Avaa päävalikko
Ensimmäinen vuoden betonirakenne, vuonna 1970 palkittu Näsinneula.

Vuoden betonirakenne on vuosittain myönnettävä julkinen tunnustus rakennetulle uudelle betonirakenteelle, joita voivat olla miltei mitkä tahansa betonirakenteet. Nimityksen myöntää Betoniteollisuus ry. Palkinto on jaettu vuodesta 1970 alkaen.

Kilpailun historiasta ja säännöistäMuokkaa

Vuosina 1970–1975 nimityksen myönsi jo toimintansa lopettanut Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestö ry.[1] Kilpailuun laadittiin varsinaiset säännöt vuotta 1977 varten. Konstruktioiden vaativuuden ja innovaatioiden lisäksi kiinnitettiin huomiota entistä enemmän muun muassa betonirakenteen arkkitehtuuriin, sopeutumiseen ympäristöön ja taloudellisuuteen. Tuomariston edustavuutta laajennettiin.[1] Vuonna 1980 sääntöjä tarkennettiin laajentamalla edelleen tuomariston kokoonpanoa ja painottamalla lisää arkkitehtuurin osuutta. Kilpailun yhtenä käännekohtana voidaan pitää vuotta 1982, jolloin voitto meni kulttuurirakennukselle.[2] Vuoden 1986 sääntötarkistuksessa määriteltiin kilpailun tarkoitukseksi kehittää yhtä lailla sekä betoniarkkitehtuuria että betonirakentamisen tekniikkaa.[2] Kilpailun suosio kasvoi 1990-luvulla. Vuodesta 1998 lähtien kilpailuun on voinut osallistua myös peruskorjauskohteita.[3] Nykyään kilpailuun osallistuvien rakenteiden tulee olla rakennettu Suomeen.[4] Betoniteollisuus ry:n mukaan rakennusmateriaalina betonia valmistetaan enemmän kuin mitään muuta materiaalia maailmassa.[5]

Vuoden 2010 kilpailun säännöt vahvisti Betoniteollisuus, joka myös kutsui koolle tuomariston. Suomen Arkkitehtiliitto, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ja Suomen Betoniyhdistys nimesivät tuomaristoon kukin yhden jäsenen. Betoniteollisuus kutsui tuomaristolle sihteerin ja puheenjohtajan sekä yhden jäsenen, joka edusti julkista sanaa.[6]

1970–1979Muokkaa

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Viitteet ja muuta
1970 Tampere Näsinneula Arkkitehti Pekka Ilveskoski [7]
1971 Lahti Lahden suurmäki Arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad [7]
1972 Nurmijärvi MJ-vesitorni Arkkitehti Michele Merckling, suunnittelijat Matti, Henri ja Petri Janhunen ja Matti Ollila Ensimmäinen MJ-vesitorni Suomessa Matti Janhusen ehdotuksen mukaisesti uudella rakennusmenetelmällä[8][7]
1973 Helsinki Merihaka Arkkitehdit Peter Biber, Arvi Ilonen ja Sulo Savolainen, KK:n arkkitehtiosasto [7]
1974 Oulu Oulun yliopiston Linnanmaan alue Arkkitehti Kari Virta [7]
1975 Porvoo Porvoonjoen jalankulkusilta Insinööritoimisto Eero Paloheimo & Matti Ollila. [7]
1976 Tie- ja vesirakennushallituksen elementtisiltajärjestelmät Tie- ja vesirakennushallituksen sillansuunnittelutoimisto sekä Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu Ky [7]
1977 Lahti Lahden urheilukeskuksen katsomo Konsulttikeskus Oy ja Arkkitehtitoimisto KSS Oy [7]
1978 Helsinki Pasilan postikeskus Arkkitehtitoimisto Lindqvist, Löfström, Uosukainen [7]
1979 Tampere Asunto Oy Lintuniitty Rakennusyhtymä Mattinen - Niemelä Oy [7]

Kuvia vuosien 1970–1979 voittajista

1980–1989Muokkaa

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Viitteet ja muuta
1980 Finström
Saltvik
Färjsundin silta Insinööritoimisto Y-Suunnittelu Kunniamaininta Koivukylän tukimuurille Vantaalla, arkkitehti Kalevi Karlsson.[7]
1981 Kajaani Kajaanin urheilukeskuksen pääkatsomo Maa ja Vesi Oy ja Kajaanin kaupungin tekninen virasto [7]
1982 Lahti Lahden teatteritalo Arkkitehti Pekka Salminen [7]
1983 Bagdad,
Irak
Bagdadin kongressipalatsi Arkkitehdit Heikki ja Kaija Siren [7]
1984 Moskova,
Venäjä
Tretjakovin gallerian depositarium Arkkitehdit Jaakko Salonen ja Eva-Karin Wilkko-Antell [7]
1985 Tampere Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metso Arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä [7]
1986 Helsinki Yhtyneiden Kuvalehtien toimitalo Arkkitehti Ilmo Valjakka [7]
1987 Helsinki Länsi-Pasilan asuntoalueen koerakentamiskortteli Arkkitehti Jan Söderlund [7]
1988 Vantaa Tiedekeskus Heureka Arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen [7]
1989 Pieksämäki Pieksämäen Kulttuurikeskus Poleeni Arkkitehdit Gullichsen, Kairamo ja Vormala Kunniamaininta Asunto Oy Westendinportille Espoossa, arkkitehti Jaakko Laapotti.[7]

Kuvia vuosien 1980–1989 voittajista

1990–1999Muokkaa

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Viitteet ja muuta
1990 Lahti Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston pääkirjasto Arkkitehtitoimisto Arto Sipinen Ky Kunniamaininta: Helsinki-Vantaan lentoaseman pysäköintilaitos Vantaalla, suunnittelija arkkitehti Pekka Salminen.[7]
1991 Hausjärvi Hausjärven terveyskeskus ja vanhainkoti Lehtimajat Arkkitehtitoimisto 8 Studio Oy [7] Vuonna 2011 vanhainkoti-osa sai nimikilpailun tuloksena uuden nimen Koivumäen asumispalvelut[9]
1992 Joensuu Joensuun kaupunginkirjaston pääkirjasto, Joensuun kirjastotalo Arkkitehdit Tuomo Siitonen ja Tuomas Wichman Kunniamaininta arkkitehdeille Claus Bonderup ja Jan Lehtipalo Rovaniemen Arktikum-talosta.[7]
1993 Helsinki Helsingin oopperatalo Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen, Työyhteenliittymä Ooppera, YIT ja rakennuttaja Rakennushallitus Kunniamaininta: Neste Oy Keilaniemi II-rakennejärjestelmä, Espoo, rakennesuunnittelija Matti Ollila.[7]
1994 Vantaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kotimaan lentoliikenteen terminaalin pysäköintilaitos Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy ja rakennuttaja Ilmailulaitos Kaksi kunniamanintaa: Tekniska Läroverketin julkisivut, Espoon Tapiolassa, suunnittelija arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Ky ja Tampereen itäisen ohikulkutien betonipäällyste Tampereella, palkinnon sai päällysurakoitsija Lohja Rudus Oy Ab.[7]
1995 Helsinki Asunto Oy Laivapoika Arkkitehtitoimisto Helin ja Siitonen Oy Kunniamaininta betonin kierrätysteknologian kehittämisestä Lohja Ruduksen ympäristöteknologialle[7]
1996 Helsinki Asunto Oy Myllytien Olympos Arkkitehti Kristian Gullichsen ja rakennuttaja Parnassia Oy Kunniamaininta: Kiri-projekti, Kirkniemen paperitehdas Lohjalla, Metsä-Serla Oy[7]
1997 Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma Steven Holl Architects ja arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa Ky Kunniamaininta myönnettiin Raippaluodon sillalle Mustasaaressa[7]
1998 Helsinki Tennispalatsin peruskorjaus Arkkitehtitoimisto Nurmela - Raimoranta - Tasa Oy, Insinööritoimisto Suunnittelukortes Oy, Suomen IP-Tekniikka Oy ja rakennuttaja Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Kunniamaininnan sai Asunto Oy Oulun Lipporannan julkisivut Oulussa, suunnittelija Arkkitehtitoimisto Huttu-Hiltunen Oy.[7]
1999 Raisio Raision kirjastotalo (Raision kaupunginkirjaston pääkirjasto ja auditorio) Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, Turun Juva Oy, Hartela ja rakennuttaja Raision kaupunki [7]

Kuvia vuosien 1990–1999 voittajista

Kunniamaininta

2000–2009Muokkaa

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Muuta
2000 Helsinki Kiinteistö Oy Biomedicum Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky, Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy, SRV Viitoset Oy ja rakennuttaja HUS-Kiinteisöt Oy [7]
2001 Neubrandenburg, Saksa Marienkirchen konserttisali Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen, Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co, Bauleitung + Projektsteuerung Thoma + Noack, Bilfinger + Berger Bauaktiengesellschaft ja rakennuttaja Stadt Neubrandenburg. Vuonna 2001 palkittiin kaksi kohdetta.[7][10]
2001 Dresden, Saksa Max Planck-tutkimusinstituutti Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen – Komonen Oy ja HENN Architekten Ingenieure, Ingenieurbüro Prof. Dr.-Ing. Günther Scholz und Partner, Wolff & Müller GmbH & Co. KG, Radeburger Fensterbau GmbH ja rakennuttaja Max-Planck-Gesellschaft zur Förderung der Wissenschaften. Vuonna 2001 palkittiin kaksi kohdetta.[7][11]
2002 Helsinki Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Senaatti-kiinteistöjen toimitilat Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy, SCC-Viatek Oy, SRV Viitoset Oy, Proppa Oy ja rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt Kunniamaininta myönnettiin Säterinrinteen asuinkerrostaloille Espoossa. Palkitut: Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy, Finnmap Oy, Rakennustoimisto V.O. Mattila Oy ja rakennuttaja YH-Suomi.[12][13]
2003 Lleida,
Espanja
Lleidan yliopiston kirjasto ja kulttuurikeskus Gulliscsen Vormala Arkkitehdit Ky, rakennesuunnittelija professori Matti Ollila sekä avustaja Matti Kannisto Kilpailussa jaettiin kaksi kunniamainintaa: Oppimiskeskus Aleksandria, Helsinki, palkitut ovat Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy, Finnmap Consulting Oy ja rakennuttaja Helsingin yliopisto, tekninen osasto. Toinen kunniamaininta: Karhulan moottoritien tukimuurien korjaus, Karhulassa. Palkitut ovat Insinööritoimisto Jorma Huura Oy, Tieliikelaitos, betonitoimittaja Lohja Rudus Oy ja rakennuttajana Tiehallinto.[7][14]
2004 Helsinki Helsingin oikeustalo Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen, Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy, YIT Rakennus Oy ja rakennuttaja Kapiteeli Kaksi kunniamainintaa: Klaukkalan kirkko Nurmijärvellä ja Aleksanterinkadun silta Porvoossa. Klaukkalan kirkosta palkittiin Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy, insinööritoimisto Pöysälä & Sandberg Oy ja mosaiikkibetoniurakoitsija Lemminkäinen. Porvoon uudesta sillasta palkinnon saivat Arkkitehtitoimisto Mikko Kaira Oy, Suomalainen Insinööritoimisto Oy ja rakennuttaja Porvoon kaupunki.[7]
2005 Helsinki Kampin keskuksen joukkoliikenneterminaalit Arkkitehtitoimisto Davidson Oy, Aaro Kohonen Oy, SRV Viitoset Oy ja rakennuttajana Helsingin kaupunki. Kunniamaininta myönnettiin Espoon Tapiolan uimahallin peruskorjaukselle ja laajennukselle, palkinnon saivat Arkkitehtitoimisto Nurmela – Raimoranta - Tasa Oy, JP-Kakko Oy, YIT Rakennus ja rakennuttaja Espoon kaupunki.[7]
2006 Kerava
Järvenpää
Mäntsälä
Orimattila
Hollola
Lahti
Lahti-Kerava -oikorata Ratahallintokeskus rakennuttajana ja rakennuttajakonsultti Lemcon sekä VR-Rata Oy suunnittelun ohjaajana Kunniamainintoja jaettiin kaksi: Espoon WeeGee-talolle, josta palkittiin Airas Arkkitehdit Ky ja arkkitehti SAFA Henna Helander, rakennuttajakonsultti Demaco Oy ja rakennuttaja Espoon kaupunki sekä Asunto Oy Helsingin Triadille Helsingissä, josta palkittiin arkkitehdit Risto Huttunen ja Suvi Huttunen. Kyseessä on nelikerroksinen kolmen perheen talo, jonka rakennuttajat ovat yksityishenkilöitä.[7]
2007 Turku Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto Arkkitehtisuunnittelija JKMM Arkkitehdit, Narmaplan Oy, NCC Rakennus ja rakennuttaja Turun kaupungin tilalaitos. [7][15]
2008 Helsinki Vuosaaren sataman meluseinä Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, FCG Planeko Oy, Terramare Oy ja rakennuttaja Helsingin kaupungin Vuosaaren sataman Vuosa-projekti [7][16]
2009 Hämeenlinna Hämeenlinnan maakunta-arkisto (Hämeen maakunta-arkisto) Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen Oy, Contria Oy, betonielementtien graafinen suunnittelija Aimo Katajamäki, Aimonomia Oy ja betonielementtien valmistaja Parma Oy Kangasalan tehtaat, pääurakoitsija Peab ja rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt [7][17][18]

Kuvia vuosien 2000–2009 voittajista

Kunniamaininta

2010–Muokkaa

Vuosi Sijaintipaikka Nimi Palkitut Muuta
2010 Vantaa Pyhän Laurin kappeli Avanto Arkkitehdit Oy, arkkitehdit Ville Hara ja Anu Puustinen, insinööritoimisto R. J. Heiskanen Oy, Rakennuspartio Oy, kuvanveistäjä Pertti Kukkonen (valokuitubetoniset ristinmuotoiset teokset) ja rakennuttaja Vantaan seurakuntayhtymä. Kunniamaininnan sai Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Pajan, muotoilun ja restauroinnin koulutusohjelman työpajatilat, viestintäpalvelut ja tietohallinto Kasarminmäellä, Kouvolassa. Palkitut: Arkkitehdit NRT Oy, Finnmap Consulting Oy, NCC Rakennus Oy Kaakkois-Suomi ja rakennuttaja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.[7][19][20]
2011 Helsinki As Oy Flooranaukio ja Kiint Oy Lontoonkuja Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen Oy:n arkkitehdit Mikko Heikkinen, Markku Komonen ja Kai van der Puij, Finnmap Consulting Oy, kaavoittaja, tekniikan lisensiaatti, arkkitehti Mikael Sundman, betonielementtien valmistaja Parma Oy ja rakennuttaja Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto Att. Asuntokohde, jossa on yhteensä 122 asuntoa. Julkisivuarkkitehtuuri perustuu Arabianrannan Posliinikadulle vuonna 2007 järjestettyyn kutsukilpailuun. Rakennukset ovat teräsbetonielementtirakenteisia sekä rungoltaan että julkisivuiltaan. Niiden kadunpuoleiset julkisivut ovat tiilipintaisia Arabian vanhojen tehdasrakennusten tapaan. Sisäpihan betonielementtijulkisivut ovat valkobetonipintaisia ja muodostavat aaltoilevan pinnan. Julkisivuelementeissä on lisäksi kukkamainen muotoaihe, joka on tehty elementtien pintaan mosaikkityönä. Mosaiikki on peräisin Arabian tehtaan tuotannossa syntyvästä jäteposliinista.[21][22]
2012 Seinäjoki Seinäjoen kaupunginkirjaston pääkirjaston laajennusosa Apila JKMM Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelija Ramboll Finland Oy, runkorakenteiden pääurakoitsija Rakennusliike Timo Nyyssölä Oy ja rakennuttaja Seinäjoen kaupunki. Kunniamaininta myönnettiin Saunalahden koululle, Espoon Saunalahdessa. Koulun lisäksi rakennuksessa toimii päivähoito, kirjasto ja nuorisotilat. Palkitut ovat Verstas Arkkitehdit Oy, Ramboll Finland Oy, YIT Rakennus Oy ja rakennuttaja Espoon kaupungin tilakeskus.[23]
2013 Turku Kirjastosilta Arkkitehdit Teo Tammivuori ja Hanna Hyvönen ja Insinööritoimisto Pontek, pääurakoitsija Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy, kaavoittaja, arkkitehti Iina Paasikivi Turun kaupungilta sekä sillan rakennuttaja Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos Kunniamaininta jaettiin Turun Hirvensalossa olevan pientalo villAma toteutuksesta ja suunnittelusta. Palkitut ovat arkkitehtitoimisto Sigge Oy ja betonielementtien toteutuksesta (valmistus ja asennus) Betoniluoma Oy. Myös talon rakennuttaneet yksityishenkilöt palkittiin.[24]
2014 Helsinki Heka Länsisatamankatu 23 Arkkitehtitoimisto Huttunen–Lipasti–Pakkanen Oy, Insinööritoimisto Jonecon Oy, NCC Rakennus Oy, betonielementtitoimittaja Ämmän Betoni Oy ja kuitubetonielementtien valmistaja Rieder Smart Elements GmbH ja Seroc Oy. Rakennuttajana palkittiin Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT. Voittajatalo on kaupungin vuokra-asuntokohde Jätkäsaaressa. Talon julkisivujen verhouksessa on käytetty pitsimäisiä kuitubetonielementtejä parvekeseinissä, graafista betonia, hiekkapuhallettua ja hiottua betonipintaa. Myös sisätiloissa betonia on käytetty uudenlaisella tavalla. Arkkitehtuuri perustuu kutsukilpailuun, joka järjestettiin vuonna 2009. Huttunen–Lipasti–Pakkanen voitti kilpailun ehdotuksellaan LightHouse.[25][26][27]
2015 Kangasala Kangasala-talo Palkitut ovat Arkkitehtitoimisto Heikkinen & Komonen Oy, A-insinöörit Suunnittelu Oy, betonielementtien valmistaja Betset Oy ja niiden patinointiurakoitsija Betonipallas Oy sekä kohteen rakennuttaja, Kangasalan kunnan omistama Kangasalan Torikeskus Oy. Kunnan keskustaan pääkirjaston viereen rakennetussa Kangasala-talossa on kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokoustilat, taidemuseo, galleriatila ja monikäyttösali. Monoliittisen rakennuksen julkisivu on verkkomaisesti kuvioitua ruosteenruskeaksi patinoitua betonia ja betonipintaa on merkittävästi myös sisätiloissa.[28][29]
2016 Helsinki Asunto Oy Helsingin Viuhka Palkitut ovat Arkkitehtitoimisto Konkret Oy, rakennesuunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy, pääurakoitsija Fira Oy, betonielementit toimittaneet Parma Oy ja Betonimestarit Oy sekä kohteen rakennuttaja VVO-Yhtymä Oyj:n Rakennuttamisyksikkö. Kohde on asuinkerrostalo Rastilan metroaseman kyljessä. Tietomallintamalla suunnitellun tornitalon rakentamisessa on käytetty runsaasti esivalmisteisia rakennusosia. Valkoisissa julkisivuissa on muun muassa graafista betonia ja sileää valkobetonia. Parvekkeet ovat uusi ratkaisu, ulkonevat ”noppaparvekkeet” on valettu valkobetonista yhtenä kappaleena, ja niiden vedeneristys ja pellitykset on asennettu tehtaalla.

Kunniamaininta myönnettiin Helsingin Roihuvuoren ala-asteen koulun peruskorjauksesta Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy:lle, insinööritoimisto Pontek Oy:lle, Ämmän Betoni Oy:lle, HKR-rakennuttajalle ja Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle. Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelema koulurakennus on valmistunut vuonna 1967. Se edustaa pelkistettyä betoniarkkitehtuuria.[30][31]

2017 Helsinki Kruunuvuorenrannan koonta-asema Palkinnon saavat kohteen pääsuunnittelija Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, rakennesuunnittelija FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, pääurakoitsija Rakennuspartio Oy, elementtien 3D-mallinnuksen tehnyt Topi Äikäs Betoniviidakko Oy:stä, betonielementtien toimittaja Parma Oy:n Kangasalan tehdas, patinointikäsittelyt tehnyt Betonipallas Oy ja rakennuttaja Kruunuvuorenrannan Jätteen Putkikeräys Oy sekä rakennuttajakonsultti ja -valvoja JLL Finland Oy. Palkittu kohde on Helsingin Kruunuvuorenrantaan valmistunut uuden asuinalueen jätteiden putkikeräysjärjestelmän koonta-asema, jonne jätteet kulkevat maanalaisia putkistoja pitkin. Palkintolautakunnan mukaan betonia on käytetty rakennuksessa kokonaisvaltaisesti sisä- ja ulkotiloissa. Rakennuksen betonielementtisen kolmiulotteisen julkisivun elementit ovat syntyneet rouheisen kalliopinnan jäkäläkasvuston inspiroimana, ne on suunniteltu mallintamalla ja tehty vain neljästä erilaisesta eri asentoon asennetusta elementtityypistä. Julkisivupinta on patioitu ruosteenruskeaksi.[32]
2018 Helsinki Amos Rex Palkinnon saavat rakennuttaja Föreningen Konstsamfundet r.f., tilaaja Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingfors, käyttäjä Amos Rex sekä rakennuttajakonsulttina ja projektinjohtajana toiminut Haahtela-rakennuttaminen Oy. Arkkitehtisuunnittelusta palkitaan JKMM Arkkitehdit Oy, rakennesuunnittelusta Sipti Oy ja kupolien suunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy ja LVIS-suunnittelusta vastannut Ramboll Finland Oy. Kohteen toteuttajina palkitaan urakoinnista Haahtela Oy, betonikivivalmistaja Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, Viher-Pirkka Oy ympäristörakentamisesta ja betonilattioiden tekijä Bermanto Oy.[33] Taidemuseo Amox Rex koostuu uusista Lasipalatsin aukion alle rakennetuista maanalaisista näyttelytiloista ja peruskorjatusta Lasipalatsista. Taidemuseon ulospäin näkyviä betonisia osia ovat kupolirakenteet tapahtuma-aukiolla. Vuonna 1936 valmistunut Lasipalatsi ja sen elokuvateatteri on peruskorjattu. Museon maanalaisissa tiloissa betonia on käytetty muun muassa lattioissa ja portaissa.[33]

Kuvia vuosien 2010– voittajista

Kunniamaininta

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Koivisto, Maritta: Concrete architecture and structures in Finland 40 years. Vuoden betonirakenne – historia. Betoni-lehti, Betoniteollisuus ry, 2010. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 14.8.2011). englanti, suomi

ViitteetMuokkaa

  1. a b Koivisto, 2010, s.1
  2. a b Koivisto, 2010, s.7
  3. Koivisto, 2010, s.13
  4. Koivisto, 2010, s.7
  5. Betoniteollisuus määrinä ja euroina Betoni.com. Viitattu 13.7.2011.
  6. Vuoden Betonirakenne -kilpailun säännöt Betoni.com. Viitattu 13.7.2011.
  7. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao Aiemmat kilpailut: Vuoden betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien Betoniteollisuus ry. Viitattu 9.6.2012.
  8. Suomalaisia vesitorneja: Lieriöt ja kartiot Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 7.4.2012.
  9. Hausjärven vanhainkoti sai uuden nimen Hausjärven kunta. Viitattu 25.1.2014.
  10. Koivisto, Maritta: Marienkirchen konserttisali, Neubrandenburg, Saksa. Vuoden betonirakenne 2001.. Betoni-lehti, 2002, nro 1. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 9.6.2012.
  11. Koivisto, Maritta: Molekyylisolubiologia ja genetiikan Max Planck -instituutti, Dreden, Saksa - Vuoden betonirakenne 2001. Betoni-lehti, 2002, nro 1. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 14.1.2015.
  12. Koivisto, Maritta: Asunto Oy Säterinrinne. (Internet Archivessa, tallennettu 10.5.2006) Betoni-lehti, 2003, nro 2, s. 19. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 20.5.2014.
  13. Brunow, Anna: Asuinkerrostalot Säterinrinne. Betoni-lehti, 2004, nro 4. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 18.5.2014.
  14. Katalonialaiskirjasto valittiin vuoden betonirakenteeksi 12.2.2004. Tekniikkatalous.fi. Viitattu 12.7.2011.
  15. Turun kaupungin pääkirjastosta vuoden 2007 betonirakenne Rakennuslehti. 7.2.2008. Suomen Rakennuslehti. Viitattu 7.4.2012.
  16. Vuosaaren sataman meluseinä palkittiin vuoden 2008 betonirakenteena Rakennuslehti. 22.1.2009. Suomen Rakennuslehti. Viitattu 7.4.2012.
  17. Maakunta-arkisto on vuoden betonirakenne Tekniikka & Talous. 28.1.2010. Talentum. Viitattu 7.4.2012.
  18. Hämeenlinnan maakunta-arkistosta vuoden 2009 betonirakenne Rakennuslehti. 28.1.2010. Suomen Rakennuslehti. Viitattu 7.4.2012.
  19. Pyhän Laurin kappelista vuoden 2010 betonirakenne Rakennuslehti.fi. 27.1.2011. Suomen Rakennuslehti Oy. Viitattu 14.7.2011.
  20. Toivola, Markku: Paja – uudisrakennus Kasarminmäen historialliselle kampukselle. Betoni-lehti, 2010, nro 3, s. 26-34. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 14.7.2011.
  21. Vuoden betonirakenne 2011 ja tuomariston perustelut Betoniteollisuus r.y.. Viitattu 8.4.2012.
  22. Att:n asuntokohde Arabianrannassa valittiin vuoden 2011 betonirakenteeksi. Rakennuslehti, 27.1.2012. Sanoma Magazines. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.4.2012.
  23. Vuoden Betonirakenne – Seinäjoen kaupunginkirjasto (PDF) (Lehdistötiedote) 24.1.2013. Betoniteollisuus ry. Viitattu 9.2.2013.
  24. Koivisto, Maritta: Vuoden betonirakenne 2013 – Kirjastosilta, Turku (PDF) (Lehdistötiedote) 23.1.2014. Betoniteollisuus ry. Viitattu 25.1.2014.
  25. Vuoden Betonirakenne 2014 ja tuomariston perustelut 22.1.2015. Betoniteollisuus ry. Viitattu 25.1.2015.
  26. Helsinkiläinen asuinkerrostalo on Vuoden Betonirakenne Rakennuslehti. 22.1.2015. Sanoma Tekniikkajulkaisut. Viitattu 1.2.2015.
  27. Saarinen, Sirkka: Länsisatamankatu 23. Pitsijulkisivut ovat kuitubetonia. Betoni-lehti, 2014, nro 2, s. 20–27. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 22.7.2015.
  28. Kangasala-talo on vuoden 2015 betonirakenne Rakennuslehti.fi. 22.1.2016. Viitattu 30.1.2016.
  29. Vuoden Betonirakenne 2015 ja tuomariston perustelut 21.1.2016. Betoniteollisuus ry. Viitattu 30.1.2016.
  30. Vuoden Betonirakenne 2016 ja tuomariston perustelut 19.1.2017. Betoniteollisuus ry. Viitattu 22.1.2017.
  31. Helsingin Viuhka on vuoden 2016 betonirakenne Rakennuslehti. 19.1.2017. Viitattu 22.1.2017.
  32. Vuoden betonirakenne 2017 ja tuomariston perustelut 19.1.2017. Betoniteollisuus ry. Viitattu 20.1.2018.
  33. a b Vuoden Betonirakenne 2018 ja tuomariston perustelut 17.1.2019. Betoniteollisuus ry. Viitattu 19.1.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa