Melueste
Melueste on rakenne, joita tehdään liikenneväylien varsille, jotta saataisiin katkaistua melun kulku äänilähteestä suojattavaan kohteeseen.[1] Melueste sijoitetaan mahdollisimman lähelle tien reunaa, mutta samalla kuitenkin otetaan huomioon tien kunnossapito ja näkemäseikat.[1] Esteen pitäisi olla ainakin niin korkea, ettei suojattavien rakennusten yläkerroksista näe suoraan äänen lähteeseen.[1]
.jpg)
Meluesteet suojaavat asuinalueita melusaasteelta. Esteiden rakentaminen voidaan määrätä kaupunkikuvaan liittyvällä kaavamääräyksellä.[2]
Toimintaperiaate
muokkaaMelueste katkaisee äänen suoran yhteyden tieltä suojattavaan kohteeseen, mutta osa äänestä kiertää esteen taakse ja osa etenee suoraan läpi, joten näistä syistä esteen ääneneristävyyden tulee olla riittävä.[1] Meluesteen tehokkuus voi vähentyä, jos äänilähteen puolella sijaitsee suuria pintoja, jotka heijastavat ääntä.[1] Heijastukset on otettava huomioon erityisesti silloin, kun tien molemmilla puolilla on melueste ja niitä voidaan vähentää tekemällä esteen pinta ääntä imeviksi tai istuttamalla sen eteen kasveja.[1]
Meluestetyypit ja -materiaalit
muokkaaMeluesteinä voidaan käyttää esimerkiksi maavalleja, erilaisista materiaaleista rakennettavia seinämiä tai umpinaisia melukaiteita, jotka sijoitetaan ajoradan reunaan.[1] Myös kasvillisuutta voidaan käyttää. Suomessa on käytetty useissa paikoissa maisemallisista syistä lasisia meluesteitä, joiden alaosa on betonia tai jotakin muuta materiaalia.[3]
Meluseinät ovat melko ohuita ja vähintään 2 metriä korkeita meluntorjuntarakenteita.Ne voidaan rakentaa elementtirakenteisina puusta tai betonista. Seiniä käytetään kun vaaditaan huomattavaa melun vaimennusta ja kun tilaa on käytössä vain vähän.[4]
Melukaiteet toimivat sekä kaiteena että meluesteenä. Yleensä sen korkeus on 1-1,2 metriä tien pinnasta. Näkymä kaiteen yli saadaan aikaan käyttämällä läpinäkyviä esteitä. Näiden haittapuolena ovat kuitenkin ilkivalta ja melko korkeat kustannukset.[4]
Meluvalli on useimpiin paikkoihin parhaiten soveltuva ja perusvaihtoehdoista edullisin melueste. Valleissa voidaan käyttää läjitykseen siirrettäviä maamassoja. Meluvallien haittapuolena pidetään niiden vaatimaa tilaa tiealueella. [4]
Laboratorio-olosuhteissa mitatut meluesteiden äänieristävyydet ovat 15–45 dB. Maastossa samoilla esteillä vaimennus on kuitenkin vain 0–15 dB.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Espoon kaupunki: Meluesteet[vanhentunut linkki]
- ↑ 002455 Vantaan ratikka: Kuusikko (PDF) (s. 26) 23.8.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 7.12.2022.
- ↑ Helsingin Sanomat: Lasinen melueste heijastaa kuin peilu Turunväylän rampissa
- ↑ a b c d Mussalo, Akseli: Meluesteet: Opas rakentamiseen ja suunnitteluun. Savonia Ammattikorkeakoulu (opinnäytetyö), 2015. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
muokkaa