Haartmanin talo
Haartmanin talo eli Casa Haartman on Naantalin keskustassa sijaitseva vuonna 1926 valmistunut Erik Bryggmanin suunnittelema taiteilijakoti, jonka tilasi taidemaalari Axel Haartman.[1] Rakennus on inventoituselvennä valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi[1] ja se on suojeltu rakennussuojelulailla.[2]
Huvila sijaitsee Luostarinkadun ja Kristiinankadun kulmauksessa, johon sen pihapiiri rajautuu aidalla ja osittain pergolarakennelmalla. Pihapiiri on puutarhaa.[3] Julkisivultaan harmaanvalkoiseksi rapattu talo on rakennettu tiilestä ja se on satulakattoinen. Räystäässä on sininen ja punainen reliefikoriste. Rakennuksen muotokieleen Bryggman otti vaikutteita Gunnar Asplundilta ja Italiasta. Lähellä räystästä sijaitsevat yläkerran ikkunat ovat neliruutuiset, alakerran kuusiruutuiset. Pihanpuoleisessa julkisivussa on lasiovi puutarhaan ja korkeammat ruokasalin ikkunat. Talon eteläseinustalla on parveke, jota kannattelee neljä pylvästä. Kattopalkein koristellusta eteisen tiilihallista on käynti portaikkoon ja salonkiin holvikaarien alitse. Portaikon päällä yläkerrassa on atriumaihe, jossa punaisten listojen rajaamaa syvänsinistä kattoa kannattelee neljä punaista puupylvästä. Katot ovat holvattuja talon pohjoispäädyn ateljeessa ja ylähallissa. Talon kalustus oli Haartmanin omaa, ja Haartman maalasi koristemaalauksia edustustilojen, salonkien ja hallien kattoihin.[4]
Axel Haartman kuoli talossaan 92-vuotiaana vuonna 1969. Talo on ollut siitä lähtien asumaton. Taloa on aiemmin ylläpitänyt Hedvigs minne -yhdistys, joka on nimetty miestään muutamaa vuotta aikaisemmin kuolleen vaimon Hedvigin mukaan.[5] Nykyään museona toimiva Casa Haartman on osa Åbo Akademin säätiötä (Stiftelsen för Åbo Akademi).[6]
Vuonna 2012 talosta löytyi inventointitöiden yhteydessä toistakymmentä aiemmin tuntematonta Haartmanin tekemää muotokuvaa ja luonnosta.[7] Myös aikaisemmin on talosta löytynyt ennennäkemättömiä töitä, kuten vuonna 2007 löytyneet mainosjulisteet.[8]
Osana Bryggmanin huviloita
muokkaaBryggman suunnitteli Turkuun, Kaarinaan ja Naantaliin huviloita, jotka rakennettiin yksityiskodeiksi ja kesähuviloiksi 1920–1940-luvuilla. Haartmanin talo valmistui näistä ensimmäisenä. Kokonaisuutta kutsutaan nimellä Bryggmanin huvilat, ja ne on luokiteltu Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Huviloita pidetään yleisesti suomalaisen modernin arkkitehtuurin siirtymänä klassismista funktionalismiin ja ne kuvaavat hyvin Bryggmanin arkkitehtuuria. Huvila-arkkitehtuuria pidetään tärkeänä osana Bryggmanin tuotannossa ja ne saavat osansa myös alan kansainvälisissä julkaisuissa.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Bryggmanin huvilat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 10.5.2014.
- ↑ Rakennussuojelulailla suojellut kohteet (pdf) ymparisto.fi. 6.11.2014. Ympäristöministeriö. Viitattu 3.10.2015.
- ↑ Haartmanin talo (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 31.7.2013. Museovirasto. Viitattu 10.5.2014.
- ↑ Arkkitehtuuri Varsinais-Suomessa: Casa Haartman bryggman.fi. Bryggman-säätiö. Viitattu 3.10.2015.
- ↑ Möttönen, Heikki: Nostalginen Turku: Casa Haartmanin isäntä. Aamuset, 11.10.2014, 34. vsk, nro 76, s. 8. Turku: Turun Tietotarjonta Oy / TS-Yhtymä Oy. näköislehti. Viitattu 3.10.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Koti Casa Haartman. 19.4.2022. Viitattu 18.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Naantalissa tehtiin taidelöytö ts.fi. 2.8.2012. Turun Sanomat Oy. Viitattu 10.5.2014.
- ↑ Toivonen, Hanna: Lähes vuosisata naantalilaisen herrasmiehen taidetta ts.fi. 15.5.2007. Turun Sanomat Oy. Viitattu 10.5.2014.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
muokkaa- Nikula, Riitta (toim.): Erik Bryggman 1891–1955: arkkitehti, s. 157–164. (Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja) Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo, 1991. ISBN 951-9229-70-1
- Aarre Naantalin kätköissä. Turun Sanomat
- Villa Haartmanista tulee Naantalin viides kulttuuriympäristökohde. Turun Sanomat