Tampereen kaupunginkirjasto
Tampereen kaupunginkirjaston päätoimipiste on Tampereen keskustassa sijaitseva pääkirjasto Metso. Kaupunginkirjastoon kuuluu lisäksi 14 lähikirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.[1][2]
| Tampereen kaupunginkirjasto | |
|---|---|
| Tampereen kansankirjasto | |
 Kirjahyllyjä pääkirjasto Metsossa. |
|
| Sijainti | Tampere |
| Perustettu | 1861 |
| Kokoelman koko | 757 341 kirjaa (2020) [1] |
| Lainauksia vuodessa | 3,8 milj. lainaa (2020) [1] |
| Johtaja | Niina Salmenkangas [1] |
| Työntekijöitä | 167 (2020) [1] |
| Kotisivut | |
Tampereen kaupunginkirjasto on osa PIKI-kirjastojen kirjastokimppaa.[3] Se hoitaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön määräämää yleisten kirjastojen alueellista kehittämistehtävää Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Aiemmin se on toiminut Pirkanmaan maakuntakirjastona. Maakuntakirjastojärjestelmä lakkautettiin vuoden 2017 lopussa.[4][5][6]
Kaupunginkirjastolla on lähes kaksisataa työntekijää. Kirjaston toimipisteisiin tehtiin vuonna 2017 yhteensä 2,6 miljoonaa kirjastokäyntiä, ja lainauksia oli 4,7 miljoonaa.[1]
Historiaa muokkaa
Tampereen kaupunginkirjasto perustettiin virallisesti 5. huhtikuuta 1861, mutta kaupungissa oli jo tätä ennen toiminut kaikille avoin lainakirjasto Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad vuosina 1837–1844. Kaupunginkirjastosta käytettiin vuoteen 1921 asti nimeä Tampereen kansankirjasto.[7][8] Kirjastolla ei ollut aluksi omia tiloja, vaan se toimi vaihtuvissa vuokratiloissa muun muassa Kauppakadulla ja Puutarhakadulla.[1][9]
Ajatus kirjastotalon rakentamisesta syntyi kirjaston johtokunnassa 1800-luvun lopulla.[9] Hanke ei kuitenkaan edistynyt, ennen kuin vuorineuvos Emil Aaltonen tuki sitä huomattavalla lahjoituksella vuonna 1919. Valmistuessaan vuonna 1925 Tampereen kirjastotalo oli Suomen nykyaikaisin. Siellä otettiin ensimmäisten joukossa käyttöön avohyllyjärjestelmä, jossa kirjaston asiakkaat saivat itse ottaa kirjoja hyllystä.[8][10]
1920-luvulla perustettiin Tampereen ensimmäiset sivukirjastot Tammelan lainausasema (1922) ja Rantaperkiön siirtokirjastoasema (1923).[9] Kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto aloitti toimintansa kesällä 1966.[11]
Vanha kirjastotalo kävi ajan mittaan ahtaaksi. Rakennukseen suunniteltiin laajennusta, mutta se osoittautui liian hankalaksi toteuttaa.[12] Nykyisen pääkirjasto Metson suunnittelu alkoi 1970-luvun lopulla, ja rakennus otettiin käyttöön elokuussa 1986. Metson piirsivät arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä, jotka suunnittelivat myös Hervannan kirjaston.[1]
Kaupunginkirjastolla oli vuosina 2001–2014 käytössä liikkuva internetbussi Netti-Nysse, jossa opetettiin tietotekniikan perustaitoja.[11][13]
Toimipisteet muokkaa
Nykyiset muokkaa
- Hervannan kirjasto
- Härmälän kirjasto
- Kaukajärven kirjasto
- Koilliskeskuksen kirjasto
- Koivistonkylän kirjasto
- Koukkuniemen kirjasto
- Kämmenniemen kirjasto
- Lielahden kirjasto
- Messukylän kirjasto
- Nekalan kirjasto
- Peltolammin kirjasto
- Pääkirjasto Metso
- Sampolan kirjasto
- Terälahden kirjasto
- Tesoman kirjasto
Lakkautetut muokkaa
- Aitolahden kirjasto
- Epilän kirjasto
- Frenckellin lehtilukusali
- Kissanmaan kirjasto
- Lamminpään kirjasto
- Lentävänniemen kirjasto
- Pellervon kirjasto
- Pispalan kirjasto
- Raholan kirjasto
- Uudenkylän kirjasto
- Vanha kirjastotalo (entinen pääkirjasto)
- Vehmaisten kirjasto
Kirjastonhoitajat ja -johtajat muokkaa
- Israel Enbom 1863–1867
- Ananias Lindroos 1870–1873
- Tapani Kärkönen 1873–1906
- Suoma Kärkönen 1906–1920
- Juho Arvi Kemiläinen 1920–1927
- Armo Keravuori 1927–1937
- Uuno Saarnio 1938–1940
- Raoul Palmgren 1940–1941
- Mikko Mäkelä 1942–1973
- Elna Elonheimo 1973–1986
- Tuula Martikainen 1986–2006
- Tuula Haavisto 2006–2013
- Pirkko Lindberg 2014–2021 [9][14]
- Niina Salmenkangas 2021–[15]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Tampereen kaupunginkirjasto: Tietoa meistä 2.11.2021. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 23.2.2022.
- ↑ Pääkirjasto Metso 17.1.2018. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 23.4.2018.
- ↑ Mikä on PIKI? PIKI-kirjastot. Arkistoitu 6.8.2017. Viitattu 7.8.2017.
- ↑ Miettinen, Ville: Maakuntakirjastojen katoaminen hämmentää – ”Ristiriita maakuntauudistuksen tavoitteiden kanssa” Kuntalehti. 6.7.2017. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Yleisten kirjastojen valtakunnallinen ja alueellinen kehittämistehtävä 11.10.2017. Aluehallintovirasto. Arkistoitu 2.4.2018. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Tampereen kaupunginkirjasto: Tietoa meistä (arkistoitu sivu) 24.5.2016. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 21.11.2016. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Milloin Tampereen kirjasto on perustettu ja montako kirjaa silloin on ollut kirjastossa? Kysy kirjastonhoitajalta. 25.3.2003. Viitattu 13.2.2018.
- ↑ a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 44. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
- ↑ a b c d Tampereen kirjastot ennen ja nyt. Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista 2015 (PDF) s. 2. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto, 2015. Arkistoitu 27.8.2017. Viitattu 14.2.2018.
- ↑ Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila (PDF) s. 47. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2017. Viitattu 1.6.2018.
- ↑ a b Tampereen kirjastot ennen ja nyt. Tietoja Tampereen kaupungin kirjastoista 2015, s. 3.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 45.
- ↑ Matson-Mäkelä, Kirsi: Netti-Nysse valloittaa Pohjoismaita 2.5.2012. Yle. Viitattu 14.2.2018.
- ↑ Pirkko Lindberg Tampereen kirjastopalvelujohtajaksi 17.3.2014. Tampere: Kirjastot.fi. Viitattu 26.8.2017.
- ↑ Rajamäki, Aila: Niina Salmenkangas aloittaa 20.9. kirjastopalvelujohtajana 26.8.2021. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 23.2.2021. fi
Kirjallisuutta muokkaa
- Wacklin, Matti (2011): Kaikkien sielujen apteekki. Tampereen kaupunginkirjasto 150 vuotta. Tampere: Tampereen kaupunginkirjasto – Pirkanmaan maakuntakirjasto. ISBN 978-951-609-480-2.