Avaa päävalikko

Nyynäinen (ruots. Nynäs) on kartano ja kylä Lemussa, nykyisen Maskun kunnan alueella Varsinais-Suomessa.

Nyynäisten kartanoMuokkaa

Nyynäisten kartanon kulttuurihistoriallinen merkitys perustuu etenkin sen historiallisiin vaiheisiin keskiaikaisena asumakartanona sekä kruunun virkatalona. Keskiajalla Nyynäinen oli Suomen merkittävimpiä kartanoita ja se saattoi alkujaan olla yksi Suomen rannikon varhaisia kuninkaankartanoita. Nyynäinen mainitaan rälssitilana jo 1300-luvun asiakirjoissa. Ensimmäinen tiedossa oleva omistaja oli Turun linnanpäällikkö Klaus Lydekenpoika Djäkn 1400-luvun alussa. Myöhemmin Nyynäistä hallitsivat mm. Bitz-, Oxenstierna- ja Fleming-suvut.[1] [2] [3]

Nyynäisissä tiedetään olleen kivestä tehty kartanorakennus, joka paloi 1527. Rakennuksessa oli edistyksellisesti lasi-ikkunat useissa huoneissa, mm. linnantuvassa, rouvaintuvassa ja lastentuvassa[4]. Lisäksi vuosina 1549 ja 1574 Nyynäisissä tehdyissä inventoinneissa, joista edellisen toimitti itse Mikael Agricola, on asiakirjoihin kirjattu huomiota herättävän runsas määrä erilaisia tekstiilejä, kuten ryijyjä ja seinäverhoja [1].

Nyynäisten läänitys peruutettiin vuonna 1681 kruunulle ja tila määrättiin ruotujakolaitoksen organisoinnin yhteydessä sotilasvirkataloksi. Virkatalo annettiin vuonna 1791 vuokralle. Nyynäisten kartanolle kuului useita alustalaistaloja ja torppia jo 1600-luvulta lähtien.[1] [5]

Nykyinen, 1700-luvulta oleva päärakennus rakennettiin everstiluutnantin virkataloksi ja siirrettiin nykyiselle paikalleen mahdollisesti pihan lounaisreunasta 1811. Satulakattoinen luonnonkivinavetta valmistui 1870-luvulla ja hirsirunkoinen härkätallirakennus 1884. Meijeri rakennettiin 1920. Tilan kellari periytyy 1500-luvun alusta, se on mahdollisesti ollut 1527 palaneen kartanorakennuksen asevarasto. Kellarin päälle rakennettu pitkä verstas- ja asuinrakennus valmistui 1939. Nyynäisten tila ostettiin valtiolta 1946. [1] [5] [2]

Nyynäisten kartano on toisinaan liitetty myös Elinan surma -runon tapahtumiin.[6]

 
Maisema Nyynäisistä.

Nyynäisten kyläMuokkaa

Nyynäisten kylä on pinta-alaltaan entisen Lemun kunnan suurin kylä [2]. Kylän alueella voi nähdä niin vanhalle Lemunlahden merenpohjalle muotoutuneita viljavia peltoaukeita kuin myös Hirvijoen pienen suistoalueen sekä kansainvälisesti arvokkaat lintuvesiensuojelualueet, Halkkoaukon ja Oukkulanlahden, saarineen[7]. Kylä ylettyy Nousiaisten rajalta aina entisen Askaisten kunnan rajalla olevalle Ruohoisenmaalle asti. Kylän alueella on myös valtion luonnonsuojelualueeksi muodostettu Nyynäisten tammilehto, joka on kasvillisuudeltaan monipuolinen ja rehevä rinnelehtokokonaisuus [8].

Nyynäisten kylä on aikoinaan kuulunut Nousiaisten pitäjään; vasta vuonna 1891 kylä siirtyi kirkollisesti ja vuonna 1930 hallinnollisesti osaksi Lemua [2].

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Jutikkala, Eino ja Nikander, Gabriel (toim): Suomen kartanot ja suurtilat II, s.138-140. Helsinki 1941.
  2. a b c d Pursimo, Elina (toim.): Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 13, 99-102 ja 108-109. Lemun kotiseutuyhdistys, Lemun kunta, Varsinais-Suomen liitto ja Turun maakuntamuseo, 2000. ISBN 951-9054-42-1
  3. http://fi.wikipedia.org/wiki/Nyyn%C3%A4isten_vapaaherra
  4. Jurvanen, Jari ja Juntunen, Jarmo (toim.): Kotiseutumme värikuvina - Masku, s. 50. Vammalan Kirjapaino Oy, 2010. ISBN 978-952-5467-95-6
  5. a b http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=89
  6. http://www.narvasoft.fi/historia/elinansurma/
  7. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=8097&lan=fi
  8. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=15033