Tretjakovin galleria

taidemuseo Venäjällä

Tretjakovin galleria (ven. Госуда́рственная Третьяко́вская галере́я, Gosudarstvennaja Tretjakovskaja galereja) sijaitsee Moskovassa ja on eräs Euroopan suurimmista taidemuseoista.[1] Sen laajoissa kokoelmissa on merkittävä osa venäläisen taiteen historiaa.

Tretjakovin gallerian vanhan galleriarakennuksen julkisivu on taidemaalari Viktor Vasnetsovin suunnittelema.

Historia

muokkaa
 
Ilja Repin, Gallerian perustajan Pavel Tretjakovin muotokuva, 1883.

Kokoelmat saivat alkunsa kahdesta maalauksesta, jotka nuori moskovalainen kauppias, tekstiilitehtailija Pavel Mihailovitš Tretjakov osti vuonna 1856.

Pavel Tretjakovin koti oli 1870-luvulla Moskovan kulttuuripiirien tärkeä henkinen keskus. Taiteenkerääjän kokoelma sisälsi runsaasti maisemamaalauksia, joita hän hankki etenkin Peredvižnikien ryhmän eli Vaeltajiksi kutsutun taiteilijayhdistyksen jäseniltä. Vaeltajiin kuuluivat muun muassa Ilja Repin, Vasili Maksimov, Vasili Surikov ja Aleksei Savrasov.

Kun Tretjakov aloitti taiteen keräilyn, hän päätti samalla perustaa suurelle yleisölle tarkoitetun venäläisen taiteen museon. Vuonna 1892 hän lahjoitti oman ja jo kuolleen veljensä taidekokoelman Moskovan kaupungille. Kokoelmissa oli tuolloin yli 3 000 teosta.

Galleriarakennukset

muokkaa

Tretjakovin gallerian vanha osa rakennettiin vuosina 1902–1904, ja se sijaitsee Moskovan Kremlin eteläpuolella.

 
Gallerian nykytaiteen osaston rakennus.

Gallerian nykytaiteen osasto sijaitsee 1970-luvulla rakennetussa laatikkomaisessa museorakennuksessa. Kokoelmaan kuuluu 54 000 teosta, joille rakennus on käymässä ahtaaksi. Museo ja Moskovan kaupunki ovat aloittaneet neuvottelut uudesta rakennuksesta, joka täyttäisi 2000-luvun vaatimukset. Uuden rakennuksen valmistuttua vanha rakennus purettaisiin.[2]

Vuosina 1982–1984 suomalainen rakennusyhtiö YIT toteutti Tretjakovin gallerian yhteyteen Depositariumin, jossa on tilat taidevaraston arvokokoelmille sekä työtilat korjaus- ja restaurointitöiden asiantuntijoille. Vuosina 1985–1989 gallerian viereen rakennettiin Insinööritalokompleksi, jonka 13 900 neliömetrin tiloissa on 1 500 neliömetriä näyttelytiloja, 400-paikkainen konferenssisali ja 280-paikkainen luentosali. Lisäksi rakennettiin ja uusittiin gallerian lasikattoja. Uudisrakennusten julkisivut noudattavat vanhan Tretjakovin gallerian arkkitehtonista tyyliä. Kohde sai Suomen Betoniteollisuuden Keskusliiton Vuoden betonirakenne -palkinnon vuonna 1984.[3]

Kokoelmat

muokkaa
 
Tretjakovin kokoelmien ensimmäinen hankinta oli Vasili Hudjakovin maalaus Kahakka suomalaisten salakuljettajien kanssa (1853)[4].

Gallerian tunnetuimpiin töihin kuuluvat muun muassa Andrei Rubljovin Pyhä kolminaisuus -ikoni, Vladimirin Jumalanäiti -ikoni, Wassily Kandinskyn Kompositio VII, Aleksandr Ivanovin Kristuksen ilmestyminen kansalle, Repinin Iivana Julma ja hänen poikansa Iivana sekä Kazimir Malevitšin Musta neliö. Kokoelma on kasvanut vuosien varrella.

Galleria tänään

muokkaa

Galleria hankkii nykyään pääasiassa nykytaidetta. Nykytaiteen osuus on noin puolet gallerian 150 000 teoksen kokoelmasta, jossa on venäläistä taidetta yli tuhannen vuoden ajalta.

Tretjakovin gallerian maalauksia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Reetta Ravi: Maisema määrittää yhä venäläistä sielua Kouvola Sanomat. Arkistoitu 25.12.2011. Viitattu 28.9.2008.
  2. John Varoli: Moscow's Tretyakov Gallery Seeks New Building for Modern Art sgallery.net. 28.8.2008. Arkistoitu 18.7.2012. Viitattu 28.9.2008. (englanniksi)
  3. Kati Ranta, Tretjakovin maagiset maisemat (Arkistoitu – Internet Archive), -ing, YIT:n sidosryhmälehti 1/2008 s. 32. Viitattu 23.10.2008.
  4. Sothebyn huutokauppaluettelo[vanhentunut linkki] viitattu 23.9.2008 engl.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Iliana Mejias-Ojajärvi: Venäjän maalaustaide. Ikoneista avantgarden kynnykselle. WSOY 2006. ISBN 951-0-29968-5
  • Tretjakovin galleria, Moskova: maalauksia, grafiikkaa, veistoksia. (Lidia Iovleva, N Adaskina, Vladimir Orlov, Vappu Orlov) Tammi : Aurora 1983 ISBN 9513056228
  • Tretjakovin galleria, Moskova: maalaustaidetta. (Vsevolod Volodarski, Virve Lahtinen) Kansankulttuuri : Aurora 1984 ISBN 9516153445

Aiheesta muualla

muokkaa