Näsinneula

näköalatorni Tampereella

Näsinneula on Tampereella Näsijärven rannalla sijaitseva vuonna 1971 avattu 168 metriä korkea näköalatorni. Itse torniosa on 134,5 metriä korkea.[1] Näköalatasanteella ja pyörivällä ravintolaosalla varustettu torni kuuluu Särkänniemen huvipuistoalueeseen. Näsinneula on Suomen korkein rakennus ja myös Pohjoismaiden korkein näkötorni sen jälkeen, kun Tukholman Kaknäsin torni suljettiin yleisöltä vuonna 2018.[2][3][4]

Näsinneula
Näsinneula elokuussa 2015.
Näsinneula elokuussa 2015.
Tiedot
Sijainti Tampere
Koordinaatit 61°30′18″N, 023°44′36″E
Peruskiven muuraus 1970
Rakennettu 1970–1971
Avajaiset 1. toukokuuta 1971 (49 vuotta sitten)
Käyttötarkoitus näköala- ja viestintätorni,
sisältää ravintolan
Tila valmis
Yritykset
Arkkitehti Pekka Ilveskoski
Tekniset tiedot
Hissien määrä 3
Korkeus
Antenni 168[1] m
Kattokorkeus 134,5[1] m
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

SuunnitteluMuokkaa

 
Näsinneula vuonna 1971 ilmestyneessä postimerkissä.

Ajatus näköalatornista alueelle on peräisin Tampereen silloiselta kaupunginjohtaja Erkki Lindforsilta, joka sai vieraillessaan Puijon tornissa idean rakennuttaa Tampereelle vastaava torni.[5] Alun perin suunnitelmissa oli vaihtoehtona Pyynikin näkötornin korottaminen. Särkänniemen lisäksi mahdollisia sijainteja tornille oli kaavailtu Ratinasta ja Pispalasta. Torni kantoi suunnitelmissa alkujaan Särkänneula-nimeä. Näsinneulan nimen keksi kunnallisneuvos Lauri Santamäki; nimen perustana olivat viereinen Näsijärvi ja Seattlen Space Needle -torni.[6] Tornin korkeus määritettiin helikopterista käsin. Helikopterilla lennettiin ja kokeiltiin eri korkeuksia 110 metrin korkeuteen päätettiin rakentaa ravintola jonka päälle päätettiin rakentaa vielä baari omaan kerrokseensa.[7]

RakennusMuokkaa

 
Näsinneula kaupunkikuvassa.

Torni rakennettiin vuosina 1970–1971, ja sen on suunnitellut Pekka Ilveskoski. Urakoitsijaksi valittiin Tampereen Haka.[6] Unkarista tilatut rakennusmiehet rakensivat tornin rungon teräsbetonista 33 vuorokaudessa liukuvaluna,[8] joka aloitettiin 8. kesäkuuta 1970.[9] Betoni toimitettiin paikalle Soraseulan betoniautoilla. Tornin neula koostuu teräksisestä mastosta, jonka huipulla on vielä lasikuituinen masto.

Näsinneula valittiin vuonna 1970 Vuoden betonirakenteeksi. Valinnan teki Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestö.[10]

Tornin perusta on noin 15 metriä Näsijärveä korkeammalla. Yhden metrin matkalla torni kapenee 2 senttimetriä. Liukuvalun aloituspisteessä tornin halkaisija on 10,525 metriä ja ulkoseinän paksuus 60 senttimetriä.[8] Hissien pysähtymistasanteella, 120 metrin korkeudessa, on varsinainen näköalatasanne ja kahvila. 10 metriä alempana 110 metrissä on ulkoilmatasanne.

Näsinneula voi kovassa tuulessa kallistua jopa 15 senttimetriä.[6]

HissitMuokkaa

 
Näsinneula yöllä.

Nousu tornin huipulle tapahtuu yleisömäärän mukaan yhdellä tai kahdella 15 hengen pikahissillä. Hissit nousevat huipulle 32 sekunnissa, ja niiden ajonopeus on 6 m/s. Hissit valmisti Valmet yhteistyössä sveitsiläisen Schweizerische Wagons- und Aufzügefabrik AG Schlieren-Zürich -yhtiön kanssa Valmetin lentokonetehtaalla Tampereella. Hissit modernisoi Otis-hissiyhtiö vuonna 1997.[11] Ne ovat Suomen toiseksi nopeimmat julkisessa käytössä olevat henkilöhissit. Tornissa on myös kolmas, henkilökunnalle tarkoitettu hissi, joka nousee 124 metrin korkeuteen. Sähköhäiriön sattuessa käynnistyy oma dieselkäyttöinen varavoima-asema. Hätätilanteessa tornin ulkoilmatasanteelta poistutaan porrashuoneen 700 porrasta pitkin. Elokuussa 2019 Kone aloitti pikahissien uudistamisen. Hisseissä tullaan käyttämään uutta UltraRope-nostoteknologiaa, joka parantaa hissien suorituskykyä ja energiatehokkuutta.

Ravintola NäsinneulaMuokkaa

Näsinneulan näkötornin ylemmässä kerroksessa 124 metrin korkeudessa sijaitsee Ravintola Näsinneula, jonka ruokailutila ikkunoineen kierähtää tornin ympäri kerran 45 minuutissa. Ravintola kuuluu Tampereen korkeatasoisimpiin ravintoloihin.[12] Näsinneulassa toimi aikanaan myös rullaluisteludisko.[8]

Digitan radioasemaMuokkaa

Näsinneulassa sijaitsee myös Digitan radiolähetin,[3] josta lähetettiin vuonna 2020 seuraavia radiokanavia:

Lähde: [13]

SäämerkkivalotMuokkaa

 
Näsinneulan siluetti

Tornin huipulle valmistunut vuonna 1971 säämajakka. Henkilökunta säätää valoja joiden tila määritellään sääennusteiden mukaisesti Ilmatieteen laitoksen.[14] Valot kertovat kaupunkilaisille tulevasta säästä seuraavasti:

kolme keltaista       = aurinkoista
kaksi keltaista, yksi vihreä       = puolipilvistä tai pilvistä
yksi keltainen, kaksi vihreää       = ajoittain sadetta
kolme vihreää       = sadetta

Lähde: [2]

PorrasjuoksuMuokkaa

Näsinneulan porrasjuoksussa juostaan 651 porrasta ja 120 metriä ylöspäin.[15] Kilpailun ennätys on vuodelta 1989, jolloin palomies Jari Koistinen juoksi ylös 3 minuutin 4 sekunnin ajalla.[16][17]

Nykyään portaita käytetään vain hätätilanteissa, jolloin hissi on mennyt rikki tai on tulipalo.[18]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Tampere, Usein kysyttyä 4.10.2011. Tampereen kaupunki. Arkistoitu 20.10.2014. Viitattu 20.10.2014.
  2. a b Näsinneula – Pohjoismaiden korkein näkötorni Särkänniemi. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 1.5.2020.
  3. a b Näsinneula Tampere 2009 -blogi. Viitattu 12.9.2017.
  4. Viljamaa, Anne: Ruotsin yleisradioyhtiö: Tukholman Kaknäsin torni suljettiin yleisöltä vieraan vallan lisääntyneen uhan takia Helsingin Sanomat. 28.12.2018. Viitattu 24.2.2019.
  5. Peltonen, Lasse & Laine, Markus: Napoleon ja Näsinneula. @viisi, 1996, nro 15. Arkisto Viitattu 7.1.2009.
  6. a b c Pulkkinen, Antti: Näsinneula täyttää 40 vuotta Kuntalehti. 16.9.2011. Viitattu 1.5.2020.
  7. Okker, Susanna: Kahvila Pilvilinnan asiakaslähtöinen kehittäminen, s. 7. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, Palvelujen tuottamisen –ja johtamisen koulutusohjelma, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.5.2020).
  8. a b c Kothari, Marjaana: Näsinneula – nostetta ja nostalgiaa nääs A-Insinöörit – Blogit. Viitattu 1.5.2020.
  9. Mäntyvaara, Ilkka: Näsinneulan hissit – Valmetin vaativin hissitoimitus. Tekniikan Waiheita, 2011, 29. vsk, nro 2, s. 25. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 1.5.2020.
  10. Koivisto, Maritta: Concrete architecture and structures in Finland 40 years, s. 2. Vuoden betonirakenne – historia. Betoniteollisuus ry, 2010. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.10.2011).
  11. ValmetSchlieren VS 2300 Elevaattorit.org. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 1.5.2020.
  12. Markku Makkonen: Laatua 124 metrissä Viisi Tähteä. 27.3.2007. Viitattu 1.5.2020.
  13. Radioasemat Tampereella Radiomap.eu. Viitattu 1.5.2020.
  14. Ahola, Teija: Särkänniemen alueen rakennusinventointi – Täydennysinventointi, s. 17. Tampereen kaupunki, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 5.4.2018. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.5.2020).
  15. Näsinneula porrasjuoksu 12.3.2016 TresHombres.fi. Viitattu 1.5.2020.
  16. Särkänniemessä kisataan Näsinneulan portaissa lauantaina 15.9.2012 STT. 11.9.2012. Viitattu 1.5.2020.
  17. Koivu, Viivi: Lähde juoksemaan Näsinneulan portaita Moron joukkueeseen. Aamulehti, 3.3.2016.
  18. Näsinneula Särkänniemi. Viitattu 1.5.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa