Matti Luttinen

suomalainen poliitikko

Vilho Matti Luttinen (14. toukokuuta 1936 Haapavesi14. toukokuuta 2009 Lahti) oli suomalainen poliitikko. Hän toimi SDP:n kansanedustajana Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä 1975–1995 ja Sorsan IV hallituksen sisäasiainministerinä 1983–1984 ja liikenneministerinä 1984–1987.[1]

Matti Luttinen
Sisäasiainministeri
Sorsan IV hallitus
1.10.1983 - 30.11.1984
Edeltäjä Matti Ahde
Seuraaja Kaisa Raatikainen
Liikenneministeri
Sorsan IV hallitus
1.12.1984 - 30.4.1987
Edeltäjä Matti Puhakka
Seuraaja Pekka Vennamo
Kansanedustaja
27.09.1975–23.03.1995
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt 14. toukokuuta 1936
Haapavesi
Kuollut 14. toukokuuta 2009 (73 vuotta)
Lahti
Arvonimi kaupunkineuvos
Tiedot
Puolue SDP

Elämä ja uraMuokkaa

Luttisen lapsuudenkodin elämä oli aineellisesti niukkaa. Luttisen äiti kuoli vuonna 1944, hänen vanhin veljensä haavoittui jatkosodassa ja toiseksi vanhin veli menehtyi.[2] Vuonna 1948 Luttinen muutti veljensä ja tämän vaimon kanssa Pyhärantaan, missä hän kävi Rohdaisten kansakoulua. Vuoden kuluttua hän kuitenkin palasi takaisin Haapavedelle.[3] Luttinen pääsi kansakoulusta vuonna 1951.[1]

Luttisen isä oli sairastanut keuhkotuberkuloosin vuonna 1936 ja menehtyi vuonna 1952,[4] jolloin Luttisen oli 16-vuotiaana elätettävä itsensä ja nuoremmat sisaruksensa. Hän aloitti työuransa vuonna 1952 lihanleikkaajana Mensan elintarviketehtaalla Hämeenlinnassa.[5] Luttinen työskenteli tehtaalla eri tehtävissä vuoteen 1960, jolloin hän siirtyi Lahteen OTK:n lihanjalostustehtaalle. Siellä hän työskenteli vuoteen 1965 toimien vuosina 1962–1965 pääluottamusmiehenä.[1] Luttinen toimi myös ay-liikkeessä. Hän liittyi vuonna 1952 Elintarviketyöläisten Liittoon, mutta erosi viiden vuoden jälkeen liiton ylipolitisoituneen toiminnan vuoksi.[6] Lahdessa Luttinen toimi 1960-luvulla SAJ:läisen elintarvikealan ammattiosaston sihteerinä ja puheenjohtaja.[7]

Vuonna 1962 Luttinen liittyi Lahden sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen jäseneksi ja vuonna 1963 SDP:n jäseneksi. Vuosina 1965–1969 hän toimi Lahden sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön sihteerinä, minkä jälkeen hän työskenteli Lahden osuuskaupan jäsenasiasihteerinä, tiedotus- ja suhdetoimintaosaston osastopäällikkönä ja hallintokuntien sihteerinä, kunnes hänet valittiin kansanedustajaksi eduskuntavaaleissa 1975.[8] Kansanedustajana hän toimi vuoteen 1995, jolloin hän jäi eläkkeelle.[5]

Touko-syyskuussa 1983 Luttinen oli ministeri sisäasiainministeriössä ja lokakuusta 1983 marraskuuhun 1984 sisäasiainministeri. Liikenneministerinä hän toimi joulukuusta 1984 huhtikuuhun 1987.[1] Luttinen oli presidentin valitsijamies vuosien 1978, 1982 ja 1988 vaaleissa.[5] Eduskunnan ohella hän vaikutti myös Lahden kaupunginvaltuustossa vuosina 1969–1992, joista vuodet 1989–1992 valtuuston puheenjohtajana. Hän oli myös kaupunginhallituksessa vuosina 1971 ja 1973–1975.[1] Luttiselle myönnettiin kaupunkineuvoksen arvonimi vuonna 1999.[1]

Luttinen oli naimisissa vuodesta 1955 ja sai kaksi lasta.[9] Hänen poikansa Tapio Luttinen toimi Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1997–2004.[5]

LähteetMuokkaa

  • Luttinen, Matti: Ei köyhyys synti ole, s. 173–182. Teoksessa Markku Aaltonen (toim.): Miten meistä tuli kansanedustajia?. [Seinäjoki]: Veterator, 2007. ISBN 978-952-99820-0-4.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f Matti Luttinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Luttinen 2007, s. 175
  3. Luttinen 2007, s. 176
  4. Luttinen 2007, s. 173, 178
  5. a b c d Kangosjärvi, Jaakko: Muistot: Matti Luttinen HS.fi. 14.5.2009. Viitattu 28.3.2016.
  6. Luttinen 2007, s. 179
  7. Luttinen 2007, s. 180
  8. Luttinen 2007, s. 181
  9. Luttinen 2007, s. 179–180
Edeltäjä:
Matti Ahde
Suomen sisäasiainministeri
1983−1984
Seuraaja:
Kaisa Raatikainen
Edeltäjä:
Matti Puhakka
Suomen liikenneministeri
1984−1987
Seuraaja:
Pekka Vennamo