Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat

(Ohjattu sivulta Vapaaherrakunta)

Kreivi- ja vapaaherrakunnat olivat Ruotsi-Suomessa läänitysalueita, joita hallitsija antoi kreivin tai vapaaherran arvon saaneille aatelisille.

Lähes kaikki Suomessa jaetuista kreivi- ja vapaaherrakunnista läänitettiin kuningatar Kristiinan hallintokaudella (1632—1654). Kristiinan ollessa alaikäinen, vallassa oleva holhoojahallitus ei jakanut lainkaan läänitysmaita, mutta Kristiinan valtaanastumisen jälkeen vuonna 1644, läänitysmaiden määrä kasvoi valtavasti[1]. Kaikki vapaaherrat eivät kuitenkaan saaneet vapaaherrakuntaa, vaan vapaaherran arvonimeen sai liittää perintötilan nimen. Kruunun myöntämissä kreivi- ja vapaaherrakunnissa läänityksen haltijoilla oli veronkanto-oikeuden lisäksi myös laajat hallinto-oikeudet. Kreivi- ja vapaaherrakunnat peruutettiin vuoden 1680 reduktiossa.[2]

Norrköpingin päätöksen tilat (ruots. Norrköpings besluts gods) on eräs Norrköpingissä 1604 pidetyillä valtiopäivillä säädetty laji läänityksiä.[3]

Kruunun myöntämät läänityksetMuokkaa

Turun ja Porin lääniMuokkaa

Uudenmaan ja Hämeen lääniMuokkaa

Pohjanmaan lääniMuokkaa

Käkisalmen lääniMuokkaa

Aateliston perintötiloista muodostetut läänityksetMuokkaa

Uudenmaan ja Hämeen lääniMuokkaa

Pohjanmaan lääniMuokkaa

Viipurin ja Savonlinnan lääniMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Karonen, Petri: Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521—1809, s. 252-262. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2014. ISBN 978-952-222-557-3.
  2. Otavan Iso tietosanakirja osa 9, palsta 994-995, Otava
  3. Norrköpinkin päätöksen tilat, Tietosanakirja osa 6, palsta 1310, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1912.
  4. a b c d e f g h i j k l m n Heikki Rantatupa, Matti Rautiainen, Jukka Jokinen: Atlas Suomen historia. Toinen uudistettu painos, s. 95. IS-Vet, 2008 ISBN 978-952-5693-08-9
  5. Salmin historia
  6. Pirkanmaan historia

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Mauno Jokipii: Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat, 1–2, Suomen historiallinen seura 1956–1960, Historiallisia tutkimuksia 48.1