Tampereen kaupunginkirjasto

kaupunginkirjasto Tampereella

Tampereen kaupunginkirjaston päätoimipiste on Tampereen keskustassa sijaitseva pääkirjasto Metso. Kaupunginkirjastoon kuuluu lisäksi 14 lähikirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.[5][6]

Tampereen kaupunginkirjasto
Tampereen kansankirjasto
Kirjahyllyjä pääkirjasto Metsossa.
Kirjahyllyjä pääkirjasto Metsossa.
Sijainti Tampere
Perustettu 1861
Kokoelman koko 744 285 kirjaa (2023)[1]
Lainauksia vuodessa 4,6 milj. lainaa (2023)[2]
Budjetti 14,8 milj. euroa (2023)[3]
Johtaja Niina Salmenkangas
Työntekijöitä 167 (2020) [4]
Kotisivut

Tampereen kaupunginkirjasto on osa PIKI-kirjastojen kirjastokimppaa.[7] Se hoitaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön määräämää yleisten kirjastojen alueellista kehittämistehtävää Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Aiemmin se on toiminut Pirkanmaan maakuntakirjastona. Maakuntakirjastojärjestelmä lakkautettiin vuoden 2017 lopussa.[8][9][10]

Kaupunginkirjastolla on lähes kaksisataa työntekijää. Kirjaston toimipisteisiin tehtiin vuonna 2017 yhteensä 2,6 miljoonaa kirjastokäyntiä, ja lainauksia oli 4,7 miljoonaa.[4]

Historiaa

muokkaa
 
Tampereen kirjastotalo noin vuonna 1927.

Tampereen kaupunginkirjasto perustettiin virallisesti 5. huhtikuuta 1861, mutta kaupungissa oli jo tätä ennen toiminut kaikille avoin lainakirjasto Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad vuosina 1837–1844. Kaupunginkirjastosta käytettiin vuoteen 1921 asti nimeä Tampereen kansankirjasto.[11][12] Kirjastolla ei ollut aluksi omia tiloja, vaan se toimi vaihtuvissa vuokratiloissa muun muassa Kauppakadulla ja Puutarhakadulla.[4][13]

Ajatus kirjastotalon rakentamisesta syntyi kirjaston johtokunnassa 1800-luvun lopulla.[13] Hanke ei kuitenkaan edistynyt, ennen kuin vuorineuvos Emil Aaltonen tuki sitä huomattavalla lahjoituksella vuonna 1919. Valmistuessaan vuonna 1925 Tampereen kirjastotalo oli Suomen nykyaikaisin. Siellä otettiin ensimmäisten joukossa käyttöön avohyllyjärjestelmä, jossa kirjaston asiakkaat saivat itse ottaa kirjoja hyllystä.[12][14]

1920-luvulla perustettiin Tampereen ensimmäiset sivukirjastot Tammelan lainausasema (1922) ja Rantaperkiön siirtokirjastoasema (1923).[13] Kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto aloitti toimintansa kesällä 1966.[15]

Vanha kirjastotalo kävi ajan mittaan ahtaaksi. Rakennukseen suunniteltiin laajennusta, mutta se osoittautui liian hankalaksi toteuttaa.[16] Nykyisen pääkirjasto Metson suunnittelu alkoi 1970-luvun lopulla, ja rakennus otettiin käyttöön elokuussa 1986. Metson piirsivät arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä, jotka suunnittelivat myös Hervannan kirjaston.[4]

Kaupunginkirjastolla oli vuosina 2001–2014 käytössä liikkuva internetbussi Netti-Nysse, jossa opetettiin tietotekniikan perustaitoja.[15][17]

Toimipisteet

muokkaa
 
Pääkirjasto Metso.
 
Kaukajärven kirjasto.
 
Sampolan kirjasto.

Nykyiset

muokkaa

Lakkautetut

muokkaa

Kirjastonhoitajat ja -johtajat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Tampere: Kokoelmat Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Viitattu 23.5.2024.
  2. Tampere: Kokonaislainaus Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Viitattu 23.5.2024.
  3. Tampere: Toimintakulut Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Viitattu 23.5.2024.
  4. a b c d Tampereen kaupunginkirjasto: Tietoa meistä 2.11.2021. Tampereen kaupunki. Viitattu 23.2.2022.
  5. Tampereen kaupunginkirjasto Tampereen kaupunki. Viitattu 23.5.2024.
  6. Pääkirjasto Metso 17.1.2018. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 23.4.2018.
  7. Mikä on PIKI? PIKI-kirjastot. Arkistoitu 6.8.2017. Viitattu 7.8.2017.
  8. Miettinen, Ville: Maakuntakirjastojen katoaminen hämmentää – ”Ristiriita maakuntauudistuksen tavoitteiden kanssa” Kuntalehti. 6.7.2017. Viitattu 4.2.2018.
  9. Yleisten kirjastojen valtakunnallinen ja alueellinen kehittämistehtävä 11.10.2017. Aluehallintovirasto. Arkistoitu 2.4.2018. Viitattu 4.2.2018.
  10. Tampereen kaupunginkirjasto: Tietoa meistä (arkistoitu sivu) 24.5.2016. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 21.11.2016. Viitattu 8.2.2018.
  11. Milloin Tampereen kirjasto on perustettu ja montako kirjaa silloin on ollut kirjastossa? Kysy kirjastonhoitajalta. 25.3.2003. Viitattu 13.2.2018.
  12. a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 44. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  13. a b c d Tampereen kirjastot ennen ja nyt. Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista 2015 (PDF) s. 2. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto, 2015. Arkistoitu 27.8.2017. Viitattu 14.2.2018.
  14. Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila (PDF) s. 47. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2017. Viitattu 1.6.2018.
  15. a b Tampereen kirjastot ennen ja nyt. Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista 2015, s. 3.
  16. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 45.
  17. Matson-Mäkelä, Kirsi: Netti-Nysse valloittaa Pohjoismaita 2.5.2012. Yle. Viitattu 14.2.2018.
  18. Pirkko Lindberg Tampereen kirjastopalvelujohtajaksi 17.3.2014. Tampere: Kirjastot.fi. Arkistoitu 26.8.2017. Viitattu 26.8.2017.
  19. Ylönen, Jorma: Niina Salmenkangas aloittaa syyskuussa Tampereen kirjastopalvelujohtajana Kuntalehti.fi. 27.8.2021. Viitattu 23.5.2024.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Wacklin, Matti (2011): Kaikkien sielujen apteekki. Tampereen kaupunginkirjasto 150 vuotta. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto. ISBN 978-951-609-480-2.

Aiheesta muualla

muokkaa