Papukaijat

koukkunokkaisten lintujen heimo

Papukaijat (Psittacidae) ovat koukkunokkaisten lintujen heimo, jonka monia lajeja pidetään lemmikkeinä. Papukaijat tiedetään yleisesti kyvystään matkia erilaisia ääniä, esimerkiksi ihmisen puhetta.

Papukaijat
Valkonaama-ara (Ara severus)
Valkonaama-ara (Ara severus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat
Psittacidae
Illiger, 1811
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Papukaijat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Papukaijat Commonsissa

Papukaijoihin kuuluu 36 sukua ja 161 lajia.[1] Suuri osa niistä elää tropiikissa. Aikaisemmin heimoon kuului enemmän lajeja, mutta heimosta on sittemmin erotettu omikseen kakadut, kaijat ja uudenseelanninpapukaijat.

UlkonäköMuokkaa

 
Siniotsa-amatsoni (Amazona aestiva), koiras.

Papukaijat ovat yleensä hyvin värikkäitä. Varsinkin isommilla papukaijoilla on hyvin voimakkaat värit. Papukaijan tunnusmerkki on käyrä, suuri ja voimakas nokka, jonka vuoksi niitä kutsutaan toisinaan koukkunokiksi. Jaloissa on neljä varvasta kussakin, joista kaksi osoittaa eteen ja kaksi taakse. Papukaijojen koot vaihtelevat: on pieniä, keskikokoisia ja suuria lajeja. Papukaijalintujen lahkon (Psittaciformes) linnuilla on useita yhteisiä tuntomerkkejä, joista ne on helppo tunnistaa. Lähes kaikilla lajeilla on käyrä nokka, lyhyet, tukevat koivet ja värikäs höyhenys.

RavintoMuokkaa

Papukaijat ovat pääasiassa siementen syöjiä. Ne syövät myös pähkinöitä, hedelmiä ja marjoja, mutta kelpuuttavat ruokalistalleen eläinkunnastakin peräisin olevia tarpeita. Papukaijat ovat evoluution myötä mukautuneet elämään tietyltä alueelta löytyvällä ruoalla. Ihanne­ruokavalio pyrkiikin jäljittelemään tätä luonnosta löytyvää ruokaa. Vankeudessa elävät papukaijat eivät kuitenkaan kuluta niin suurta määriä energiaa kuin luonnossa elävät. Esimer­kiksi amatsonit ovat latvustoruokailijoita, joten niiden ruokavalio painottuu enemmän lehtiin, vihanneksiin ja hedelmiin, sekä osittain hedelmien siemeniin. Neitokakadut taas ruokailevat paljon myös maassa, josta ne etsivät siemeniä. Molemmat lajit tarvitsevat sekä tuoreruokaa että siemeniä, mutta niiden osuus ruokavaliossa on erilainen.[2]

KokoMuokkaa

Papukaijojen koot vaihtelevat paljon. Pienimmät papukaijat ovat jopa alle kymmenen senttimetrin pituisia (esimerkiksi pikkukaijaset), suurimmat taas lähestulkoon metrin pituisia ja painavat yli kilon (esimerkiksi hyasinttiara).

LevinneisyysMuokkaa

Papukaijoja elää luonnonvaraisina useimmissa lämpimissä maissa, muun muassa Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Länsi-Afrikassa. Suurin osa lajeista on kotoisin Australiasta ja Keski- ja Etelä-Amerikasta. Ainoa Pohjois-Amerikassa alkuperäisenä elävä laji oli karolinanaratti, joka on nykyään kuollut sukupuuttoon.

Moni laji on kuitenkin levinnyt myös alkuperäisen elinalueensa ulkopuolelle: varsinkin munkkiarattia ja kauluskaijaa tavataan runsaasti lähes kaikissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Erikoisuutena on myös amatsonien muodostama pieni kanta Stuttgartissa. Myös Yhdysvalloissa monet papukaijalajit ovat muodostaneet melko pysyviä kantoja, kuten punapääaratit sukulaislajeineen San Fransiscossa, ruusukaijaset Arizonassa ja useampi amatsonilaji Kaliforniassa.[3]tarvitaan parempi lähde

AistitMuokkaa

Papukaijat ovat tarkkoja kuuntelemaan, myös niiden näköaisti on tarkka. Yleensä papukaijan heikoin aisti on hajuaisti. Papukaijat kyllä ”haistavat” huonon tai pilaantuneen ruoan, mutta jos sen ulkonäkö tai haju ei kerro pilaantumisesta, papukaijat maistavat sitä.

PuhetaitoMuokkaa

Papukaijat tunnetaan kyvystään matkia esimerkiksi ihmisen puhetta. Harmaapapukaija ja keltapääamatsoni ovat tunnetuimpia matkijoita, mutta kyky on myös hyvin yksilöllistä eivätkä kaikki yksilöt opi ollenkaan puhumaan. Jotkin papukaijat voivat oppia viheltämään.lähde?

SuvutMuokkaa

Lajeja, joilla on oma sukunsaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 6.4.2018.
  2. papukaijat Tunturisusi. Viitattu 1.9.2014.
  3. Kirjoittaja Maija Karala: Papukaijat vieraalla maalla planeetanihmeet.wordpress.com. 26.3.2018. Viitattu 11.6.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa