Avaa päävalikko
Yli miljoonan asukkaan kaupunkialueet vuonna 2006.

Kaupunkialue on suurehko väestökeskittymä, jossa asutus on ympäröivää maaseutua tiheämpää ja väkimäärä sellainen, että alueesta voidaan käyttää nimitystä kaupunki. Terminä kaupunkialue vastaa kaupunkimaista taajamaa, mutta on määritelmältään huomattavasti avoimempi.

Kaupunkialueen väkiluvun ilmoittaminen on yksi kolmesta tavasta laskea kaupungin väkiluku. Muut vaihtoehdot ovat ilmoittaa vain hallinnollisen kaupungin väkimäärä tai koko suurkaupunkialueen (metropolialueen) väkiluku. Metropolialueisiin lasketaan kuuluviksi myös yhtenäisesti rakennetun kaupunkialueen ulkopuolella olevat samaan työssäkäyntialueeseen kuuluvat alueet.[1]

Kaupunkialue voi olla suurempi kuin hallinnollinen kaupunki. Esimerkiksi Suomessa Helsingin kaupunkialueeseen kuuluvat Helsingin lisäksi muun muassa Espoo, Vantaa ja Kauniainen.[2] Se voi olla myös pienempi, varsinkin jos kuntaan on liitetty isoja harvaan asuttuja alueita, kuten Jyväskylän ja Kuopion tapauksissa. Ruotsissa Tukholman kaupunkialueeseen kuuluu Tukholman kunnan lisäksi useita lähikuntia. Sen sijaan esimerkiksi Uumajan ja Karlstadin kuntien alueella on keskustaajaman lisäksi muita taajamia ja harvaan asuttuja alueita.

Kaupunkialue on paras tapa arvioida kaupunkien kokoeroja kansainvälisesti, koska se jättää vähiten sijaa paikallispolitiikalle.lähde? Esimerkiksi Lontoo voisi vaikuttaa huomattavasti Pariisia suuremmalta kaupungilta, ellei kaupunkialuetta oteta huomioon. Suomessa Oulun hallinnollisen alueen asukasluku nousi kuntaliitosten myötä Turun hallinnollista aluetta suuremmaksi 1. tammikuuta 2013. Oulun hallinnollisella alueella oli 30. syyskuuta 2014 195 821 asukasta ja Turun 183 811. Turun keskustaajaman asukasluku on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin Oulun keskustaajaman. Turun keskustaajamassa oli vuoden 2015 lopussa 262 301 asukasta ja Oulun keskustaajamassa 196 321 asukasta[3].

Sisällysluettelo

Kaupunkialueiden määrittelyMuokkaa

Kaupunkialue SuomessaMuokkaa

Kuntarajoihin perustuva luokitus on muodostunut ongelmalliseksi kuntauudistusten myötä, jolloin saman kunnan alueella on sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita. Kuntarajoista riippumattomien paikkatietoaineistojen käyttö mahdollistaa alueiden tarkemman tunnistamisen ja luokittelun.

Kaupunkialueiden tunnistaminen ja rajaaminen perustuu kaksiosaiseen menetelmään. Ensimmäisessä vaiheessa taajamista valitaan ne, jotka kokonsa perusteella voidaan määritellä kaupunkimaisiksi väestökeskittymiksi. Toisessa vaiheessa muodostetaan näille kaupunkitaajamille kaupunkimaisen alueen raja. Taajamissa rakennusten välinen välimatka ei saa ylittää 200 metriä.

Taajaman väestömäärän avulla saadaan kunkin asutuskeskittymän koko. Lähtökohtana on, että taajamassa täytyy olla vähintään tietty määrä asukkaita, jotta sitä voidaan kutsua kaupunkimaiseksi. Suomessa on 104 yli 5 000 asukkaan taajamaa. Kaupunkimaisiksi määritellään ne taajamat, joissa asukasmäärä ylittää 15 000.[4]

Kaupunkialue jaetaan myös sisäkaupunkiin, joka vastaa rakennustehokkuudeltaan vähintään tiivistä pientaloaluetta, sekä reunakaupunkiin, joka koostuu kaupungin viheralueista, erillisistä lähiöistä ja alakeskuksista sekä alemman tehokkuuden asuinalueista ja muista enemmän tilaa vaativista toiminnoista, jotka kuitenkin selvästi ovat osa kaupungin kokonaisuutta.[5]

Määrittelyn tyypitMuokkaa

Kaupungit
Taajamat, joissa asukasmäärä ylittää 15 000. Kaupunki ei voi olla ison kaupunkiseudun selvästi pienempi erillinen lähitaajama.

Sisäkaupunki
Kaupunkien yhtenäinen ydinalue, joka vastaa vähintään tiivistä pientaloaluetta.

Reunakaupunki
Reunakaupungin alue koostuu kaupungin viheralueista, erillisistä lähiöistä ja alakeskuksista sekä alemman tehokkuuden asuinalueista ja muista enemmän tilaa vaativista toiminnoista, jotka kuitenkin selvästi ovat osa kaupungin kokonaisuutta. Tämä vastaa pääpiirteissään asemakaavoitettua aluetta eli suunniteltua yhtenäistä kaupunkialuetta.

Kehysalue
Kehysalue kattaa kaupungin välittömässä läheisyydessä olevat alueet. Siihen sisältyy sekä tiiviitä taajama-alueita että maaseutumaisia alueita.[6]

Maailman kymmenen suurinta kaupunkialuettaMuokkaa

 
Tokio on väkiluvultaan ylivoimaisesti maailman suurin kaupunkialue.
Kaupunkialue Asukasluku[7] Väestöntiheys (km²)[7]
Tokio-Jokohama &&&&&&&037239000.&&&&0037 239 000 &&&&&&&&&&011300.&&&&0011 300
Jakarta &&&&&&&026746000.&&&&0026 746 000 &&&&&&&&&&024900.&&&&0024 900
Soul-Incheon &&&&&&&022868000.&&&&0022 868 000 &&&&&&&&&&027400.&&&&0027 400
Delhi &&&&&&&022826000.&&&&0022 826 000 &&&&&&&&&&030400.&&&&0030 400
Shanghai &&&&&&&021766000.&&&&0021 766 000 &&&&&&&&&&016100.&&&&0016 100
Manila &&&&&&&021241000.&&&&0021 241 000 &&&&&&&&&&038300.&&&&0038 300
Karachi &&&&&&&020877000.&&&&0020 877 000 &&&&&&&&&&067300.&&&&0067 300
New York &&&&&&&020673000.&&&&0020 673 000 &&&&&&&&&&&04600.&&&&004 600
São Paulo &&&&&&&020568000.&&&&0020 568 000 &&&&&&&&&&016800.&&&&0016 800
México &&&&&&&020032000.&&&&0020 032 000 &&&&&&&&&&025400.&&&&0025 400

Näiden kaupunkialueiden määrittely saattaa olla erilainen kuin se mitä Suomessa käytetään.

Luettelo Suomen kaupunkialueistaMuokkaa

 
Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupunkialue.
 
Oulun kaupungin hallinnollisen alueen väestöntiheys on kuntaliitosten jäljiltä vain 63,03 as/km².
Kaupunkialue Asukasluku[8] Väestöntiheys (km²)[8]
Helsinki &&&&&&&&01268296.&&&&001 268 296 &&&&&&&&&&&01864.08000001 864,8
Tampere &&&&&&&&&0334112.&&&&00334 112 &&&&&&&&&&&01209.05000001 209,5
Turku &&&&&&&&&0272230.&&&&00272 230 &&&&&&&&&&&&0969.0400000969,4
Oulu &&&&&&&&&0200400.&&&&00200 400 &&&&&&&&&&&&0995.0700000995,7
Jyväskylä &&&&&&&&&0123241.&&&&00123 241 &&&&&&&&&&&01308.05000001 308,5
Lahti &&&&&&&&&0119068.&&&&00119 068 &&&&&&&&&&&01026.07000001 026,7
Kuopio &&&&&&&&&&088520.&&&&0088 520 &&&&&&&&&&&01867.03000001 867,3
Pori &&&&&&&&&&084190.&&&&0084 190 &&&&&&&&&&&&0693.0600000693,6
Joensuu &&&&&&&&&&067811.&&&&0067 811 &&&&&&&&&&&&0940.0200000940,2
Vaasa &&&&&&&&&&067690.&&&&0067 690 &&&&&&&&&&&&0946.0700000946,7
Lappeenranta &&&&&&&&&&055743.&&&&0055 743 &&&&&&&&&&&01020.06000001 020,6
Rovaniemi &&&&&&&&&&052753.&&&&0052 753 &&&&&&&&&&&&0896.&&&&00896,0
Kotka &&&&&&&&&&051740.&&&&0051 740 &&&&&&&&&&&&0731.0800000731,8
Seinäjoki &&&&&&&&&&049992.&&&&0049 992 &&&&&&&&&&&&0898.0500000898,5
Hämeenlinna &&&&&&&&&&049952.&&&&0049 952 &&&&&&&&&&&01053.06000001 053,6
Kouvola &&&&&&&&&&048289.&&&&0048 289 &&&&&&&&&&&&0783.&&&&00783,0
Hyvinkää &&&&&&&&&&043461.&&&&0043 461 &&&&&&&&&&&01173.03000001 173,3
Porvoo &&&&&&&&&&038235.&&&&0038 235 &&&&&&&&&&&&0812.0400000812,4
Mikkeli &&&&&&&&&&036876.&&&&0036 876 &&&&&&&&&&&&0955.0300000955,3
Kokkola &&&&&&&&&&036705.&&&&0036 705 &&&&&&&&&&&&0768.0200000768,2
Rauma &&&&&&&&&&033654.&&&&0033 654 &&&&&&&&&&&&0627.0800000627,8
Lohja &&&&&&&&&&033084.&&&&0033 084 &&&&&&&&&&&&0721.0400000721,4
Kajaani &&&&&&&&&&030028.&&&&0030 028 &&&&&&&&&&&01052.09000001 052,9
Salo &&&&&&&&&&029496.&&&&0029 496 &&&&&&&&&&&&0765.0200000765,2
Imatra &&&&&&&&&&028184.&&&&0028 184 &&&&&&&&&&&&0498.0600000498,6
Riihimäki &&&&&&&&&&027964.&&&&0027 964 &&&&&&&&&&&&0883.0500000883,5
Kemi &&&&&&&&&&026832.&&&&0026 832 &&&&&&&&&&&&0537.0300000537,3
Savonlinna &&&&&&&&&&021897.&&&&0021 897 &&&&&&&&&&&&0959.0100000959,1
Forssa &&&&&&&&&&021236.&&&&0021 236 &&&&&&&&&&&&0571.0800000571,8
Pietarsaari &&&&&&&&&&020824.&&&&0020 824 &&&&&&&&&&&&0749.0700000749,7
Varkaus &&&&&&&&&&019189.&&&&0019 189 &&&&&&&&&&&&0587.0800000587,8
Raahe &&&&&&&&&&018986.&&&&0018 986 &&&&&&&&&&&&0450.0900000450,9
Valkeakoski &&&&&&&&&&017066.&&&&0017 066 &&&&&&&&&&&&0851.0800000851,8
Tornio &&&&&&&&&&016885.&&&&0016 885 &&&&&&&&&&&&0469.0600000469,6
Hamina &&&&&&&&&&015581.&&&&0015 581 &&&&&&&&&&&&0444.0700000444,7
Iisalmi &&&&&&&&&&015293.&&&&0015 293 &&&&&&&&&&&&0835.0200000835,2
Heinola &&&&&&&&&&014432.&&&&0014 432 &&&&&&&&&&&&0875.0700000875,7

LähteetMuokkaa

  1. European cities - spatial dimension epp.eurostat.ec.europa.eu. Viitattu 2.3.2013.
  2. Helsinki 2010. Ympäristö.fi. Viitattu 9.4.2013.
  3. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/156_vaerak_tau_344_fi.px/sortedtable/tableViewSorted/?rxid=5a4b0e69-1861-4f28-a5d7-499a057f8e0c pxnet2.stat.fi. Viitattu 18.1.2017.
  4. Suomen ympäristökeskus: Kaupungin–maaseudun aluetypologian muodostamisperiaatteet – tekninen menetelmäkuvaus Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.3.2013.
  5. Suomen ympäristökeskus: Alueluokkakuvaukset (sivu 2) Aluetypologia – kaupungin ja maaseudun paikkatietopohjainen rajaus.
  6. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=135796&lan=fi Alueluokkakuvaukset (Sivu 2)
  7. a b Demographia World Urban Areas 9th Annual Edition March 2013
  8. a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017

Aiheesta muuallaMuokkaa