Pennala

Pennala on Orimattilan pohjoinen kylä Lahden Renkomäen eteläpuolella. Oikeudenkäyntikirjojen mukaan kylässä on ollut Pennala-niminen talo 1700-luvun alkupuolelta lähtien.

Pennalan kylä Orimattilassa Lahden Ämmälän ja Renkomäen rajalla.

Pennalan kylä Pennalantien varrella Orimattilassa Orimattilan kirkonkylän suunnasta, etelästä päin katsottuna.

Pennalassa on kymmenisen maanviljelystilaa, joista yhdessä harjoitetaan maitotaloutta. Kylässä on asukkaita noin 1100. Kahden vuosikymmenen aikana alueelle on rakennettu 150 omakotitaloa sekä muita asuinrakennuksia. Vuonna 2007 aloitetun Hankaanojan asuinalue valmistui pääosin jo 2009. sitä seurasi Ylä-Hankaanojan rakentaminen.

Orimattilan kaupunki on investoinut merkittävästi nopeasti kasvaneen kylän peruspalveluihin. Vuonna 1919 rakennetun Pennalan koulun uusin laajennus ja peruskorjaus valmistui 2009. Vuonna 2006 rakennetun päiväkodin laajennusosa otettiin käyttöön 2011.

Lisääntyvän asutuksen ohella Pennalassa on itse kyläkeskuksen länsipuolella uuden Orimattilantien varrella myös kehittyvää yritystoimintaa. Pennalaan siirtyi Hollolan Soramäestä Ideachip. Uuden 15 000 m² terminaalin alueelle rakennutti SHW Logistiikka, jonka osti Suomen Posti.

Logistiikkatoimintojen sijoittaminen Pennalaan liittyy Vuosaaren sataman vaikutusalueeseen, johon liittyviä hankkeita ovat myös Lahden kaupungin Kujalan logistiikkakeskus ja Nostavan logistiikkakeskus.

Palvelut ja elinkeinot

Kunnalliset palvelut

• Pennalan koulussa on peruskoulu, missä ovat luokat ensimmäisestä kuudenteen. Koulurakennus on rakennettu 1919.
• Päiväkodissa on 42 alle kouluikäisen lapsen päivähoitopaikkaa.
• Perhepäivähoitajia
• Kirjastoauto
• Palvelubussi
• Jätteiden keräyspiste (paperi+paristot)

Muut palvelut

• Julkinen liikenne Lahti–Pennala–Orimattila ja takaisin
• Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämä koululaisten iltapäiväkerho
• seurakunnan järjestämät päiväkerhot 4-6–vuotiaille kolme kertaa viikossa sekä perhekerho kerran viikossa
• seurakunnan järjestämä Raamattu- ja keskustelupiiri kerran kuukaudessa
• kioski
• raittiusseuran ja seurakunnan yhdessä järjestämät tilaisuudet (Kauneimmat joululaulut seurantalolla, Kevätkirkko)
• VPK:n tarjoamat palvelut: hälytysosasto, nuoriso-osasto, varhaisnuoret ja harrastusosasto

Suurimmat yritykset

• Mäkelän Puusepäntehdas Ky
• Rainer Rajala Oy
• Monier (ent. Lafarge Braas Tekkin)
• Renkomäen Muovi
• Luja-Betoni Oy.
• Itella Logistiikka
• Ideachip

Historia

Pennalassa on ollut Loviisa–Vesijärven rautatien Pennalan rautatieasema 14 kilometrin päässä Niemen rautatieasemasta. Vuodesta 1960 alkaen rata on ollut normaalilevyinen Lahti–Loviisa-rata.

Pennalan uskotaan muodostuneen 1400-luvun lopulla, sillä vuoden 1539 maakirjasta löytyy maininta kahdesta talosta. 1707 taloja on kolme: Knaapila, Sulku ja Uotila. Knaapila jaettiin perivien veljesten kesken, jolloin muodostuivat Mattila ja Peltola, Pennalan jäljellä olevat kantatilat. 1800-luvulle tultaessa talomäärä oli 18 ja vuosisadan loppuun mennessä vajaat kolmenkymmentä. Lankilantien varressa on Pyssymäki, missä uskotaan poltetun merkkitulia ja järjestetyn kesäjuhlia tanssimusiikilla.

Loviisan–Vesijärven rautatie

Pääartikkeli: Loviisan–Vesijärven rautatie

Kunnan alueita halkova Lahti–Loviisa-rata oli alun perin Loviisan–Vesijärven rautatien kapearaiteinen rataosa, joka avattiin väliaikaiselle liikenteelle vuonna 1900 ja yleiselle liikenteelle vuonna 1904. Rautateillä oli Pennalassa henkilö- ja tavaraliikennettä palveleva asema. Sen etäisyys Niemen rautatieasemasta oli 14 kilometriä. Henkilöliikenteen lisäksi rautatie välitti runsaasti rahtia, josta suuri osa oli Vesijärveltä ja Päijänteeltä tullutta puutavaraa. Vähitellen kannattamattomaksi ajautunut rautatie myytiin Valtionrautateille vuonna 1956 ja rata leveäraiteistettiin vuonna 1960.

Henkilöliikenteen palauttamista Lahti–Pennala–Orimattila–Loviisa -välille on ryhdytty harkitsemaan.^lähde?

Sotatoimet Pennalassa vuonna 1918

Pennalasta osasto Brandensteiniin liittyvä saksalaispataljoona lähti valtaamaan Lahden asemaa 19. huhtikuuta 1918. Pennalan Pyssymäellä kävi Lahden rykmentin osat puolustustaistelua saksalaisia vastaan 18. huhtikuuta, minkä seurauksena kuoli 52 punakaartiin kuuluvaa, joista kaksi oli naista. Punaisia ei haudattu Orimattilan hautausmaalle, vaan Pyssymäen länsirinteeseen, mistä heidät siirrettiin Orimattilan hautausmaalle 1951. Tuonaikaisten juoksuhautojen jäännöksiä on edelleen erotettavissa rinteellä.

Suomen sotasurmat 1914–1922 -projektin tietokanta tunnistaa vain 14 18. huhtikuuta 1918 Pennalassa kaatunutta punaista, joista Karl William Salo (Kalle Salo) oli Lahden rykmentin ensimmäisen pataljoonan toisen komppanian päällikkö sekä yhden valkoisen. Salo oli myös Orimattilan punakaartin esikunnan jäsen. Ensimmäinen Pennalassa kaatunut oli Onni Jalmar Emmanuelinpoika 15. huhtikuuta 1918, joten myös Pennalassa on saattanut olla taistelukosketuksia jo ennen varsinaista Pennalan taistelua 13. huhtikuuta 1918 tapahtuneen Orimattilan kirkonkylän valtaamisen jälkeen.

Pennalan vallattuaan osasto Brandensteinin 5. polkupyöräpataljoonan komentaja kapteeni Heinz von Wilamovitz-Moellendorff jatkoi Renkomäen kautta kohti Hennalan varuskuntaa ja Lahden hautausmaanmäkeä.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pennala Wikimedia Commonsissa

• VPK

Orimattila

Kuntakeskuksen osat ja kylät

Kuntakeskuksen osat tai kylät

Heinämaa - Henna - Karkkula - Keituri - Kirkonkylä - Kuivanto - Käkelä - Luhtikylä - Mallusjoki - Niinikoski - Niemenkylä - Niinikoski - Pakaa - Pennala - Ratula - Ruha - Terriniemi - Tietävälä - Tuorakka - Tönnö - Viljamaa - Viljaniemi - Villikkala - Virenoja

Luonto

Järvet, lammikot ja lähteet sekä joet	Mallusjärvi - Hanijärvi - Iso Onkijärvi - Iso Salmijärvi - Kaitajärvi - Kalliojärvi - Koukkujärvi - Kylänjärvi - Kuustjärvi - Lammi - Mustajärvi - Nikkijärvi - Onkijärvi - Ojajärvi - Pahajärvi - Pyhäjärvi – Säyhtee - Salusjärvi - Tekemäjärvi - Tihaja - Tuhkurinjärvi - Valkeajärvi - Villikkalanjärvi – Vähä Onkijärvi - Ylemmäisjärvi
Luonnonsuojelualueet	Mallusjoen vanha metsä – Mieliäissuo
Luonnonmuodostumat

Nähtävyydet ja tapahtumat

Museot	Artjärven kotiseutumuseo – Orimattilan kotiseutumuseo - Orimattilan taidemuseo – Pullomuseo
Rakennukset ja alueet	Orimattilan kirkko
Kiinteät muinaisjäännökset	Mallusjoen jäännökset
Patsaat ja veistokset	J. H. Erkon patsas
Tapahtumat	Orimattila Kantri
Muuta	Orimattilan nuorisoseura

Urheilu

Liikuntapaikat

Orimattilan urheilutalo - Orimattilan ampumarata

Urheiluseurat

Heinämaan Pallo (salibandy) - Orimattilan Badminton Club (sulkapallo) - Orimattilan Invalidit (vammaisliikunta) - Orimattilan Judoseura (judo) - Orimattilan Jymy (ammunta, ampumahiihto, hiihto, koripallo, kuntourheilu, lentopallo, uinti, yleisurheilu) - Orimattilan Karate (karate) - Orimattilan Latu (kuntoliikunta) - Orimattilan Moottorikerho (moottoripyöräurheilu) - Orimattilan Voimistelijat (naisvoimistelu) - Orimattilan Pedot (jalkapallo, jääkiekko) - Orimattilan Seudun Urheiluampujat (urheiluammunta) - Orimattilan Ratsastajat (ratsastus) - Orimattilan Taekwondoseura ry (taekwondo) - Orimattilan Tennis (tennis) - Orimattilan Toive (hiihto, moottoriurheilu, kuntourheilu, yleisurheilu) - Orimattilan Urheiluautoilijat (autourheilu) - Rastivarsat (suunnistus, hiihtosuunnistus, kuntourheilu) - Vartion Ratsutilayhdistys ry (ratsast

Liikenne ja logistiikka

Liikennekeskukset	Orimattilan linja-autoasema
Hollolan kautta kulkevat tiet	seututie 162 - seututie 167
Orimattilan kautta kulkevat radat	Lahden oikorata - rataosuus 252 Lahti-Loviisa satama
Sisäiset liikenneväylät	seututie 162 - seututie 167

Muuta Orimattilaan liittyvää

Kunta ja hallinto	Kunnanvaltuusto – Vaakuna
Media	Etelä-Suomen Sanomat – Orimattilan Sanomat – Seutuneloset - Radio Voima
Oppilaitokset	Erkko-lukio
Muuta Orimattilaan liittyvää	Orimattilan seurakunta – Orimattilan suojeluskunta – Hollolan rovastikunta – Päijät-Hämeen keskussairaala -