Maskun Riviera

Maskun Riviera on Varsinais-Suomessa Maskun kunnan kaakkoisosassa sijaitseva hiekkakuoppa-alue. Kuopat syntyivät 1900-luvulla, kun alueelta kaivettiin hiekkaa lähialueiden useisiin merkittäviin rakennushankkeisiin. Pohjavesialueelle kaivetut kuopat täyttyivät sittemmin vedellä ja nykyisin alue on suosittu uimapaikka ja virkistysalue. Myös alueen luontoarvot ovat merkittävät.

Maskun Riviera
Valtiot  Suomi
Paikkakunta Masku
Koordinaatit 60°32′24″N, 22°08′02″E
Mittaustietoja
Maskun Riviera
Ilmakuva Maskun Rivierasta vuodelta 2015. Oikeassa alakulmassa vesistöistä suurin, 9,8 hehtaarin Karevanlampi. Kuvassa näkyy myös Humikkalan asuntoaluetta. Vasemmassa laidassa on valtatien 8 Raisio–Nousiainen moottoritien rakennustyömaa. Rakennustyömaan ja vesistöjen välissä on valtatie 8 tämänhetkinen (2015) tielinjaus.

Riviera-nimi oli alun perin kansan suussa syntynyt nimitys hiekkakuoppa-alueesta,[1] mutta nykyään se esiintyy myös alueen eri asemakaavoissa ja kartoissa. Esimerkiksi valtatie 8:aa itäpuolella reunustavat hiekkakuopat kuuluvat vuonna 1991 hyväksyttyyn 79 hehtaarin Riviera-asemakaavaan ja valtatien länsipuolinen osa vuonna 2013 hyväksyttyihin Rivieran lounaisosan yritysalueen asemakaavaan ja Rivieran yritysalueen keskuskortteliin.[2]

MaantiedeMuokkaa

Suuria useiden hehtaarin kokoisia hiekkakuoppia, melko pieniä järviä, alueella on noin 10, minkä lisäksi on kymmeniä pienempiä muutaman tai muutamankymmen aarin kokoisia lampimaisia hiekkakuoppia.[3] Aluetta halkoo valtatie 8 pohjois-eteläsuunnassa. Osa nykyisen valtatie 8:n länsipuolisista hiekkakuopista jää uuden RaisioNousiainen moottoritien ja sen liittymän alle.[4]

Suurin hiekkakuopista on alueen itäreunalla sijaitseva 9,8 hehtaarin[3] Karevanlampi, joka on myös syntynyt soranoton seurauksena, mutta on erämaamaisempi ja osittain suorantainen toisin kuin muut hiekkakuopat alueella. Karevanlampea reunustaa luonnonsuojelualue Karevansuo.[5] Toiseksi suurin vesimuodostumista on 9,74 hehtaarin pitkulainen hiekkakuoppa alueen keskellä. Muut Järvirekisterissä olevat järvet ovat kooltaan 4,3, 3,6, 3,38, 2,54, 1,74 ja 1,43 hehtaaria.[3]

Alue sijaitsee vedenjakajalla:[6] Pohjoisosa kuuluu Maskunjoen valuma-alueeseen ja eteläosa Piuhanjoen valuma-alueeseen.[3] Alueen maanpinta ja siten myös pohjaveden päävirtaussuunta viettää loivasti luoteesta kaakkoon. Pohjaveden virtauksiin vaikuttavat myös alueen hiekkakuopat ja kalliokohoutumat.[6]

EliöstöMuokkaa

Rivieran hiekkakuopissa ja niiden ympäristössä tavataan useita harvalukuisia tai suojeltuja lajeja, kuten vuoden 2004 selvityksessä: harvinainen uposkasvi isovesirikko,[7] linnuista Lintudirektiivin liitteen I lajeista muun muassa kangaskiuru, joka Rivieran viidellä parilla oli Lounais-Suomen elinvoimaisimpia lajin pesimäkeskittymiä ja alueen hiekkakuopilla pesivä mustakurkku-uikku 15 pari voimin.[8] Karevanlampi on pesimälinnustoltaan melko runsas ja sen lajistoon kuuluu muutama harvinainen laji. Vielä 1980-luvulla törmäpääskyllä oli Rivieran alueella Varsinais-Suomen suurimpia yhdyskuntia, mutta hiekkakuoppien maisemoinnin takia pesimätörmät tuhoutuivat.[5]

 
Naantalin viljasiilot rakennettiin Maskun hiekasta.

Hiekkakuoppien syntyminenMuokkaa

Alue oli vielä 1900-luvun alkupuoliskolla tasaista mäntymetsää. 1920-luvulla alueen hiekkavarantoja alettiin hyödyntämään pienimuotoisesti lapioimalla ja kuljettamalla hiekkaa lähialueille. 1930-luvulla betonirakentamisen yleistyttyä toiminta alkoi hiljalleen laajeta ja 1950-luvun alussa hiekkaa kaivettiin useilta kuopilta samanaikaisesti. Tarkkaa tietoa siitä kuinka paljon hiekkaa alueelta siirrettiin pois ei ole, koska tuolloin ei vaadittu ympäristölupia. Hiekkaesiintymä sijaitsee pohjavesialueella, joten kuopista piti pumpata pois sinne nousevaa vettä. Betonirakentamisessa Rivieran hiekkaa pidettiin tasalaatuisena ja korkeatasoisena. Hiekkakuopilla työskenteli kymmeniä työntekijöitä samanaikaisesti. Maskun hiekkavarantojen ehdyttyä siirryttiin käyttämään Paimion hiekkaa.[9]

Maskun Rivieran hiekalla on ollut tärkeä osa sodanjälkeisessä rakentamisessa lähialueen kunnissa, Turussa, Raisiossa ja Naantalissa. Rivieran hiekkaa käytettiin muun muassa Turun Nättinummen ja Runosmäen lähiöiden pohjina. Yleistyneen betonin liukuvalun myötä Rivieran hiekasta valettiin myös Raision tehtaiden siilot, Naantalin viljasiilot ja Juhannuskukkulan vesitorni-koulutalo. Hiekkaa käytettiin myös Naantalin öljynjalostamon rakentamiseen sekä useiden teiden perustuksiin, kuten valtatie 8:n ja Turun kaduista Satakunnantien.[9]

Rivieran virkistysalueMuokkaa

Alue tunnetaan suosittuna uimapaikkana ja virkistysalueena.[9] Rivieralla on kaksi virallista uimarantaa: yleinen uima-ranta eli EU–uimaranta Riviera ja pieni yleinen uimaranta Ison Kiven kuoppa.[10] Valtatie 8:n vieressä sijaitsevalla Rivieran uimarannalla käy lämpiminä kesäpäivänä satoja uimareita ja auringonottajia, ja kaikilla alueen hiekkakuopilla yhteensä yli tuhatkin kävijää päivässä.[11] Esimerkiksi Rivieran uimarannan hiekkakuopan vesi pysyy hyvälaatuisena ja kirkkaana suurista kävijämääristä huolimatta, koska vesimuodostumassa on hiekkapohja ja sinne tulee raikasta pohjavettä. Veden lämpenemistä rajoittavat viileät pohjavesilähteet, mutta veden lämpötila nousee parhaimmillaan noin 22–23 °C asteeseen.[6] Rivieran uimarannan uimavesiluokka on ollut erinomainen viime vuosina.[12]

Virkistysalueella on vuonna 2010 avattu frisbeegolfrata, jossa on kaksi rataa, varsinainen 18-väyläinen ja helpotettu 9-väyläinen. Väylien pituudet ovat 51–277 metriä.[13] Alueella kiertää myös Karevan kierto, joka kuuluu Kuhankuonon retkeilyreitistöön ja 3,3 kilometrin valaistu hiihtolatu. Paikalla on myös beach volley -kenttä.[14] Rivieran hiekkakuopilla on kaksi grilli-kioskia.[15]

Rivieran yritysalueMuokkaa

Uuden Raisio–Nousiainen moottoritien myötä rakentuu nykyisen valtatie 8:n länsipuolelle 100 hehtaarin Rivieran yritysalue. Uudella alueella on varattu kortteleita asuinkerrostaloille, toimistorakennuksille ja pienteollisuudelle. Yritysalue rakennetaan moottorien ja sen Humikkalan liittymän ympärille.[16] Vuonna 2013 hyväksyttiin sekä Rivieran lounaisosan yritysalueen asemakaava että Rivieran yritysalueen keskuskorttelin asemakaava.[2]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Maskun Rivieran sorakuopat kunnostetaan virkistysalueeksi (julkaistu Helsingin Sanomissa osastolla Kotimaa) hs.fi, HS arkisto (maksullinen). 25.2.1992. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy.
  2. a b Asemakaavayhdistelmä 1:2000 (aineiston tuottanut Sweco Ympäristö Oy) paikkatieto.airix.fi. 15.01.2015. Maskun kunta. Viitattu 6.3.2015.
  3. a b c d Maskun kunnan järvet (vain viranomaistiedot) jarviwiki.fi. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.3.2015.
  4. Riviera Turun seudun karttapalvelussa opaskartta.turku.fi. Turun kaupunki. Viitattu 7.3.2015.
  5. a b Oja: ”Muita arvokkaita luontokohteita: Karevanlammen lintuvesi”, s. 36
  6. a b c Uimavesiprofiili Riviera: ”1.3 Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet”, s. 5–6
  7. Oja: ”Putkilokasvit”, s. 44
  8. Oja: ”Linnut: Maskussa esiintyvät Lintudirektiivin liitteen I lajit”, s. 40 ja 42
  9. a b c Härkönen, Rebekka: Maskun hiekasta rakennettiin kolme kaupunkia (ISSN 0356-133X) ts.fi. 1.7.2009. Turun Sanomat Oy. Viitattu 6.3.2015.
  10. Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon uimarantaluettelo vuodelle 2014 (pdf) 2.6.2014. Ympäristöterveydenhuolto, Uudenkaupungin kaupunki. Viitattu 6.3.2015.
  11. Uimavesiprofiili Riviera: ”1.1 Uimarannan yleinen kuvaus”, s. 3
  12. Uimavesiprofiili Riviera: ”1.11 Uimavesiluokitus”, s. 12
  13. Yleistietoa radasta rivieranfrisbeekiekkoilijat.fi. Rivieran Frisbeekiekkoilijat ry. Viitattu 7.3.2015.
  14. Maskun Rivieran virkistysalue masku.fi. Maskun kunta. Viitattu 6.3.2015.
  15. Rivieran grilli-kioskit maskunriviera.fi. Rivieran Keidas avoin yhtiö. Viitattu 7.3.2015.
  16. Maskun Riviera riviera.kryptoniitti.com. Maskun kunta. Viitattu 7.3.2015.