Avaa päävalikko

Lahden kaupunginvaltuusto

Lahden kaupungin korkein päättävä elin

Lahden kaupunginvaltuusto on hallintoelin, joka käyttää ylintä päätösvaltaa Lahdessa.

Kaupunginvaltuusto
Lahden vaakuna
Kunta Lahti
Valtuutettuja 59
Johto ​Milla Bruneau (pj.)
Mika Kari (1. vpj.)
Antti Holopainen (2. vpj)

Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan yhdistyttyä vuonna 2016 yhdistyneessä kunnanvaltuustossa oli 101 kaupunginvaltuutettua. Vuoden 2017 vaalien jälkeen palattiin takaisin 59 valtuutettuun.[1]

Sisällysluettelo

Luottamushenkilöt toimielimiinMuokkaa

Valtuusto nimittää luottamushenkilöitä muun muassa seuraaviin toimielimiin:

  • Kaupunginhallitus 12
  • Kv:n vaalilautakunta 5
  • Keskusvaalilautakunta 5
  • Tarkastuslautakunta 11
  • Sosiaali- ja terveyslautakunta 11
  • Tekninen lautakunta 11
  • Sivistyslautakunta 11
  • Kulttuurilautakunta 11
  • Liikuntalautakunta 9
  • Lahden seudun ympäristölautakunta 6
  • Leikkialuelautakunta 6
  • Nimistölautakunta 7
  • Työllisyyslautakunta 8
  • Mitalitoimikunta 4
  • Tulevaisuustoimikunta 8
  • Työsuojelutoimikunta 3
  • Maahanmuutajien kotiuttamistoimikunta 3

Kunnalliset yhtiöt ynnä muutMuokkaa

  • Hollolan-Lahden vesilaitos ky:n valtuusto 4
  • Hämeen päihdehuollon ky:n valtuusto 1
  • Kiinteistötoimitusten uskotut miehet 6
  • Kuntapäivät 6
  • Käräjäoikeuden lautamiehet 51
  • Lahden kihlakunnan poliisin neuvottelukunta 5
  • Rudolf Steiner-koulun johtokunta 1
  • Rudolf Steiner-koulun kannatusyhdistys ry:n tilintarkastaja 4
  • Lahden Urheilutalo Säätiön hallitus 9
  • Musiikkiopiston Omakotisäätiön hallitus 5
  • Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 7
  • Wellamo-opiston johtokunta 3
  • Päijät-Hämeen Koulutuskonserni kuntayhtymäkokous edustaja 1
  • Päijät-Hämeen Lentokenttäsäätiön hallitusneuvosto 1
  • Pääjärven ky:n edustaja 1
  • Radio- ja tv-museosäätiön valtuuskunta 5
  • Taiteilijasäätiön hallitus 3
  • Veteraaniasian neuvottelukunta 12
  • Vammaisneuvosto 4
  • Vanhusneuvosto 7
  • Vanhusten asuntosäätiön hallitus 3
  • Hämäläisten ylioppilassäätiö 1
  • Irja Karvosen syöpäsäätiön hallitus 1
  • Kutsuntalautakunta 2
  • Koulutus- ja kehittämiskeskus Paimenia johtokunta 1
  • Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunta 3
  • Reumasäätiön valtuuskunta 1
  • Päijät-Hämeen vesijärvisäätiön hallitus 1
  • Päijät-Hämeen vesijärvisäätiön valtuuskunta 4
  • Sisä-Suomen veroviraston verotuksen oikaisulautakunta 1
  • Kiinteistö Oy Niemenkatu 73 4
  • Kiinteistö Oy Sammonkatu 8 4
  • Lahden Aikuiskoulutuskeskus Oy 5
  • Lahden Jäähalli Oy 5
  • Lahden Musiikkiopisto Oy 5
  • Lahden Pysäköinti Oy 7
  • Kiinteistö. Oy Hansaparkki 4
  • Kiinteistö Oy Lahden Siltavouti 1
  • Lahden Talot Oy 5
  • Lahden Tennis- ja Squashkeskus Oy 2
  • Lahden Terveystalo Oy 3
  • Lahden Yrityskiinteistöt Oy 6
  • Lahti Energia Oy 8
  • LK Kiinteist6palvelut Oy 6
  • LV Lahti Aqua Oy 7
  • Oppilastalo Oy 5
  • Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata 3
  • Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy hallintoneuvosto 2
  • Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy hallitus 1
  • Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy 2
  • PHP Holding Oy 1
  • Riihelän Palvelukeskus Oy 3+1
  • Lahden Sibeliustalo Oy 7
  • Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 3
  • Kiinteistö Oy Ala-Okeroistentie 23 2
  • Kiinteistö Oy Teemuntalo 1
  • LAKES Oy 3
  • Lahden Aterian yhteistyökomitea 2/3
  • Lahden kansainvälinen kirjailijakokous Ry 2
  • Lahden kansainvälinen Urkuviikko ry 5
  • Lahden Keskustaeheytys ry 2
  • Lahden kesäteatterin kannatusyhdistys ry 5
  • Lahden kiinteistöhallinta Oy 5
  • Lahden Siivouspalvelun yhteistyökomitea 2/3
  • Lahden Urheiluhalliyhdistys ry 1

Paikkajako ja äänestysaktiivisuus vaaleittainMuokkaa

1920–1947Muokkaa

vaalit paikat
Porvarilliset ryhmät
(Kok. Ed. IKL ym.)
Sosialistiset ryhmät
(SDP SSTP SKDL)
1920 21 3
1922 16 8
1925 19 11
1928 17 12
1931 22a 13
1934 17b 18
1945 19 22
1947 19 22
a IKL & Kok. (16), Ed. (6)
b IKL (6), Ed. (6), Kok. (4), varuskunta (1)

1953–2017Muokkaa

vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.
KP
LKP
TPSL SMP
PS
SKL
KD
Kesk. Vihr. Pien-

kiinteistö-

väki

Deva VEV SSP Pro

Lahti

1953 13 11 11 6
1956 15 15 13 3 1
1960 14 15 12 4 2
1964 15 16 12 3 1
1968 15 17 10 3 2
1972 17 16 9 2 1 2
1976 18 18 11 4 1 5 2 76,0%
1980 18 22 10 2 1 5 1 75,9%
1984 18 18 8 5 6 2 2 70,5%
1988 20 21 5 -- 2 4 3 2 2 64,3%
1992 22 16 8 -- 1 4 2 6 66,4%
1996 21 21 7 -- -- 3 3 4 55,0%
2000 20 17 6 -- 5 6 5 49,4%
2004 20 18 6 -- 5 5 4 1 53,0%
2008 19 20 5 3 4 3 4 1 55,3%
2012 18 18 5 9 4 2 3 53,7%
2017 19 14 4 5 4 4 7 2 55,4%
Lähteet: Tilastokeskus (vuodet 1976–2004)[2], Oikeusministeriö (vuodet 2008–12)[3]

HistoriaMuokkaa

1906Muokkaa

Yleisen raastuvankokouksen 17. maaliskuuta 1906 valitsema Lahden ensimmäinen kaupunginvaltuusto koostui 18 valtuutetusta, joista 12 kuului nuorsuomalaisiin, kaksi suomalaisiin ja neljä sosiaalidemokraatteihin. Kaupunginvaltuustoon valittiin Niilo J. Avellan, Anton Berg, Karl Boman, Albin Eklund, Gustaf Fagerholm, Hjalmar Fellman, Ferdinand Frigrén, Uno Heininen, Kustaa V. Kunnas, Juho E. Laine, Oskar Lefrén, Vihtori Pöysälä, Kalle Salminen, Emil Salonen, Axel Sievers, Juho N. Suvela, Otto Virtanen sekä Johan Vitali.

Äänioikeus oli jakautunut kunnallisveronmaksun mukaan siten, että:

  • 199 äänioikeutetulla oli 1 ääntä
  • 188 äänioikeutetulla oli 2-5 ääntä
  • 87 äänioikeutetulla oli 6-10 ääntä
  • 51 äänioikeutetulla oli 11-20 ääntä
  • 2 äänioikeutetulla oli 22 ääntä
  • 31 äänioikeutetulla oli 25 ääntä

Äänioikeutettuja oli 558, joista äänesti 275 (49,28 %). Vaaleissa oli kolme ryhmittymää: suomalaiset, perustuslailliset ja liikemiehet. Sosiaalidemokraatit harkitsivat omaa ryhmää, mutta lopulta menivät vaaleihin perustuslaillisten kanssa. Perustuslaillisten vaalilistaa epäiltiin muutetun siitä päättävän kokouksen jälkeen, mistä oli lehtikirjoituskin.

Sosiaalidemokraateilla oli odotuksia yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta myös kunnallisvaaleissa. Kunnallisvaalilain uudistus kuitenkin lykkääntyi 27. marraskuuta 1917 saakka. Kuudesta sosiaalidemokraatista jättäytyi neljä pois kaupunginvaltuustotyöskentelystä vuoteen 1907 mennessä ja viides vuoteen 1911 mennessä. 1911 kaupunginvaltuustoon sosiaalidemokraattina osallistui enää satulaseppä E. N. Suvela, joka ei noudattanut SDPn kunnallisjärjestön kehotusta valtuustosta vetäytymisestä. Hänet oli valittu perustuslaillisten listalta.

1913 tehtiin ehdotus valtuutettujen lukumäärän nostamiseksi 18:sta 24:ään, koska myös 30 valtuutetun kokoinen kaupunginvaltuusto olisi ollut mahdollinen paikallisen edustavuuden parantamiseksi. 1914 tehtiin päätös valtuutettujen määrän lisäämiseksi 24:ään.

Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen sosiaalidemokraatit ehdottivat, että heille myönnettäisiin puolet valtuustopaikoista, koska heidän äänestäjämääränsä oli noin puolet äänestäjistä. Pyyntöä ei ryhdytty toteuttamaan, vaan päätettiin odottaa kunnallisvaalilain uudistamista yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvaksi:

»Lahden kaupunginvaltuustolle.

Suomen eri valtiollisten puolueitten ohjelmissa on yleinen, yhtäläinen äänioikeus kunnallisiin vaaleihin nähden, mutta uudistukset sanotussa kysymyksessä kaikista huolimatta, vielä toteutumatta. Eduskunta on kyllä asian jo aikaisemmin ratkaissut ja siten osoittanut Suomen eri puolueiden asiaa harrastavan, eikä Eduskunnan laatiman uudistuksen, sanotusta asiasta, vahvistamatta jättäminen tietenkään ole laskettava minkään meikäläisen puolueen syyksi.

Kun nykyään elämme uutta aikaa, jolloin myönnetään vanhat synnit tehdyiksi ja ollaan valmiit todenteolla tukemaan nousevaa kansanvaltaa, olisi ilahduttavaa nähdä jos Lahden kaupunginvaltuusto luovuttaisi työväestölle valtuustossa sellaisen edustuksen, minkä eduskuntavaalit edellyttäisivät. Toisin sanoen työväestö saisi vähintään puolet valtuuston paikoista. Tämä tuntuisi sitäkin oikeudenmukaisemmalta, kun työväestö varsin pian joka tapauksessa tulee saamaan vähintään edelläkerrotun määrän valtuuston paikoista. Jos tämä saanti tapahtuisi vapaaehtoisen luopumisen kautta ei se ainakaan olisi omiaan huonontamaan paikkakunnan porvarillisten ja työläisten välejä.

Lahdessa 21 päivänä maaliskuuta 1917

Lahden Sos.-dem. Kunnallistoimikunnan puolesta:

V. PERTTILÄ.lähde?»

Kirjeen esitteli kaupunginvaltuutolle 12. huhtikuuta 1917 puheenjohtaja, jonka esityksen mukaan kunnallisasetuksen voimassa ollessa siihen ei valtuusto voinut reagoida. Valtuusto yhtyi puheenjohtajans kantaan.

1918Muokkaa

Joulukuussa 1918 pidettiin ensimmäiseen yleiseen ja yhtäläiseen kunnallisäänioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit. Valtuustoon tulivat ensimmäisinä naisina valituiksi Elli von Hertzen, Hanna Jaakkola, Elina Kanervio, Anni Manninen sekä Anni Savola. Valtuuston täytevaalit, missä olisi valittu 1/3 kaupunginvaltuustosta uudelleen, olisi pitänyt pitää joulukuussa 1919, mutta ne siirtyivät vuoteen 1920.

PuoluehajaannuksiaMuokkaa

Viime valtuustokausina Lahdessa ovat jakautuneet muun muassa Vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoryhmät. Vihreiden jakautuminen johtui yhden valtuutetun ryhtymisestä suoraan kansalaistoimintaan Karjusaaren kaavoituksen estämiseksi. Tehdyistä toimista valtuutettu joutui syytteeseen ja tuomittiin sakkorangaistuksiin. Kokoomuksen jakautuminen liittyi siihen, miten korkeaa kunnallisveroa on kannatettava, jotta yhteistyö sosialidemokraattien kanssa ei kärsisi. Osittain Lahden Kokoomukseen liittyvistä syistä ja kaupunginhallituksen jäsenyyden jakamisesta kahtia vaalikaudella seurasi Keskustan jakautuminen. Vihreät, Keskusta ja Kokoomus ovat jälleen yhtenäiset.

Pentti E. Rantanen valittiin 2004 sosiaalidemokraattien vaalilistalta, mutta hän erosi valtuustoryhmästä ja perusti oman valtuustoryhmänsä. Myöhemmin hän siirtyi Kokoomuksen valtuustoryhmään. Punavihreä ryhmä oli itsenäinen vaaleissa, ja sen kaupunginvaltuutettu Nea Kontio edusti aikaisemmin Lahden vihreitä. Nea Kontiota ei valitty enää kaupunginvaltuutetuksi 2008 kunnallisvaaleissa.

Vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen sosialidemokraattisesta valtuustoryhmästä muodostui lisäksi yksi sitoutumaton valtuustoryhmä (PER), jonka perustaja liittyy 2005 kokoomuksen valtuustoryhmään.

Syynä tähän oli ehdotus Lahden kaupungissa käytössä olevien liikuntakiinteistöjen siirtämisestä yhdistyksiltä ja mahdollisesti säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan. Sosialidemokraatit ovat myös vaatineet, että Lahti Energia ja Lahti Vesi pitäisi siirtää lähemmäksi kaupungin hallintoa autonomisesta asemastaan.

PuheenjohtajatMuokkaa

LähteetMuokkaa