Veckans Krönika
Veckans Krönika oli Helsingissä vuosina 1904–1923 ilmestynyt ruotsinkielinen aikakauslehti.
Jonatan Reuterin ja Arthur Sjöblomin perustama lehti sai alkunsa Turussa nimellä Sydväst. Vuonna 1901 ilmestyneen näytenumeron jälkeen lehti sai julkaisuluvan syksyllä 1903 Ernst Häyrénin nimissä. Kannattamattomaksi osoittautunut Sydväst siirtyi maaliskuussa 1904 Hufvudstadsbladetin kirjapainoon, jolloin sen nimeksi muutettiin Veckans Krönika. Reuterin vetäydyttyä syrjään lehden toimituksesta vastasi Sjöblom, josta syksyllä 1905 tuli muodollisestikin vastaava toimittaja.[1]
Veckans Krönika oli Helsingin Kaiun ruotsinkielinen vastine: kerran viikossa ilmestynyt ajankohtainen kuvalehti, joka julkaisi myös yleistajuisia kulttuuripitoisia artikkeleita ja kaunokirjallisuutta. Se sai huomattavan suuren levikin ja yritti vuonna 1906 julkaista myös suomenkielistä rinnakkaispainosta Viikon Kuvat. Vuonna 1914 Veckans Krönikaan yhdistettiin kilpaileva lehti Tiden ja niistä muodostettiin yhteinen osakeyhtiö. Toimittajina työskentelivät Sjöblomin jälkeen Woldemar Sundman vuodesta 1915 ja Axel Haartman vuodesta 1916. Vuosina 1914–1916 toimitustyöhön osallistui myös Tidenin entinen toimittaja Guy Topelius.[2] Vuonna 1920 Veckans Krönikan toimittajana oli Ernst von Wendt, vuonna 1921 jälleen Haartman, vuodesta 1922 Axel Cederberg ja vuonna 1923 Guido Hagelin ja H. R. Söderström[3].
Lehden huomattavin kilpailija oli ruotsalaisten kuvalehtien ohella vuonna 1920 lakannut Lördagen[4]. Veckans Krönika yritti jatkaa sen perinteitä vuonna 1921 ilmestyneessä Lördagens Krönikassa, joka alkuun oli itsenäisesti tilattava ja sittemmin emolehtensä liite. Vuonna 1922 kilpailijaksi tuli tanskalais-ruotsalaisen Allers Familj-Journalin suomalainen muunnos Allas Journal, mikä johti myös Veckans Krönikan sisällön keventymiseen. Lehdet yhdistettiin vuoden 1923 lopulla nimellä Allas Krönika.[5]
Lähteet
muokkaa- Suomen lehdistön historia 8. Aikakauslehdistön historia: Yleisaikakauslehdet. Kuopio: Kustannuskiila, 1991. ISBN 951-657-325-8
Viitteet
muokkaa- ↑ Suomen lehdistön historia 8, s. 35.
- ↑ Suomen lehdistön historia 8, s. 35–36.
- ↑ Kurikka, Jussi & Takkala, Marketta: Suomen aikakauslehdistön bibliografia 1782–1955, s. 340. Helsinki: Helsingin yliopiston kirjasto, 1983. ISBN 951-45-3158-2
- ↑ Suomen lehdistön historia 8, s. 64.
- ↑ Suomen lehdistön historia 8, s. 98–100.