Ida Maria Saarinen
Ida Maria Saarinen (oik. Ida Maria Karke, 4. elokuuta 1900 Forssa – 17. heinäkuuta 1991 Naantali) oli suomalainen kirjailija, joka kuvasi teoksissaan Forssan tehdastyöläisten elämää 1900-luvun alkupuolella.
Saarinen kävi neljä vuotta kansakoulua ja työskenteli sen jälkeen muun muassa puistotyöntekijänä. Hän julkaisi esikoisteoksensa Nokkosia ja harakankukkia 73-vuotiaana. Saarinen kirjoitti 1970-luvulla useita teoksia jotka pohjautuivat häneen omiin elämänvaiheisiinsa. Saarinen kirjoitti myös lapsuusmuistoistaan Uusi Nainen -lehden lastenpalstalle otsikolla Taava-muori muistelee.
Saarinen oli Naantalin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1954–1957. Hän kuului SKDL:n ryhmään. Hän jäi pois kesken kauden, koska "kyllästyi ihmisten riitoihin".[1]
Teoksia
muokkaa- Nokkosia ja harakankukkia, romaani. Otava 1973
- Orvon osa: kertomuksia vuosisadanvaihteen tehtaalaisten elämästä. Otava 1974
- Hetket ja retket, romaani. Otava 1975
- Ihmisen ääni, omaelämäkerta. WSOY 1977
- Vorssasta poijaat: kertomuksia ja muisteloita Forssan elämästä ennen vanhaan. WSOY 1980
- Olipa kesä kerran, kertomus vankileiriltä, romaani (postuumi). Naantalin Työväenyhdistyksen Säätiö 2017
Lähteet
muokkaa- Haku. Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ida Maria Saarinen (Arkistoitu – Internet Archive) Lounais-Hämeen kotiseutukirjailijat-tietokanta. Viitattu 26.2.2014.