Avaa päävalikko
Gösta-museo
Gustaf-museo

Serlachius-museot Gustaf ja Gösta sijaitsevat Mänttä-Vilppulassa Pohjois-Pirkanmaalla. Museoiden taustayhteisönä ja omistajana toimii vuonna 1933 perustettu Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.

TaustaaMuokkaa

Serlachius-museoiden juuret ovat Serlachius-teollisuussuvun aktiivisessa kulttuuri- ja taideharrastuksessa. Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachius (1830–1901) käynnisti puuhiomotoiminnan Mäntässä ja rakensi peräänantamattomuudellaan Mänttään paperiteollisuusimperiumin. G.A. Serlachiuksen myötä rakentui myös perusta Serlachius-suvun harjoittamalle taiteen tukemiselle. Paperipatruuna seurasi kiinnostuneena taidetta ja kulttuuria ja toimi aikalaistaiteilijoidensa, taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan ja kuvanveistäjä Emil Wikströmin, mesenaattina.

G.A. Serlachiuksen veljenpoika, vuorineuvos Gösta Serlachius (1876–1942), jatkoi Mäntässä setänsä elämäntyötä taidemesenaattina. Vuorineuvos Serlachiuksen taidekokoelma oli jo 1920-luvun lopulla niin mittava, että hän alkoi suunnitella taidemuseon perustamista. Anomus taidesäätiön säätiön perustamisesta jätettiin vuonna 1933. Säätiön perustamisen myötä Gösta Serlachiuksen keskeiseksi tavoitteeksi tuli taidemuseon rakentaminen Mänttään.

Gösta-museoMuokkaa

Pääartikkeli: Serlachius-museo Gösta

Serlachius-museo Gösta (aiemmin Gösta Serlachiuksen taidemuseo) sijaitsee Joenniemen kartanossa. Se on esitellyt vuodesta 1945 Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaa. Gösta-museo on Gösta Serlachiuksen taidesäätiön ylläpitämä.[1]

Museo avattiin yleisölle vuonna 1945, jolloin se oli Suomen seitsemäs taidemuseo ja neljäs itsenäisyyden aikana perustetuista taidemuseoista. Gösta Serlachius oli kuollut muutamaa vuotta aiemmin, ja hänen leskensä halusi asettaa kokoelman näytteille Joenniemen kartanoon.[2][3] Taidekoelma oli perustettu jo vuonna 1933.[3]

Taidemuseon yhteyteen valmistui kesällä 2014 laajennusosa Göstan paviljonki, joka moninkertaisti Göstan näyttelytilat. Paviljongin suunnittelusta vastasi kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittanut barcelonalainen arkkitehtitoimisto MX_SI, joka halusi kunnioittaa Serlachiuksen metsäteollisuussuvun perinteitä valitsemalla rakennusmateriaaliksi puun. Göstan paviljongin kokonaisala on 5 700 neliömetriä ja huoneistoala 3 500 neliömetriä. Rakennuksessa on kolme erikokoista näyttelytilaa, juhlasali, museokauppa ja modernit ravintolatilat. Uusien tilojen myötä Serlachius-museot keskittyvät vanhan taiteen lisäksi myös nykytaiteeseen. Paviljongin näyttelyissä nähdään erityisesti kotimaista ja ulkomaista nyky- ja aikalaistaidetta sekä erilaisia teemanäyttelyjä.

Serlachius-museo Göstalle myönnettiin Vuoden museo -palkinto keväällä 2015.[4]

Gustaf-museoMuokkaa

Pääartikkeli: Serlachius-museo Gustaf

Vuonna 2000 Gösta Serlachiuksen taidesäätiö osti G. A. Serlachius Oy:n entisen pääkonttorirakennuksen, Valkoisen talon, Metsä-Serla Oyj:ltä. Taidesäätiön silloinen puheenjohtaja vuorineuvos Gustaf Serlachius (1935–2009) halusi turvata pääkonttorirakennukselle arvokkaan käytön. Rakennuksesta päätettiin tehdä kulttuurihistoriallinen museo esittelemään suomalaisen teollisuuden ja siitä eläneen paikkakunnan historiaa.


LähteetMuokkaa

  1. ”Serlachiuksen taidemuseo”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
  2. Gösta. Viitattu 5.2.2015.
  3. a b Gösta Serlachiuksen taidesäätiön historia. Viitattu 5.2.2015.
  4. Serlachius-museo Gösta on Vuoden museo – museoiden parhaimmistoa palkittiin Museogaalassa 19.5.2015. Suomen museoliitto. Viitattu 1.1.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa