä muodostui lisäksi yksi sitoutumaton valtuustoryhmä (PER), jonka perustaja liittyy 2005 kokoomuksen valtuustoryhmään.
Syynä tähän oli ehdotus Lahden kaupungissa käytössä olevien liikuntakiinteistöjen siirtämisestä yhdistyksiltä ja mahdollisesti säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan. Sosialidemokraatit ovat myös vaatineet, että Lahti Energia ja Lahti Vesi pitäisi siirtää lähemmäksi kaupungin hallintoa autonomisesta asemastaan.
Puheenjohtajat muokkaa
|
|
Lähteet muokkaa
- ↑ http://www.ess.fi/Mielipide/paakirjoitukset/art2329615
- ↑ Kuntavaalit, puolueiden kannatus, 1976-2021 Tilastokeskus. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ Kuntavaalit, äänestystiedot, 1976-2021 Tilastokeskus. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 2021); Kuntavaalit 2017 (Oikeusministeriö 2020); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö 2021)