Keilaniemi

Keilaniemi (ruots. Kägeludden) on Kaakkois-Espoossa sijaitseva Otaniemen kaupunginosaan kuuluva alue, joka tunnetaan useista suuryritysten pääkonttoreista.

Keilaniemen alue ilmakuvassa.

Accountor Tower.

Tieto Keilalahti Campus.

Historia

Keilaniemi kuuluu Otaniemen kaupunginosaan. Otaniemen keskiaikainen kylä, joka käsittää Keilaniemen, nykyisen Tapiolan ja Westendin, kuului aikoinaan Hagalundin kartanon alueisiin. Kartanon ovat aikoinaan omistaneet von Wrightit, von Numersit, Sinebrychoffit ja Grahnit.

Erityisen loistokasta aikaa kartanossa oli Sinebrychoffien omistuskausi 1860-luvulta 1920-luvulle. Kartano toimi perheen kesänviettopaikkana, mikä oli tuon ajan muoti-ilmiö. Kansa kaipasi turmeltumattomaan luontoon, ja höyrylaivaliikenteen ansiosta parantuneet kulkuyhteydet saivat varakkaat helsinkiläisperheet hankkimaan kesähuviloita maaseudun rauhasta Helsingin lähistöltä.

Sinebrychoffit teettivät Hagalundissa mittavia korjaus- ja laajennustöitä. He muokkasivat siitä hyvin hoidetun mallitilan ja kiinnittivät huomiota myös maa- ja metsätalouteen. Sinebrychoffien hyväntekeväisyyttä ja työntekijöiden hyvää kohtelua arvostettiin, ja perhe tunnettiinkin ”Hagalundin hyvinä ihmisinä”. Hyvä maine johti siihen, että kansalaissodan aikaan isäntäväkeä ei muiden tapaan häiritty.

Kulkuyhteys Helsinkiin parani oleellisesti Jorvaksentien valmistuttua vuonna 1937, mikä sai asunnontarvitsijoiden huomion kääntymään harvaanasuttuun Etelä-Espooseen, joka oli aikaisemmin ollut pääasiassa vesiyhteyksien varassa. Kartanon senhetkinen omistaja Arne Grahn myi maita kaavoitetuksi tonttimaaksi, ja 1930–1950-luvuilla kartanon maille nousivat Westendin huvilakaupunki, Tapiolan puutarhakaupunki sekä Teknillinen korkeakoulu ja Otaniemen tiedeyhteisö.

Kansallis-Osake-Pankki (KOP) alkoi vuonna 1949 rakennuttaa Keilaniemen pohjoisosaan henkilökuntansa lomakylää ja virkityskeskusta. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemaan kokonaisuuteen kuului 50 kesämajaa, kaksi saunaa ja vuonna 1951 valmistunut Otaniemen kasino eli nykyinen ravintola Keilaranta. Lomakylä toimi vuodesta 1954 KOP:n koulutuskeskuksena ja 1970-luvulta alkaen Valtion koulutuskeskuksena. Entisessä koulutuskeskuksessa on myöhemmin toiminut muun muassa Suomen Sokerin ja Tallink Siljan pääkonttori.

Maantiede

Keilaniemi rajoittuu pohjoisessa Otaniemen yliopistoalueeseen, lännessä Tapiolan kaupunginosaan, idässä Espoon ja Helsingin erottavaan Keilalahteen ja etelässä Suomenlahteen. Matkaa Helsingin keskustaan on Länsiväylän moottoritietä pitkin noin kahdeksan kilometriä.

Keilalahtea täplittävät useat saaret ja luodot, kuten Fröknarna ja Leppäluoto.

Pääkonttorit

Keilaniemi tunnetaan erityisesti siellä sijaitsevista suuryritysten pääkonttoreista. Alueella on muun muassa Accountorin, Tieto-Evryn, Koneen, Fortumin, Nesteen, Valmetin ja Rovion pääkonttorit sekä lukuisia pienempiä yrityksiä. Suuret pääkonttorirakennukset ovat alueen tunnusomaisia maamerkkejä. Alueen nousu yritysmaailman keskittymäksi alkoi vuonna 1976, jolloin sinne valmistui silloinen Nesteen, nykyinen Accountorin pääkonttori eli Accountor Tower. 20-kerroksinen tornitalo on edelleenkin Suomen korkein toimistorakennus.

Uudisrakentaminen

Pääartikkeli: Keilaniemen tornit

Keilaniemeen on suunnitteilla neljä pyöreää asuintornitaloa, joista korkeimmasta on tulossa 40-kerroksinen. Korkeutta talolla olisi merenpinnasta laskettuna 127 metriä.^lähde? Kahden muun talon kerroskorkeus on 36 ja matalimman 32. Torneihin tulee noin 1 000 uutta asuntoa. Tornitalotalot on suunnitellut arkkitehtitoimisto SARC, ja ne rakentaa SRV.

Niemeen on suunnitteilla myös 26-kerroksinen tornitalo. Lisäksi Fortum rakentaa uuden 16-kerroksisen vanhan tornin viereen.^lähde? Muita alueen rakennuksia ovat Elisa, Microsoft ja Kone. Life Science Center koostuu viidestä 7–11-kerroksisesta tornitalosta, joissa toimii monia eri toimialojen yrityksiä. Viereen tulee kuusi 7–10-kerroksista taloa, esimerkiksi Nesteen pääkonttori ja HTC Keilaniemi valmistuivat vuosina 2008 ja 2009. Lisäksi Keilaniemi on tarkoitus liittää uusilla tulevilla rakennuksilla Tapiolaan ja Otaniemeen. Välistä menevä Kehä I tunneloidaan ja päälle rakennetaan Tapiolan ja Keilaniemen yhdistävä puistokansi, Keilaniemenpuisto. Puistokansi toimii niin torniasukkaiden kuin lähialueiden asukkaiden virkistysalueena. Keilaniemeen suunnitellaan lisäksi muun muassa puistoja, bulevardia ja rannan hyödyntämistä julkisena tilana.

Keilaniemeen avattiin marraskuussa 2017 Keilaniemen metroasema, joka on yksi Länsimetron kahdeksasta uudesta asemasta. Aseman läpi on arvioitu kulkevan päivittäin noin 10 000 matkustajaa.

Alueen kehittäminen

Keilaniemen alue on mukana Tekesin rahoittamassa Energizing Urban Ecosystems (EUE) -tutkimushankkeessa, jossa pyritään kehittämään tulevaisuuden kaupunkiekosysteemejä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. T3-alueesta, johon kuuluu Otaniemi, Keilaniemi ja Tapiola, on tarkoitus tehdä ainutlaatuinen yliopistojen, yritysten sekä julkisen ja kolmannen sektorin toiminta- ja kehitysympäristö. Hankkeen koordinaattorina toimii RYM Oy. Mukana ovat lisäksi muun muassa SRV, Fortum, Kemira, Kone, Espoon kaupunki ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Tutkimuslaitoksina toimivat Aalto-yliopiston eri yksiköt ja Suomen ympäristökeskus SYKE.

Liikenneyhteydet

Keilaniemen metroasema.

Kehä I:n ja Kt51:n risteys.

Keilaniemi sijaitsee Länsiväylän ja Kehä I:n risteyskohdassa. Alue sijaitsee marraskuussa 2017 valmistuneen Länsimetron varrella ja aluetta palvelee Keilaniemen metroasema. Alueelle pääsee myös kaikilla Länsiväylää pitkin kulkevilla busseilla. Alueelta on bussiyhteys myös Leppävaaran kautta Länsi-Vantaalle.

Pikaraitiotie Raide-Jokerin läntinen päätepysäkki sijaitsee Keilaniemessä. Pikaraitiotien rakentaminen aloitettiin vuonna 2019, ja liikennöinti käynnistyi 21. lokakuuta 2023.

Keilalahdessa on pienvenesatama.

Katso myös

• Keilaranta Tower

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keilaniemi Wikimedia Commonsissa