Avaa päävalikko

Magnetiitti (Fe3O4) on spinelliryhmään kuuluva oksidimineraali ja tärkeä rautamalmimineraali. Kemiallisesti se on rauta(II,III)oksidia. Puhdas magnetiitti sisältää 72 % rautaa. Magnetiitti voi myös sisältää prosentin verran vanadiinia tai titaania. Nimensä mukaisesti magnetiitti on vahvasti magneettinen materiaali, tarkemmin sanottuna ferrimagneetti.[3]

Magnetiitti
Magnetiittikiteitä
Magnetiittikiteitä
Luokka Mineraali
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava Rauta(II,III)oksidi Fe3O4
Molekyylipaino 231,54 g/mol
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri Mustasta tummanharmaaseen
Asu Kahdeksankulmaisia omamuotoisia kiteitä, hienorakeinen tai massiivinen
Kidejärjestelmä Kuutiollinen
Lohkeavuus Epäselvä
Murros Epätasainen
Taottavuus Murenee taottaessa
Kovuus Mohsin asteikolla 5,5–6,5
Ominaispaino 5,17–5,18
Tiheys 5,175 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Optiset ominaisuudet Isotrooppinen
Kiilto Metallikiilto
Taitekerroin n = 2,42
Kahtaistaitto Ei ole
Viiru Musta
Läpinäkyvyys Läpinäkymätön
Muut ominaisuudet Selvästi magneettinen
Lähteet

[1][2]

Kidejärjestelmältään magnetiitti on kuutiollinen. Kiteet ovat usein oktaedreja tai rakeisia aggregaatteja. Magnetiitin väri on raudanmusta tai harmaanmusta. Viirun väri on musta. Kiilto on himmeä metallinkiilto. Magnetiitin kovuus on 5,5–6 Mohsin asteikolla ja ominaispaino on 4,9–5,2 g/cm³. Se ei sula kaasuliekissä, mutta liukenee suolahappoon.[4]

Magnetiittimalmeja esiintyy magmakivissä ja metamorfiiteissa. Esiintymiä on muun muassa Kolarin ja Kemijärven alueilla. Myös Ruotsissa, Intiassa ja Yhdysvalloissa on suurehkoja esiintymiä.

Myös eliöiden aivoissa esiintyy magnetiittia, ja sitä löytyy ihmisellä etenkin aivokalvosta[5]. Monet eläimet suunnistavat magnetiittihiukkasten fysikaalisiin ominaisuuksiin perustuvan magneettikompassinsa avulla.

Vuonna 2016 havaittiin, että suurin osa länsimaisten koehenkilöiden aivossa esiintyvästä magnetiitista koostuu pyöreistä, yhteensulautuneista, alle 150 nanometrin kokoisista magnetiittinanopalloista, jotka poikkeavat aivoissa luontaisesti esiintyvistä magnetiittikiteistä[6].

Magnetiitti on myrkyllistä ihmiselle ja tutkimuksissa on havaittu, että aivojen magnetiittipitoisuus korreloi ihmisen vanhenemisen ja Alzheimerin taudin esiintyvyyden kanssa[7]. Magnetiitti on yhdistetty myös aivojen vapaiden happiradikaalien muodostumiseen, mitä tapahtuu etenkin Alzheimer-potilaiden aivoissa[8].

LähteetMuokkaa

  1. http://www.mindat.org/min-2538.html
  2. http://webmineral.com/data/Magnetite.shtml
  3. J.R. Hook ja H.E. Hall: Solid State Physics, s. 241. 2. painos. Wiley, Chichester, 1991. ISBN 0-471-92805-4.
  4. Brocardo, G: Minerals & Gemstones Of The World, s. 15. David & Charles, 1994. ISBN 0-7153-0197-7.
  5. https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/magneettiaisti-saa-koirat-asettumaan-tarpeita-tehdessaan-pohjois-etela-akselin-suuntaisesti/
  6. Toxic air pollution nanoparticles discovered in the human brain. Lancasterin yliopiston tiedote 5.9.2016. https://www.lancaster.ac.uk/news/articles/2016/toxic-air-pollution-nanoparticles-discovered-in-the-human-brain/
  7. Magnetite pollution nanoparticles in the human brain. Maher et al. 2016. PNAS. https://www.pnas.org/content/113/39/10797
  8. Toxic air pollution nanoparticles discovered in the human brain. Lancasterin yliopiston tiedote 5.9.2016. https://www.lancaster.ac.uk/news/articles/2016/toxic-air-pollution-nanoparticles-discovered-in-the-human-brain/

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magnetiitti.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.