Avaa päävalikko

Orimattilan kirkko

kirkko Orimattilassa

Orimattilan kirkko on graniitista rakennettu ristikirkko, joka valmistui vuonna 1866.[1] Sen suunnitteli Jean Wik. Empire-tyylinen kirkko on rakennettu 18621866. Kellotorni valmistui 1851, ja sitä korotettiin 1932. Kellotornissa on neljä kirkonkelloa, joista yksi on tornin pohjakerroksessa.[1] Kirkko on Orimattilan evankelis-luterilaisen seurakunnan neljäs.[2]

Orimattilan kirkko
Orimattilan kirkko toukokuussa 2006
Orimattilan kirkko toukokuussa 2006
Sijainti Orimattila
Seurakunta Orimattilan seurakunta
Rakentamisvuosi 1866
Suunnittelija Jean Wik
Materiaali kivi
Istumapaikkoja 1200
Tyylisuunta empire
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kirkon seinäkivet louhittiin Niemenkylästä. Kirkko on kolmilaivainen. Keskimmäisessä laivassa on puinen tynnyriholvi ja reunalaivoissa tasakatot. Sivulaivoissa on ollut parvet,jolloin kirkossa oli 1 700 paikkaa, mutta parvet purettiin 1932, jolloin kirkosta tuli 1 200-paikkainen.[1] Kirkon alttaritaulun Tulkaa minun tyköni on maalannut vuonna 1874 Erik Johan Löfgrenin.[2]

Suomen sisällissotaMuokkaa

 
Vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneiden muistokivi Myrskylän kirkon hautausmaalla. Myrskylän punakaarti koki suurimmat tappiot 13. huhtikuuta 1918 Orimattilan taistelussa Osasto Brandensteinia vastaan.

Orimattilan kirkon hautausmaalla käytiin 13. huhtikuuta1918 taisteluita, joihin osallistuivat Lahden rykmentti, Orimattilan punakaarti ja Myrskylän punakaarti vastassaan osasto Brandensteiniin kuuluneen, kapteeni Heinz von Wilamovitz-Moellendorffin johtaman 5. polkupyöräpataljoonan jääkärit. Orimattilan kirkon länsipuolella olevan hautausmaan itäosassa on kolmen kaatuneen saksalaisen jääkärin harmaagraniittinen muistomerkki. Saman itäpuolisen haustausmaan etelämuurin pohjoispuolella on myös vakaumuksensa puolesta kaatuneiden hautakivi, jossa ei ole mainittu vainajien nimiä. Pennalan Pyssymäellä kaatuneet punakaartilaiset siirrettiin Orimattilan kirkon hautausmaalle 1951.

Jo yksin Myrskylän punakaarti menetti Orimattilan taisteluissa 13 sotilasta, minkä lisäksi Suomen sotasurmat-tietokannassa on lisäksi muita kaatuneita Suomen kansanvaltuuskunnan puolelta. Suuri kaatuneiden epäsuhde on herättänyt epäilyksiä, etteivät taistelun haustausmaalla voittaneet saksalaiset joukot ottaneet sotavankeja.lähde? Seuraavana päivänä 14. huhtikuuta 1918 saksalaiset lähestyivät Lahtea Pennalassa.

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Talvisodassa Orimattilan kirkon kellotorni toimi Orimattilan kirkonkylän ilmavalvonta-asemana. Valmistautuminen Orimattilan Lotta Svärdin ilmavalvontaan alkoi kesällä 1939, kun Toini Mattila ja Sirkka Laine olivat Orimattilassa syksyllä 1939 kolmipäiväisillä ilmavalvontakursseilla. Valvonta alkoi ylimääräisten harjoitusten aikana 6. lokakuuta 1939 ja jatkui Moskovan rauhan jälkeen 28. huhtikuuta 1940. Valvontavuorolla ilmavalvontatornissa oli kaksi lottaa kerrallaan. Kylmyyden vuoksi varusteina oli villavuorinen mantteli ja Ruhan kartanon omistajan lainaamat vuohipukinnahkaiset vartioturkit. Vartiointi tapahtui kahden tunnin vuoroissa, jonka jälkeen oli neljä tuntia vapaata kahden vuorokauden ajan, jonka jälkeen oli neljä vuorokautta kokonaan vapaata. Talvisodassa ilmavalvontalotat ruokailivat Orimattilan suojelukuntatalolla. [3]

Jatkosodan aikana Orimattilan kirkonkylään perustettiin myös toinen, rinnakkainen, ilmavalvontatorni Orimattilan suojeluskuntatalon katolle. Näistä kahdesta paikasta pidettiin kirkontornia turvallisempana. ILmavalvontaa torneista suoritettiin jatkosodan ensimmäinen vuosi ja uudelleen toukokuusta 1944 jatkosodan loppuun saakka, kun ilmapommitusten mahdollisuus oli jälleen ilmaantunut. Jatkosodan aikana ilmavalvontalotat nauttivat omia eväitään. [4]

 
Orimattilan kirkon sankarihaudat kesällä 2013

Kirkon sankarihautausmaan muistomerkin ovat suunnitelleet arkkitehti Tarja Salmio-Toiviainen ja diplomi-insinööri Esko Toiviainen. Muistomerkkipaasi on paljastettu 22. elokuuta 1948.[5]

KulttuuriympäristöMuokkaa

Orimattilan kirkonmäki, johon kirkon ohella kuuluvat seurakuntakoti, pappila, hautausmaa, pitäjänmakasiini ja kirkonkylän raitin ympärille ryhmittyneet asuin- ja liikerakennukset, on hyvin säilyttänyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylän ilmeen. Museovirasto onkin määritellyt Orimattilan kirkonmäen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Orimattilan kirkko Muuka.Com. Viitattu 26.4.2010.
  2. a b Orimattilan kirkko Päijät-Hämeen Museomatka. Viitattu 26.4.2010.
  3. Ruotusotilaasta talvisodan taistelijaan - kapinaa ja maanpuolustusta Heinämaalla, sivut 164-166, Ilkka Kantola, ISBN 978-952-92-4445-4, Offsetpaino Tuija Pelli Oy, 2008
  4. Ruotusotilaasta talvisodan taistelijaan - kapinaa ja maanpuolustusta Heinämaalla, sivut 164-166, Ilkka Kantola, ISBN 978-952-92-4445-4, Offsetpaino Tuija Pelli Oy, 2008
  5. Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit.. Espoo: Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1, Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4 Sivu 287.
  6. Orimattilan Kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.