Vuoden betonirakenne
Vuoden betonirakenne on vuosittain myönnettävä julkinen tunnustus rakennetulle uudelle betonirakenteelle, joita voivat olla miltei mitkä tahansa betonirakenteet. Nimityksen myöntää Betoniteollisuus ry. Palkinto on jaettu vuodesta 1970 alkaen.
Kilpailun historiasta ja säännöistä
muokkaaVuosina 1970–1975 nimityksen myönsi jo toimintansa lopettanut Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestö ry.[1] Kilpailuun laadittiin varsinaiset säännöt vuotta 1977 varten. Konstruktioiden vaativuuden ja innovaatioiden lisäksi kiinnitettiin huomiota entistä enemmän muun muassa betonirakenteen arkkitehtuuriin, sopeutumiseen ympäristöön ja taloudellisuuteen. Tuomariston edustavuutta laajennettiin.[1] Vuonna 1980 sääntöjä tarkennettiin laajentamalla edelleen tuomariston kokoonpanoa ja painottamalla lisää arkkitehtuurin osuutta. Kilpailun yhtenä käännekohtana voidaan pitää vuotta 1982, jolloin voitto meni kulttuurirakennukselle.[2] Vuoden 1986 sääntötarkistuksessa määriteltiin kilpailun tarkoitukseksi kehittää yhtä lailla sekä betoniarkkitehtuuria että betonirakentamisen tekniikkaa.[2] Kilpailun suosio kasvoi 1990-luvulla. Vuodesta 1998 lähtien kilpailuun on voinut osallistua myös peruskorjauskohteita.[3] Nykyään kilpailuun osallistuvien rakenteiden tulee olla rakennettu Suomeen.[4] Betoniteollisuus ry:n mukaan rakennusmateriaalina betonia valmistetaan enemmän kuin mitään muuta materiaalia maailmassa.[5]
Vuoden 2010 kilpailun säännöt vahvisti Betoniteollisuus, joka myös kutsui koolle tuomariston. Suomen Arkkitehtiliitto, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ja Suomen Betoniyhdistys nimesivät tuomaristoon kukin yhden jäsenen. Betoniteollisuus kutsui tuomaristolle sihteerin ja puheenjohtajan sekä yhden jäsenen, joka edusti julkista sanaa.[6]
1970–1979
muokkaaVuosi | Sijaintipaikka | Nimi | Palkitut | Viitteet ja muuta |
---|---|---|---|---|
1970 | Tampere | Näsinneula | Arkkitehti Pekka Ilveskoski | [7] |
1971 | Lahti | Lahden suurmäki | Arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad | [7] |
1972 | Nurmijärvi | MJ-vesitorni | Arkkitehti Michele Merckling, suunnittelijat Matti, Henri ja Petri Janhunen ja Matti Ollila | Ensimmäinen MJ-vesitorni Suomessa Matti Janhusen ehdotuksen mukaisesti uudella rakennusmenetelmällä[8][7] |
1973 | Helsinki | Merihaka | Arkkitehdit Peter Biber, Arvi Ilonen ja Sulo Savolainen, KK:n arkkitehtiosasto | [7] |
1974 | Oulu | Oulun yliopiston Linnanmaan alue | Arkkitehti Kari Virta | [7] |
1975 | Porvoo | Porvoonjoen jalankulkusilta | Insinööritoimisto Eero Paloheimo & Matti Ollila. | [7] |
1976 | Tie- ja vesirakennushallituksen elementtisiltajärjestelmät | Tie- ja vesirakennushallituksen sillansuunnittelutoimisto sekä Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu Ky | [7] | |
1977 | Lahti | Lahden urheilukeskuksen katsomo | Konsulttikeskus Oy ja Arkkitehtitoimisto KSS Oy | [7] |
1978 | Helsinki | Pasilan postikeskus | Arkkitehtitoimisto Lindqvist, Löfström, Uosukainen | [7] |
1979 | Tampere | Asunto Oy Lintuniitty | Rakennusyhtymä Mattinen - Niemelä Oy | [7] |
Kuvia vuosien 1970–1979 voittajista
-
1971 Lahden suurmäki.
-
1972 MJ-vesitorni.
-
1973 Merihaka.
-
1974 Oulun yliopiston Linnanmaan kampus.
-
1975 Porvoonjoen jalankulkusilta.
1980–1989
muokkaaVuosi | Sijaintipaikka | Nimi | Palkitut | Viitteet ja muuta |
---|---|---|---|---|
1980 | Finström Saltvik |
Färjsundin silta | Insinööritoimisto Y-Suunnittelu | Kunniamaininta Koivukylän tukimuurille Vantaalla, arkkitehti Kalevi Karlsson.[7] |
1981 | Kajaani | Kajaanin urheilukeskuksen pääkatsomo | Maa ja Vesi Oy ja Kajaanin kaupungin tekninen virasto | [7] |
1982 | Lahti | Lahden teatteritalo | Arkkitehti Pekka Salminen | [7] |
1983 | Bagdad, Irak |
Bagdadin kongressipalatsi | Arkkitehdit Heikki ja Kaija Siren | [7] |
1984 | Moskova, Venäjä |
Tretjakovin gallerian depositarium | Arkkitehdit Jaakko Salonen ja Eva-Karin Wilkko-Antell | [7] |
1985 | Tampere | Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metso | Arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä | [7] |
1986 | Helsinki | Yhtyneiden Kuvalehtien toimitalo | Arkkitehti Ilmo Valjakka | [7] |
1987 | Helsinki | Länsi-Pasilan asuntoalueen koerakentamiskortteli | Arkkitehti Jan Söderlund | [7] |
1988 | Vantaa | Tiedekeskus Heureka | Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen | [7] |
1989 | Pieksämäki | Pieksämäen Kulttuurikeskus Poleeni | Arkkitehdit Gullichsen, Kairamo ja Vormala | Kunniamaininta Asunto Oy Westendinportille Espoossa, arkkitehti Jaakko Laapotti.[7] |
Kuvia vuosien 1980–1989 voittajista
-
1980 Färjsundin silta
-
1982 Lahden teatteritalo
-
1985 Kirjastotalo Metso
-
1986 Yhtyneiden Kuvalehtien toimitalo
-
1987 Länsi-Pasilan koerakentamiskortteli
-
1988 Tiedekeskus Heureka
1990–1999
muokkaaVuosi | Sijaintipaikka | Nimi | Palkitut | Viitteet ja muuta |
---|---|---|---|---|
1990 | Lahti | Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston pääkirjasto | Arkkitehtitoimisto Arto Sipinen Ky | Kunniamaininta: Helsinki-Vantaan lentoaseman pysäköintilaitos Vantaalla, suunnittelija arkkitehti Pekka Salminen.[7] |
1991 | Hausjärvi | Hausjärven terveyskeskus ja vanhainkoti Lehtimajat | Arkkitehtitoimisto 8 Studio Oy | [7] Vuonna 2011 vanhainkoti-osa sai nimikilpailun tuloksena uuden nimen Koivumäen asumispalvelut[9] |
1992 | Joensuu | Joensuun kaupunginkirjaston pääkirjasto, Joensuun kirjastotalo | Arkkitehdit Tuomo Siitonen ja Tuomas Wichman | Kunniamaininta arkkitehdeille Claus Bonderup ja Jan Lehtipalo Rovaniemen Arktikum-talosta.[7] |
1993 | Helsinki | Helsingin oopperatalo | Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen, Työyhteenliittymä Ooppera, YIT ja rakennuttaja Rakennushallitus | Kunniamaininta: Neste Oy Keilaniemi II-rakennejärjestelmä, Espoo, rakennesuunnittelija Matti Ollila.[7] |
1994 | Vantaa | Helsinki-Vantaan lentoaseman kotimaan lentoliikenteen terminaalin pysäköintilaitos | Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy ja rakennuttaja Ilmailulaitos | Kaksi kunniamanintaa: Tekniska Läroverketin julkisivut, Espoon Tapiolassa, suunnittelija arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Ky ja Tampereen itäisen ohikulkutien betonipäällyste Tampereella, palkinnon sai päällysurakoitsija Lohja Rudus Oy Ab.[7] |
1995 | Helsinki | Asunto Oy Laivapoika | Arkkitehtitoimisto Helin ja Siitonen Oy | Kunniamaininta betonin kierrätysteknologian kehittämisestä Lohja Ruduksen ympäristöteknologialle[7] |
1996 | Helsinki | Asunto Oy Myllytien Olympos | Arkkitehti Kristian Gullichsen ja rakennuttaja Parnassia Oy | Kunniamaininta: Kiri-projekti, Kirkniemen paperitehdas Lohjalla, Metsä-Serla Oy[7] |
1997 | Helsinki | Nykytaiteen museo Kiasma | Steven Holl Architects ja arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa Ky | Kunniamaininta myönnettiin Raippaluodon sillalle Mustasaaressa[7] |
1998 | Helsinki | Tennispalatsin peruskorjaus | Arkkitehtitoimisto Nurmela - Raimoranta - Tasa Oy, Insinööritoimisto Suunnittelukortes Oy, Suomen IP-Tekniikka Oy ja rakennuttaja Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. | Kunniamaininnan sai Asunto Oy Oulun Lipporannan julkisivut Oulussa, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Huttu-Hiltunen Oy.[7] |
1999 | Raisio | Raision kirjastotalo (Raision kaupunginkirjaston pääkirjasto ja auditorio) | Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, Turun Juva Oy, Hartela ja rakennuttaja Raision kaupunki | [7] |
Kuvia vuosien 1990–1999 voittajista
-
1990 Lahden kirjastotalo
-
1991 Hausjärven terveyskeskus ja vanhainkoti Lehtimajat
-
1992 Joensuun pääkirjasto
-
1995 Helsingin Laivapoika
-
1996 Myllytien Olympos
-
1997 Kiasma
-
1998 Tennispalatsin peruskorjaus
Kunniamaininta
-
1992 Kunniamaininta: Arktikum
-
1997 Kunniamaininta: Raippaluodon silta
2000–2009
muokkaaVuosi | Sijaintipaikka | Nimi | Palkitut | Viitteet ja muuta |
---|---|---|---|---|
2000 | Helsinki | Kiinteistö Oy Biomedicum | Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky, Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy, SRV Viitoset Oy ja rakennuttaja HUS-Kiinteisöt Oy | [7] |
2001 | Neubrandenburg, Saksa | Marienkirchen konserttisali | Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen, Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co, Bauleitung + Projektsteuerung Thoma + Noack, Bilfinger + Berger Bauaktiengesellschaft ja rakennuttaja Stadt Neubrandenburg. | Vuonna 2001 palkittiin kaksi kohdetta.[7][10] |
2001 | Dresden, Saksa | Max Planck -tutkimusinstituutti | Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen – Komonen Oy ja HENN Architekten Ingenieure, Ingenieurbüro Prof. Dr.-Ing. Günther Scholz und Partner, Wolff & Müller GmbH & Co. KG, Radeburger Fensterbau GmbH ja rakennuttaja Max-Planck-Gesellschaft zur Förderung der Wissenschaften. | Vuonna 2001 palkittiin kaksi kohdetta.[7][11] |
2002 | Helsinki | Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Senaatti-kiinteistöjen toimitilat | Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy, SCC-Viatek Oy, SRV Viitoset Oy, Proppa Oy ja rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt | Kunniamaininta myönnettiin Säterinrinteen asuinkerrostaloille Espoossa. Palkitut: Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy, Finnmap Oy, Rakennustoimisto V.O. Mattila Oy ja rakennuttaja YH-Suomi.[12][13] |
2003 | Lleida, Espanja |
Lleidan yliopiston kirjasto ja kulttuurikeskus | Gulliscsen Vormala Arkkitehdit Ky, rakennesuunnittelija professori Matti Ollila sekä avustaja Matti Kannisto | Kilpailussa jaettiin kaksi kunniamainintaa: Oppimiskeskus Aleksandria, Helsinki, palkitut ovat Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy, Finnmap Consulting Oy ja rakennuttaja Helsingin yliopisto, tekninen osasto. Toinen kunniamaininta: Karhulan moottoritien tukimuurien korjaus, Karhulassa. Palkitut ovat Insinööritoimisto Jorma Huura Oy, Tieliikelaitos, betonitoimittaja Lohja Rudus Oy ja rakennuttajana Tiehallinto.[7][14] |
2004 | Helsinki | Helsingin oikeustalo | Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen, Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy, YIT Rakennus Oy ja rakennuttaja Kapiteeli | Kaksi kunniamainintaa: Klaukkalan kirkko Nurmijärvellä ja Aleksanterinkadun silta Porvoossa. Klaukkalan kirkosta palkittiin Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy, insinööritoimisto Pöysälä & Sandberg Oy ja mosaiikkibetoniurakoitsija Lemminkäinen. Porvoon uudesta sillasta palkinnon saivat Arkkitehtitoimisto Mikko Kaira Oy, Suomalainen Insinööritoimisto Oy ja rakennuttaja Porvoon kaupunki.[7] |
2005 | Helsinki | Kampin keskuksen joukkoliikenneterminaalit | Arkkitehtitoimisto Davidson Oy, Aaro Kohonen Oy, SRV Viitoset Oy ja rakennuttajana Helsingin kaupunki. | Kunniamaininta myönnettiin Espoon Tapiolan uimahallin peruskorjaukselle ja laajennukselle, palkinnon saivat Arkkitehtitoimisto Nurmela – Raimoranta - Tasa Oy, JP-Kakko Oy, YIT Rakennus ja rakennuttaja Espoon kaupunki.[7] |
2006 | Kerava Järvenpää Mäntsälä Orimattila Hollola Lahti |
Lahti–Kerava-oikorata | Ratahallintokeskus rakennuttajana ja rakennuttajakonsultti Lemcon sekä VR-Rata Oy suunnittelun ohjaajana | Kunniamainintoja jaettiin kaksi: Espoon WeeGee-talolle, josta palkittiin Airas Arkkitehdit Ky ja arkkitehti SAFA Henna Helander, rakennuttajakonsultti Demaco Oy ja rakennuttaja Espoon kaupunki sekä Asunto Oy Helsingin Triadille Helsingissä, josta palkittiin arkkitehdit Risto Huttunen ja Suvi Huttunen. Kyseessä on nelikerroksinen kolmen perheen talo, jonka rakennuttajat ovat yksityishenkilöitä.[7] |
2007 | Turku | Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto | Arkkitehtisuunnittelija JKMM Arkkitehdit, Narmaplan Oy, NCC Rakennus ja rakennuttaja Turun kaupungin tilalaitos. | [7][15] |
2008 | Helsinki | Vuosaaren sataman meluseinä | Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, FCG Planeko Oy, Terramare Oy ja rakennuttaja Helsingin kaupungin Vuosaaren sataman Vuosa-projekti | [7][16] |
2009 | Hämeenlinna | Hämeenlinnan maakunta-arkisto (Hämeen maakunta-arkisto) | Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen Oy, Contria Oy, betonielementtien graafinen suunnittelija Aimo Katajamäki, Aimonomia Oy ja betonielementtien valmistaja Parma Oy Kangasalan tehtaat, pääurakoitsija Peab ja rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt | [7][17][18] |
Kuvia vuosien 2000–2009 voittajista
-
2000 Biomedicum Helsinki
-
2001 Marienkirchen konserttisali
-
2001 Max Planck -tutkimusinstituutti Dresdenissä
-
2003 Lleidan yliopiston kirjasto ja kulttuurikeskus
-
2004 Helsingin oikeustalo
-
2007 Turun pääkirjasto
Kunniamaininta
-
2002 Kunniamaininta: Säterinrinne, Espoo
-
2004 Kunniamaininta: Klaukkalan kirkko
-
2006 Kunniamaininta: WeeGee-talo
2010–2019
muokkaaVuosi | Sijaintipaikka | Nimi | Palkitut | Viitteet ja muuta |
---|---|---|---|---|
2010 | Vantaa | Pyhän Laurin kappeli | Avanto Arkkitehdit Oy, arkkitehdit Ville Hara ja Anu Puustinen, insinööritoimisto R. J. Heiskanen Oy, Rakennuspartio Oy, kuvanveistäjä Pertti Kukkonen (valokuitubetoniset ristinmuotoiset teokset) ja rakennuttaja Vantaan seurakuntayhtymä. | Kunniamaininnan sai Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Pajan, muotoilun ja restauroinnin koulutusohjelman työpajatilat, viestintäpalvelut ja tietohallinto Kasarminmäellä, Kouvolassa. Palkitut: Arkkitehdit NRT Oy, Finnmap Consulting Oy, NCC Rakennus Oy Kaakkois-Suomi ja rakennuttaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.[7][19][20] |
2011 | Helsinki | As Oy Flooranaukio ja Kiint Oy Lontoonkuja | Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen Oy:n arkkitehdit Mikko Heikkinen, Markku Komonen ja Kai van der Puij, Finnmap Consulting Oy, kaavoittaja, tekniikan lisensiaatti, arkkitehti Mikael Sundman, betonielementtien valmistaja Parma Oy ja rakennuttaja Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto Att. | Asuntokohde, jossa on yhteensä 122 asuntoa. Julkisivuarkkitehtuuri perustuu Arabianrannan Posliinikadulle vuonna 2007 järjestettyyn kutsukilpailuun. Rakennukset ovat teräsbetonielementtirakenteisia sekä rungoltaan että julkisivuiltaan. Niiden kadunpuoleiset julkisivut ovat tiilipintaisia Arabian vanhojen tehdasrakennusten tapaan. Sisäpihan betonielementtijulkisivut ovat valkobetonipintaisia ja muodostavat aaltoilevan pinnan. Julkisivuelementeissä on lisäksi kukkamainen muotoaihe, joka on tehty elementtien pintaan mosaikkityönä. Mosaiikki on peräisin Arabian tehtaan tuotannossa syntyvästä jäteposliinista.[21][22] |
2012 | Seinäjoki | Seinäjoen kaupunginkirjaston pääkirjaston laajennusosa Apila | JKMM Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelija Ramboll Finland Oy, runkorakenteiden pääurakoitsija Rakennusliike Timo Nyyssölä Oy ja rakennuttaja Seinäjoen kaupunki. | Kunniamaininta myönnettiin Saunalahden koululle, Espoon Saunalahdessa. Koulun lisäksi rakennuksessa toimii päivähoito, kirjasto ja nuorisotilat. Palkitut ovat Verstas Arkkitehdit Oy, Ramboll Finland Oy, YIT Rakennus Oy ja rakennuttaja Espoon kaupungin tilakeskus.[23] |
2013 | Turku | Kirjastosilta | Arkkitehdit Teo Tammivuori ja Hanna Hyvönen ja Insinööritoimisto Pontek, pääurakoitsija Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy, kaavoittaja, arkkitehti Iina Paasikivi Turun kaupungilta sekä sillan rakennuttaja Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos | Kunniamaininta jaettiin Turun Hirvensalossa olevan pientalo villAma toteutuksesta ja suunnittelusta. Palkitut ovat arkkitehtitoimisto Sigge Oy ja betonielementtien toteutuksesta (valmistus ja asennus) Betoniluoma Oy. Myös talon rakennuttaneet yksityishenkilöt palkittiin.[24] |
2014 | Helsinki | Heka Länsisatamankatu 23 | Arkkitehtitoimisto Huttunen–Lipasti–Pakkanen Oy, Insinööritoimisto Jonecon Oy, NCC Rakennus Oy, betonielementtitoimittaja Ämmän Betoni Oy ja kuitubetonielementtien valmistaja Rieder Smart Elements GmbH ja Seroc Oy. Rakennuttajana palkittiin Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT. | Voittajatalo on kaupungin vuokra-asuntokohde Jätkäsaaressa. Talon julkisivujen verhouksessa on käytetty pitsimäisiä kuitubetonielementtejä parvekeseinissä, graafista betonia, hiekkapuhallettua ja hiottua betonipintaa. Myös sisätiloissa betonia on käytetty uudenlaisella tavalla. Arkkitehtuuri perustuu kutsukilpailuun, joka järjestettiin vuonna 2009. Huttunen–Lipasti–Pakkanen voitti kilpailun ehdotuksellaan LightHouse.[25][26][27] |
2015 | Kangasala | Kangasala-talo | Palkitut ovat Arkkitehtitoimisto Heikkinen & Komonen Oy, A-insinöörit Suunnittelu Oy, betonielementtien valmistaja Betset Oy ja niiden patinointiurakoitsija Betonipallas Oy sekä kohteen rakennuttaja, Kangasalan kunnan omistama Kangasalan Torikeskus Oy. | Kunnan keskustaan pääkirjaston viereen rakennetussa Kangasala-talossa on kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokoustilat, taidemuseo, galleriatila ja monikäyttösali. Monoliittisen rakennuksen julkisivu on verkkomaisesti kuvioitua ruosteenruskeaksi patinoitua betonia ja betonipintaa on merkittävästi myös sisätiloissa.[28][29] |
2016 | Helsinki | Asunto Oy Helsingin Viuhka | Palkitut ovat Arkkitehtitoimisto Konkret Oy, rakennesuunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy, pääurakoitsija Fira Oy, betonielementit toimittaneet Parma Oy ja Betonimestarit Oy sekä kohteen rakennuttaja VVO-Yhtymä Oyj:n Rakennuttamisyksikkö. | Kohde on asuinkerrostalo Rastilan metroaseman kyljessä. Tietomallintamalla suunnitellun tornitalon rakentamisessa on käytetty runsaasti esivalmisteisia rakennusosia. Valkoisissa julkisivuissa on muun muassa graafista betonia ja sileää valkobetonia. Parvekkeet ovat uusi ratkaisu, ulkonevat ”noppaparvekkeet” on valettu valkobetonista yhtenä kappaleena, ja niiden vedeneristys ja pellitykset on asennettu tehtaalla.
Kunniamaininta myönnettiin Helsingin Roihuvuoren ala-asteen koulun peruskorjauksesta Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy:lle, insinööritoimisto Pontek Oy:lle, Ämmän Betoni Oy:lle, HKR-rakennuttajalle ja Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle. Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelema koulurakennus on valmistunut vuonna 1967. Se edustaa pelkistettyä betoniarkkitehtuuria.[30][31] |
2017 | Helsinki | Kruunuvuorenrannan koonta-asema | Palkinnon saavat kohteen pääsuunnittelija Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, rakennesuunnittelija FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, pääurakoitsija Rakennuspartio Oy, elementtien 3D-mallinnuksen tehnyt Topi Äikäs Betoniviidakko Oy:stä, betonielementtien toimittaja Parma Oy:n Kangasalan tehdas, patinointikäsittelyt tehnyt Betonipallas Oy ja rakennuttaja Kruunuvuorenrannan Jätteen Putkikeräys Oy sekä rakennuttajakonsultti ja -valvoja JLL Finland Oy. | Palkittu kohde on Helsingin Kruunuvuorenrantaan valmistunut uuden asuinalueen jätteiden putkikeräysjärjestelmän koonta-asema, jonne jätteet kulkevat maanalaisia putkistoja pitkin. Palkintolautakunnan mukaan betonia on käytetty rakennuksessa kokonaisvaltaisesti sisä- ja ulkotiloissa. Rakennuksen betonielementtisen kolmiulotteisen julkisivun elementit ovat syntyneet rouheisen kalliopinnan jäkäläkasvuston inspiroimana, ne on suunniteltu mallintamalla ja tehty vain neljästä erilaisesta eri asentoon asennetusta elementtityypistä. Julkisivupinta on patioitu ruosteenruskeaksi.[32] |
2018 | Helsinki | Amos Rex | Palkinnon saavat rakennuttaja Föreningen Konstsamfundet r.f., tilaaja Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingfors, käyttäjä Amos Rex sekä rakennuttajakonsulttina ja projektinjohtajana toiminut Haahtela-rakennuttaminen Oy. Arkkitehtisuunnittelusta palkitaan JKMM Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelusta Sipti Oy ja kupolien suunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy ja LVIS-suunnittelusta vastannut Ramboll Finland Oy. Kohteen toteuttajina palkitaan urakoinnista Haahtela Oy, betonikivivalmistaja Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, Viher-Pirkka Oy ympäristörakentamisesta ja betonilattioiden tekijä Bermanto Oy.[33] | Taidemuseo Amox Rex koostuu uusista Lasipalatsin aukion alle rakennetuista maanalaisista näyttelytiloista ja peruskorjatusta Lasipalatsista. Taidemuseon ulospäin näkyviä betonisia osia ovat kupolirakenteet tapahtuma-aukiolla. Vuonna 1936 valmistunut Lasipalatsi ja sen elokuvateatteri on peruskorjattu. Museon maanalaisissa tiloissa betonia on käytetty muun muassa lattioissa ja portaissa.[33] |
2019 | Helsinki | Jätkäsaaren peruskoulu | Palkinnon saavat kohteen pääsuunnittelija Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelija Sitowise Oy, projektinjohtourakoitsija SRV Rakennus Oy, julkisivun betonielementtien toimittaja Betoniluoma Oy, rakennuttajakonsultti Indepro Oy ja Helsingin kaupunki tilaajana. | Kunniamaininnan saa HASO Rantapuisto ja Heka Pukinmäki Isonpellontie 6 -asuinkorttelikokonaisuus Helsingin Pukinmäessä. Palkitut ovat Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, elementtisuunnittelija JL-Rakenne Oy, pääurakoitsija Varte Oy, betonielementtien valmistaja Suutarinen Yhtiöt Oy ja rakennuttaja Helsingin kaupunki asuntotuotanto[34] |
Kuvia vuosien 2010–2019 voittajista
-
2010 Pyhän Laurin kappeli
-
2011 Flooranaukio – Lontoonkuja
-
2013 Turun Kirjastosilta
-
2014 Länsisatamankatu 23
-
2015 Kangasala-talo
-
2016 Asunto Oy Helsingin Viuhka
-
2017 Kruunuvuorenrannan koonta-asema
-
2018 Amos Rex
Kunniamaininta
-
2016 Kunniamaininta: Roihuvuoren ala-asteen koulu, Helsinki
2020–
muokkaaVuosi | Sijaintipaikka | Nimi | Palkitut | Muuta |
---|---|---|---|---|
2020 | Helsinki | Helsingin olympiastadion, perusparannus ja laajennus | Arkkitehtisuunnittelusta palkittiin työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto K2S ja Arkkitehdit NRT Oy ja rakennesuunnittelusta Sweco Rakennetekniikka Oy. Asiantuntijaorganisaationa palkittiin Museovirasto ja projektinjohtourakoitsijana Skanska Talonrakennus Oy. Lisäksi palkittiin rakennuttajana toiminut Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala ja hankkeen tilaaja Stadion-säätiö. – Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnitteleman, vuonna 1938 valmistuneen Olympiastadionin perusparannus ja laajennus toteutettiin vuosina 2016–2020. | Kunniamaininnan sai Kirkkonummen pääkirjaston uusi rakennus Fyyri. Palkittuja ovat pääsuunnittelija on JKMM Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelija Ramboll Finland Oy, pääurakoitsija SRV Rakennus Oy ja valkobetonielementtien toimittaja YBT Oy. Rakennuttajana on Kirkkonummen kunta. – Syksyllä 2020 valmistunut uudisrakennus sijoittuu vuonna 1982 valmistuneen, arkkitehti Ola Hanssonin suunnitteleman kirjastotalon ympärille. Vanhan rakennuksen peruskorjattu betonirunko on osa uutta rakennusta.[35][36][37] |
2021 | Helsinki | Taideyliopiston rakennus Mylly | Palkitut ovat arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta JKMM Arkkitehdit Oy ja rakennesuunnittelusta Vahanen Suunnittelupalvelut Oy. Lisäksi palkittiin KVR-urakoitsija Lujatalo Oy, rakennuttaja Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas ja käyttäjä Taideyliopisto. | Taideyliopiston uusi rakennus on tehty kuvataiteen, valo- ja äänisuunnittelun ja esittävän taiteen lavastuksen opetusta varten. Uudisrakentamisen lisäksi kohteeseen sisältyi vanhojen, suojeltujen rakennusten osien peruskorjaaminen. Sörnäisten rantatien varrella oleva rakennus valmistui kesällä 2021. Uudisrakennukseen liittyvät vanhat osat ovat olleet Helsingin Myllyn siiloja.[38] |
2022 | Mänttä-Vilppula | Serlachius-museoiden Taidesauna | Taidesaunan suunnittelusta vastanneina palkittiin Mendoza-Partida Architectural Studion arkkitehdit Héctor Mendoza ja Mara Partida sekä arkkitehti Boris Bežan Bax Studiosta. Pää- ja toteutussuunnittelusta palkittiin Planetary Arcitecturen arkkitehdit Pekka Pakkanen ja Anna Kontuniemi. Rakennuttamisesta ja valvonnasta palkittiin Ramboll CM Oy, projektinjohdosta ja urakoinnista SiriusPro Oy ja betonielementit toimittanut Betoniluoma Oy. Lisäksi palkittiin hankkeen tilaaja Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. | Taidesauna sijoittuu Serlachius-museo Göstan edustalle, järven rannalle. Rakennuskokonaisuuden julkisivut ovat uritettua väribetonia, ja se muistuttaa uritettua graniittia pintakäsittelynsä ansiosta. Taidesaunassa on viherkatto. Rakennus on tarkoitettu kokous- juhla- ja virkistyskäyttöön ryhmille ja myös yksittäisille kävijöille.[39][40][41] |
2023 | Helsinki ja Espoo | Raide-Jokeri | Suunnittelusta palkitaan Ramboll Finland, Sitowise ja Sweco Finland, urakoitsijoina palkitaan YIT Infra ja NRC Group Finland. Rakennuttajina palkitaan Helsingin ja Espoon kaupungit ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne. | Pikaraitiotie Raide-Jokeri yhdistää Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen.[42] |
Kuvia vuosien 2020– voittajista
-
2021 Taideyliopiston Mylly
Kunniamaininta
-
2020 Kirkkonummen pääkirjasto.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Koivisto, Maritta: Concrete architecture and structures in Finland 40 years. (Vuoden betonirakenne – historia) Betoni-lehti, Betoniteollisuus ry, 2010. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 14.8.2011). englanti, suomi (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Koivisto, 2010, s.1
- ↑ a b Koivisto, 2010, s.7
- ↑ Koivisto, 2010, s.13
- ↑ Koivisto, 2010, s.7
- ↑ Betoniteollisuus määrinä ja euroina Betoni.com. Arkistoitu 22.3.2012. Viitattu 13.7.2011.
- ↑ Vuoden Betonirakenne -kilpailun säännöt Betoni.com. Viitattu 13.7.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao Aiemmat kilpailut: Vuoden betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien Betoniteollisuus ry. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 9.6.2012.
- ↑ Suomalaisia vesitorneja: Lieriöt ja kartiot Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 7.4.2012.
- ↑ Hausjärven vanhainkoti sai uuden nimen Hausjärven kunta. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 25.1.2014.
- ↑ Koivisto, Maritta: Marienkirchen konserttisali, Neubrandenburg, Saksa. Vuoden betonirakenne 2001.. Betoni-lehti, 2002, nro 1. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 9.6.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Koivisto, Maritta: Molekyylisolubiologia ja genetiikan Max Planck -instituutti, Dreden, Saksa - Vuoden betonirakenne 2001. Betoni-lehti, 2002, nro 1. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 14.1.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Koivisto, Maritta: Asunto Oy Säterinrinne. (Internet Archivessa, tallennettu 10.5.2006) Betoni-lehti, 2003, nro 2, s. 19. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 20.5.2014.
- ↑ Brunow, Anna: Asuinkerrostalot Säterinrinne. Betoni-lehti, 2004, nro 4. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 18.5.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Katalonialaiskirjasto valittiin vuoden betonirakenteeksi 12.2.2004. Tekniikkatalous.fi. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 12.7.2011.
- ↑ Turun kaupungin pääkirjastosta vuoden 2007 betonirakenne Rakennuslehti. 7.2.2008. Suomen Rakennuslehti. Viitattu 7.4.2012.
- ↑ Vuosaaren sataman meluseinä palkittiin vuoden 2008 betonirakenteena Rakennuslehti. 22.1.2009. Suomen Rakennuslehti. Viitattu 7.4.2012.
- ↑ Maakunta-arkisto on vuoden betonirakenne Tekniikka & Talous. 28.1.2010. Talentum. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 7.4.2012.
- ↑ Hämeenlinnan maakunta-arkistosta vuoden 2009 betonirakenne Rakennuslehti. 28.1.2010. Suomen Rakennuslehti. Viitattu 7.4.2012.
- ↑ Pyhän Laurin kappelista vuoden 2010 betonirakenne Rakennuslehti.fi. 27.1.2011. Suomen Rakennuslehti Oy. Viitattu 14.7.2011.
- ↑ Toivola, Markku: Paja – uudisrakennus Kasarminmäen historialliselle kampukselle. Betoni-lehti, 2010, nro 3, s. 26-34. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 14.7.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vuoden betonirakenne 2011 ja tuomariston perustelut Betoniteollisuus r.y.. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 8.4.2012.
- ↑ Att:n asuntokohde Arabianrannassa valittiin vuoden 2011 betonirakenteeksi. Rakennuslehti, 27.1.2012. Sanoma Magazines. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.4.2012.
- ↑ Vuoden Betonirakenne – Seinäjoen kaupunginkirjasto (PDF) (Lehdistötiedote) 24.1.2013. Betoniteollisuus ry. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 9.2.2013.
- ↑ Koivisto, Maritta: Vuoden betonirakenne 2013 – Kirjastosilta, Turku (PDF) (Lehdistötiedote) 23.1.2014. Betoniteollisuus ry. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 25.1.2014.
- ↑ Vuoden Betonirakenne 2014 ja tuomariston perustelut 22.1.2015. Betoniteollisuus ry. Arkistoitu 22.7.2015. Viitattu 25.1.2015.
- ↑ Helsinkiläinen asuinkerrostalo on Vuoden Betonirakenne Rakennuslehti. 22.1.2015. Sanoma Tekniikkajulkaisut. Viitattu 1.2.2015.
- ↑ Saarinen, Sirkka: Länsisatamankatu 23. Pitsijulkisivut ovat kuitubetonia. Betoni-lehti, 2014, nro 2, s. 20–27. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 22.7.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kangasala-talo on vuoden 2015 betonirakenne Rakennuslehti.fi. 22.1.2016. Viitattu 30.1.2016.
- ↑ Vuoden Betonirakenne 2015 ja tuomariston perustelut 21.1.2016. Betoniteollisuus ry. Viitattu 30.1.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ Vuoden Betonirakenne 2016 ja tuomariston perustelut 19.1.2017. Betoniteollisuus ry. Viitattu 22.1.2017.
- ↑ Helsingin Viuhka on vuoden 2016 betonirakenne Rakennuslehti. 19.1.2017. Viitattu 22.1.2017.
- ↑ Koivisto, Maritta: Vuoden 2017 Betonirakenne – Kruunuvuorenrannan koonta-asema, Helsinki. Betoni-lehti, 2018, nro 1, s. 10–17. Helsinki: Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 17.9.2024.
- ↑ a b Vuoden Betonirakenne 2018 ja tuomariston perustelut 17.1.2019. Betoniteollisuus ry. Viitattu 19.1.2019.
- ↑ Vuoden 2019 betonirakenne - Jätkäsaaren peruskoulu 23.1.2020. Rakennustuoteteollisuus RTT ry. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ Mannila, Merja: Helsingin Olympiastadion on vuoden betonirakenne – tuomaristo: yhteistyön tuloksena laadukas lopputulos Rakennuslehti. 21.1.2021. Viitattu 5.11.2022.
- ↑ Koivisto, Maritta: Vuoden 2020 Betonirakenne – Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen. Betoni-lehti, 2021, nro 1, s. 28–31. Helsinki: Betoniteollisuus ry. ISSN 1234-2136. selattava verkkolehti. Viitattu 5.11.2022.
- ↑ Koivisto, Maritta: Vuoden 2020 Betonirakenne kunniamaninta – Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri. Betoni-lehti, 2021, nro 1, s. 32–34. Helsinki: Betoniteollisuus ry. ISSN 1234-2136. selattava verkkolehti. Viitattu 5.11.2022.
- ↑ Koivisto, Maritta: Vuoden 2021 Betonirakenne: Taideyliopiston Mylly – tehtiin kestäväksi Betoni-verkkolehti. nro 2/2022. Betoniteollisuus ry. Viitattu 5.11.2022.
- ↑ Koivisto, Maritta: Vuoden 2022 Betonirakenne – Serlachiuksen Taidesauna. Betoni-lehti, 2023, nro 1, s. 8–11. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.4.2023.
- ↑ Lavento, Dakota: Veistokseksi suunniteltu. Betoni-lehti, 2023, nro 1, s. 12–23. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.4.2023.
- ↑ Sormunen, Timo: Serlachiuksen taidesauna pokkasi Vuoden Betonirakenne -palkinnon Rakennuslehti. 1.2.2023. Viitattu 6.4.2023.
- ↑ Vuoden 2023 Betonirakenne: Raide-Jokeri tuo uuden näyttävän elementin kaupunkiympäristöön (Lehdistötiedote) 25.1.2024. Betoniteollisuus ry. Viitattu 4.4.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuoden betonirakenne Wikimedia Commonsissa