Avaa päävalikko
Diabaasi, Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen kokoelmat.

Diabaasi on tumma emäksinen magmakivi. Se on puolipinnallinen kivi, joka on kiteytynyt magmasäiliön ja purkauksen väliseen tulokanavaan, ja esiintyy siten tyypillisesti kapeina juonina, kerrosjuonina ja juoniparvina.[1] Yleisimmät diabaasien synty-ympäristöt ovat laakiobasalttien tulokanavat sekä merten keskiselänteitten vulkaaniset raot. Diabaaseja esiintyy kaikilla maapallon kilpialueilla.

Diabaasin päämineraalit ovat plagioklaasi, sarvivälke ja pyrokseeni. Harvinaisempina mineraaleina esiintyvät oliviini, kiilteet, kvartsi ja oksidit, erityisesti ilmeniitti ja magnetiitti. Väriltään diabaasi on musta, tummanharmaa tai harmaa. Runsaasti sarvivälkettä sisältävän diabaasin pinta saattaa olla vihertävä.[2]

Diabaasi on Päijät-Hämeen maakunnan nimikkokivi.

OminaisuudetMuokkaa

Diabaasi on kova, jäykkä materiaali. Sillä on hyvä vastustuskyky kemikaaleja ja ulkoista kulutusta vastaan. Se ei korrosoi, ei ole magneettinen eikä johda sähköä. Se imee hyvin vähän vettä eikä juuri laajene lämmössä.[3][4]

KäyttöMuokkaa

Diabaasi käytetään rakennuskivenä, muun muassa sisustuksessa ja taideteoksissa. Sitä käytetään myös muistomerkeissä. Esihistoriassa siitä valmistettiin erilaisia kivikirveitä Pohjois-Skandinaviassa. Diabaasi on yleinen kiuaskivi, ja erityisesti oliviinipitoisia diabaaseja louhitaan tähän tarkoitukseen.

LähteetMuokkaa

  1. P8. Diabaasi Teema 1. Korkea ja matala rannikko. Viitattu 10.07.2018.
  2. Diabaasi Kiviopas.fi. Viitattu 10.7.2018. Web archive 2009
  3. Diabas Microbas. Viitattu 10.07.2018 (ruotsiksi). Web archive 2007
  4. Svart Loimaan Kivi. Viitattu 10.07.2018 (ruotsiksi). Web archive 2007
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.