Yhdysvaltain ensimmäinen nainen
Yhdysvaltain ensimmäinen nainen on Yhdysvaltain presidentin vaimo. Hän toimii Valkoisessa talossa hallinnoijana sekä järjestettyjen vastaanottojen, juhlien ja virallisten illallisten emäntänä. Hänen odotetaan nykyisin myös toimivan miehensä hallinnon edustajana yhteiskunnallisissa asioissa. Hänellä ei kuitenkaan ole virallista asemaa, eikä hän saa palkkaa.[1]
| Yhdysvaltain ensimmäinen nainen | |
|---|---|
| First Lady of the United States | |
.jpg) | |
| Virka-asunto | Valkoinen talo |
| Perustettu | 30. huhtikuuta 1789 |
| Ensimmäinen | Martha Washington |
| Kotisivut | The First Ladies |
Nimitys
muokkaaNimitystä ”ensimmäinen nainen” (engl. First Lady) alettiin käyttää Yhdysvalloissa sisällissodan jälkeen, ensimmäisenä Ulysses S. Grantin vaimosta Julia Grantista. Aiemmin presidentin vaimosta käytettiin muita nimityksiä, kuten Lady Washington, Rouva Presidentti, presidentitär (presidentress) sekä tasavallan kuningatar tai demokraattinen kuningatar.[1]
Asema ja historia
muokkaaYhdysvaltain ensimmäisten presidenttien vaimot olivat vielä näkymättömiä maan politiikassa.[2] Ensimmäisen naisen rooli muuttui aiempaa näkyvämmäksi ja poliittisesti merkittävämmäksi 1900-luvun alussa.[1] Edith Roosevelt oli miehensä Theodore Rooseveltin (presidenttinä 1901–1909) neuvonantaja. Hän oli myös ensimmäinen, joka palkkasi itselleen omaa henkilökuntaa. Edith Wilson toimi käytännössä jonkin aikaa maan johtajana miehensä Woodrow Wilsonin saatua sairauskohtauksen 1919. Eleanor Roosevelt määritteli ensimmäisen naisen roolin uudelleen vuosina 1933–1945: hän antoi haastatteluja, piti lehdistötilaisuuksia ja ajoi poliittisia tavoitteitaan monella alueella.[2]
Jacqueline Kennedy nousi ihailluksi tyyli-ikoniksi 1960-luvun alussa.[3] Lady Bird Johnson, Betty Ford, Rosalynn Carter ja Hillary Clinton olivat yhteiskunnallisesti aktiivisia ensimmäisiä naisia, ja etenkin Carter ja Clinton myös poliittisesti aktiivisia ja vaikutusvaltaisia.[4] Hillary Clinton on ensimmäinen Yhdysvaltain ensimmäisistä naisista, joka on valittu poliittiseen virkaan, kun hänet valittiin New Yorkin senaattoriksi 2000. Hän toimi Yhdysvaltain ulkoministerinä vuosina 2009–2012, ja hän on pyrkinyt kahdesti presidentiksi.[5]
Jill Bidenista tuli vuonna 2021 ensimmäinen Yhdysvaltain presidentin vaimo, joka jatkaa omaa työtään Valkoisen talon ulkopuolella. Biden työskentelee yliopiston opettajana ja on myös ensimmäinen tohtoriksi väitellyt presidentin puoliso Yhdysvalloissa.[6]
Elossa olevat entiset ensimmäiset naiset
muokkaa-
Hillary Clinton,
1993–2001 -
Laura Bush,
2001–2009 -
Michelle Obama,
2009–2017 -
Melania Trump,
2017–2021
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Nelson, Michael (toim.): Congressional Quarterly's Guide to the Presidency, Volume II. Washington, D. C.: Congressional Quarterly, 1996. ISBN 1-56802-018-X
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Robertson, Stephen L. (kirjassa Guide to the Presidency, 1996), s. 1009.
- ↑ a b Robertson, Stephen L. (kirjassa Guide to the Presidency, 1996), s. 1010–1011.
- ↑ Robertson, Stephen L. (kirjassa Guide to the Presidency, 1996), s. 1012.
- ↑ Robertson, Stephen L. (kirjassa Guide to the Presidency, 1996), s. 1013–1014.
- ↑ Carl Anthony: First Ladies Who Held Public Office National First Ladies' Library. 22.10.2015. Arkistoitu 8.11.2016. Viitattu 8.11.2016.
- ↑ Heikkilä, Sanna: USA:n presidentin puoliso Jill Biden pitää oman työnsä – historiallinen tilanne Iltalehti. 22.1.2021. Viitattu 22.1.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa