Juhani Maunula
Juhani Maunula (s. 25. helmikuuta 1948 Kymi)[1] on suomalainen arkkitehti, jolla oli vuosina 1980–2012 yhteinen arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula vaimonsa Anna Brunowin kanssa[1]. Heille myönnettiin rakennustaiteen valtionpalkinto vuonna 2011 ansioistaan arkkitehtuurin ja hyvän arjen ympäristön kehittämisessä[2].
.jpg)
Vuonna 2001 Maunula oli yksi Helsingin kaupungin Rakentamisen Ruusu -palkinnon saajista. Perusteluissa todetaan hänen suunnitelleen paljon sosiaalista asuntotuotantoa kovien kustannuspaineiden puristuksessa: ”Hän on niukoista reunaehdoista huolimatta onnistunut pääsemään arkkitehtonisesti hyvään lopputulokseen, joka on tuottanut kestävää ja ajatonta asuntorakentamista. Maunula on toiminut myös asuntosuunnittelun opetustehtävissä Teknillisessä korkeakoulussa ja tätä kautta kantanut vastuuta uudenkin arkkitehtisukupolven kasvattamisesta asuntoarkkitehdeiksi.”[3]
Juhani Maunula valmistui Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta vuonna 1974. Suunnittelutyönsä ohella hän toimi 1980–1996 asuntosuunnittelun tuntiopettajana ja vs. apulaisprofessorina TKK:n arkkitehtiosastolla sekä vuosina 1996–1999 Helsingin kaupunkikuvaneuvottelukunnan asiantuntijajäsenenä.[3]
Oma toimisto arkkitehtipuoliso Anna Brunowin kanssa syntyi, kun pariskunta voitti Kuusankoskitalon suunnittelukilpailun vuonna 1980. He myivät toimistonsa yli 30 vuoden uran jälkeen vuonna 2012 ruotsalaiselle Swecolle.[1]
Suunnittelutöitä
muokkaa- Kuusankoskitalo, Kuusankoski, 1985
- Viikin kehitystalo 1991
- asuinkerrostalo, Kellosaarenranta 1, Ruoholahti, Helsinki, 1996[4]
- Teknillisen korkeakoulun Tietotekniikan talo 1998, Vuoden teräsrakenne -palkinto[5]
- Vuosaaren taiteilijatalo, Juhannusruusunkuja 3, Helsinki, 2000
- Vuosaaren Kruunu, kuusi asuinkerrostaloa, Vuosaari, Helsinki, 2000[6]
- asuinkerrostalot, Malmin kauppatie 2–6, Ylä-Malmi, Helsinki, 2000
- HOASin opiskelija-asuntoja mm. Kumpulaan, Viikkiin ja Kamppiin
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Holmila, Paula: Arkkitehti Juhani Maunula haluaa Helsinkiin sekä keskustatunnelin että rengasmetron. Helsingin Sanomat, 25.2.2018. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 29.7.2022.
- ↑ Muotitaiteilija Ilona Pelli ja arkkitehdit Anna Brunow ja Juhani Maunula saivat valtionpalkinnot 25.10.2011. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 16.12.2014. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ a b Jääskeläinen, Lauri ym.: Rakentamisen Ruusu 1995–2006, s. 81. Helsinki: Helsingin kaupungin rakennuslautakunta, 2008. ISBN 978-952-223-051-5 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.7.2022).
- ↑ Pohjanpalo, Olli: Jykevä kaupunkitalo Ruoholahden rantaan. Helsingin Sanomat, 11.6.1993, s. 13. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Teräsrakennepalkinnot 1980–2011 (Internet Archivessa) Teräsrakenneyhdistys. Arkistoitu 6.4.2012. Viitattu 29.1.2023.
- ↑ Vuosaaren metroaseman eteläpuolinen kortteli rakennetaan kehäksi. Helsingin Sanomat, 20.5.1996, s. 13. Näköislehti (maksullinen).