Saksalan kartano
Saksalan kartano on Padasjoella sijaitseva kartano joka mainittiin Mikkolan talonpoikaisratsutilana ensi kerran jo vuonna 1594.[1][2]
Kartanon omisti 1600-luvun lopulla Robert Charpentier. Useiden omistajavaihdosten jälkeen kartanon ja siihen rajautuneen Mikkolan tilan omistajaksi tuli vuonna 1826 kapteeni Georg Magnus von Fieandt. Fieandt rakennutti kartanoon 1826 uuden empiretyylisen yksikerroksisen puisen päärakennuksen sekä kiviterassit päärakennuksen länsi- ja itäpuolelle. Lääninagronomi Robert Mauritz von Fieandt perusti 1850-luvulla kartanon puiston ja kartanoon pohjoisesta ja lännestä peltojen halki johtavat lehtikuusi- ja koivukujanteet. Fieandt-suku omisti kartanon 1940-luvulle saakka.[1][2]
Läntisen koivukujanteen alkupäässä on Björkenheimin huvilana tunnettu, Vierun ruukista vuonna 1913 siirretty entinen ruukin isännöitsijän asuinrakennus jonka kartanon omistanut Karl von Fieandt antoi tyttärelleen häälahjana 1913. Pohjoisen lehtikuusikujan alkupäässä on vuonna 1850 rakennetussa entisessä pitäjänmakasiinissa Padasjoen kotiseutumuseo.[2]
Kartanon puiston koko on noin neljä hehtaaria ja siihen liittyy "Hanna-Borgenströmsbacken"-nimellä tunnettu kartanon alapiha asuin- ja talousrakennuksineen. Alapihalla sijaitsee kartanon talli ja navetta, väentupa ja muita talousrakennuksia. Kartanon pihapiirin rakennuksiin kuuluu myös sveitsiläistyylinen kaksikerroksinen fatabur-rakennus, Vierun ruukin padolta paikalle siirretty hirsirakennus Torni ja aittarivi. Kartanon puisto sijaitsee rakennusten itäpuolella ja hyötypuutarha taas päärakennuksen eteläpuolella. Kartanon puisto läheisine metsineen on nimetty noin 40 hehtaarin kokoiseksi Natura-kohteeksi. Kartanon omistaa nykyisin Christian Creutz. Kartanossa ei ole enää omaa maanviljelystä vaan pellot on vuokrattu. [1][3]
Padasjoen kotiseutumuseo makasiinimuseo muokkaa
Saksalan kartanon alueella sijaitsee Padasjoki-seuran 1956 avattu Padasjoen kotiseutumuseo, Makasiinimuseo, jonka kaksikerroksiset tilat ovat entisessä viljamakasiinissa eli lainajyvästössä, joka oli perustettu 1850. Makasiinimuseossa esitellään ammattien harjoittamisessa tarvittavaa esineistöä, kuten puusepän, räätälin, suutarin ja käsinkaavaajan eli valurin työkaluja. [4] Makasiinimuseo osallistuu 8. kesäkuuta 2019 Avoimet kylät -tapahtumaan.
Saksalan kartanoon kuului aputiloja eli augmenttitiloja, jotka maksoivat veronsa kohdistettuna ratsutilan ratsuhevosen ylläpitokuluihin. Yksi tällaisista oli Kimolan augmenttitila Kuhmoisissa.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Padasjoki, Saksalan kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY). Museovirasto.
- ↑ a b c Padasjoki : Saksalan kartano (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tykkejä ja tikkoja kartanon puistossa, Etelä-Suomen Sanomat 23.8.2009
- ↑ http://padasjokiseura.blogspot.com/p/makasiinimuseo.html