Ananas eli hedelmäananas (Ananas comosus) on tropiikissa kasvava yksisirkkainen kasvi. Myös sen mehukasta, käpymäistä latvakukintoa eli epähedelmää kutsutaan ananakseksi. Kasvin ruusukkeiset lehdet ovat jäykät ja okalaitaiset, ja ne muodostavat erikoisen vedenkeräysaltaan kasvin juurelle. Kukat ovat sinipunaiset ja kasvavat tähkämäisenä ryhmänä lyhyen varren yläosassa pienen latvaruusukkeen alapuolella. Kasvi kasvaa noin metrin mittaiseksi.[2]

Ananas
Ananas.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Ananaskasvit Bromeliaceae
Suku: Ananakset Ananas
Laji: comosus
Kaksiosainen nimi

Ananas comosus
(L.) Merr.[1]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ananas Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ananas Commonsissa

Sisällysluettelo

HedelmäMuokkaa

 
Ananaksen hedelmä kokonaisena, halkaistuna ja viipaloituna.

Hedelmä on jopa kolmen–neljän kilogramman painoinen, kellertävän tai sinertävän ruskea ja sisältää runsaasti A-, B- ja C-vitamiineja. Se sisältää myös runsaasti mangaania.[3] Hedelmän päältä kasvaa pieniä vihreitä lehtiä (niin kutsuttu ananaksen kruunu). Nykyisin ananas on tärkeä hedelmäkasvi, jonka sadosta suurin osa tölkitetään. Suurin ananaksen tuottajamaa on Filippiinit. Muita suuria ananaksentuottajia ovat muun muassa Thaimaa, Costa Rica, Indonesia, Kiina, Brasilia ja Intia.[4] Kaakkois-Aasiassa sitä viljellään myös kuitukasvina (ananashamppu).

Ananaksen hedelmä kehittyy kokonaisesta kukinnosta, jonka yksittäiset marjat kasvavat yhteen ja paisuvat muodostaen kerrotun hedelmän. Ananaksen voisi siis luokitella marjaksi tai marjasadoksi.

VaikutuksetMuokkaa

Ananas sisältää bromelaiini-nimistä entsyymiä, joka hajottaa proteiineja ja siten helpottaa ruokien sulattamista.[3]tarvitaan parempi lähde Bromelaiini vähentää tulehduksia, mutta sitä on sekä tölkkiananaksessa että tuoreessa melko vähän.[3]tarvitaan parempi lähde Ananaksella on diureettinen vaikutus.[3]tarvitaan parempi lähde

HistoriaaMuokkaa

 
Ananaspelto.

Etelä-Amerikan intiaanien tiedetään viljelleen ananasta jo esihistorialliselta ajalta lähtien, mutta Eurooppaan se tuli vasta, kun Kolumbus toisella matkallaan vuonna 1494 löysi ananaksen Guadeloupen saarelta, jolloin hän nimesi sen ”mäntyomenaksi”, koska hedelmä muistutti käpyä.[5] 1500-luvulla Jean de Lery väitti löytäneensä ananaksen ensimmäisenä eurooppalaisena Brasiliasta.lähde? Pian tämän jälkeen kasvi tuotiin Ranskaan ja Englantiin, mutta vielä 1800-luvun alussa ananas oli erittäin harvinainen ja kallis herkku.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa