Avaa päävalikko

Axel Haartman

suomalainen kuvataiteilija
Axel Haartman

Axel August Haartman (14. tammikuuta 1877 Turku15. lokakuuta 1969 Turku) oli suomalainen taidemaalari. Hän maalasi pastelli- ja öljyväritöitä sekä runsaasti muotokuvia ja on maalannut muun muassa Ylimarkun kirkon alttaritaulun 1933. 1910-luvulla hän oli turkulaisen modernismin merkittävimpiä nimiä ja ilmensi teoksissaan suomalaisen taiteen koloristista kautta.

Elämä ja uraMuokkaa

Haartman opiskeli Turun piirustuskoulussa 12-vuotiaasta 1889–1892. Häntä auttoi maalarin uralla alkuun eno taidemaalari Casper Wrede, ja Turussa hän sai opetusta myös Victor Westerholmilta. Myöhemmin, 1894–1898, hän jatkoi opintoja Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa sekä ulkomailla Pariisissa 1906–1907 Jaques Emile Blance-Lucien Simon johdolla, Kööpenhamissa P. S. Kröyerin oppilaana ja 1920 Münchenissä, jossa hänen opettajansa oli Wassily Kandinsky. Suuren osan nuoruuttaan hän vietti ulkomailla ja rahoitti oleskelunsa kirjoittamalla artikkeleita kotimaisiin lehtiin.

Haartman myös opetti Turun piirustuskoulussa. Hänen oppilaitaan oli muun muassa Wäinö Aaltonen, jonka uraa hän tuki myöhemmin.[1] Taiteilijanuran ohella hän toimitti Veckans Krönika -lehteä ja työskenteli Gösta Stenmanin taidesalongissa 1917–1920. Hän oli Turun taidemuseon intendentti 1923–1953. Professorin avonimi hänelle myönnettiin 1947.

Haartman asui vuodesta 1923 Naantalissa, jonne hän rakennutti arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitteleman Haartmanin talon. Vuonna 2012 talosta löytyi inventointitöiden yhteydessä toistakymmentä aiemmin tuntematonta Haartmanin tekemää muotokuvaa ja luonnosta. Talo on museona, ja sitä ylläpiti Haartmanin puolison Hedvig Haartmanin mukaan nimensä saanut Hedvigs minne -yhdistys. Haartman kuului äitinsä puolelta Wreden sukuun.

Elokuussa 2017 ilmoitettiin, että Hedvigs minne rf lahjoittaa Casa Haartmanin, taide- ja esinekokoelman sekä sijoitussalkun Åbo Akademin säätiölle.[2]

MuutaMuokkaa

Leo Tavio tuotti 1957 lyhyen dokumenttielokuvan Axel Haartman – Taiteilijan arkea.[3]

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Haartman, Axel: Taideaarteita: värin ja muodon mestareita Turun taidemuseon kokoelmista. Suom. Helka Heinonen. Aura, 1945.
  • Till det gångna. Turun taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlajulkaisu. Turun taideyhdistys, 1941.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kansainvälisiä tuulia 1923–1929 22.5.2007. Aaltosen museo. Viitattu 20.7.2007.
  2. Säätiölle merkittävä lahjoitus Hedvigs minne rf-yhdistykseltä stiftelsenabo.fi. 22.8.2017. Viitattu 24.8.2017.
  3. https://elonet.fi/fi/elokuva/1006025 Axel Haartman. Taiteilijan arkea (1957) – Elonet

Aiheesta muuallaMuokkaa