Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee ratsumestari Henrik Wredeä. Agronomi, turvalaitoksen johtaja ja muistelmakirjailija Henrik Wredestä (1854–1929) on eri artikkeli.
Kirkholman taistelun muistomerkki. Taistelu käytiin 27. syyskuuta 1605 Kirkholmassa Liivinmaalla, eli nykyisen Salaspilsin lähistöllä Latviassa.
Wredes epitafi Björklingen kirkossa Uppsalassa.

Heinrich (Henrik) Wrede till Wredenhof (k. 17. syyskuuta 1605 Kirkholm, Liivinmaa)[1] oli Ruotsin armeijassa palvellut baltiansaksalainen ratsumestari, joka muistetaan lähinnä sankarillisesta kuolemastaan Kirkholman taistelussa Puolan sodassa. Hän on Ruotsin ja Suomen Wrede af Elimä -aatelissuvun kantaisä.

Wreden vanhemmat olivat baltiansaksalaiseen aatelissukuun kuulunut ja saksalaista ritarikuntaa palvellut liivinmaalainen hovijunkkari Caspar Wrede sekä Könna Henrichintytär von Kropp. Puolan ja Ruotsin sotiessa Liivinmaan omistuksesta Henrik Wrede pestautui 1600-luvun alussa Ruotsin ratsuväkeen ja kohosi pian ratsumestariksi. Syyskuussa 1605 hän osallistui Kirkholman taisteluun (lähellä nykyistä Salaspilsiä Liivinmaalla nykyisessä Latviassa), jossa Puolan ratsuväki löi helposti kuningas Kaarle IX:n henkilökohtaisesti johtamat ruotsalaiset. Kun hevonen ammuttiin kuninkaan alta ja hän uhkasi jäädä puolalaisen ratsuväen saartamaksi, paikalle osunut Wrede tarjosi hänelle oman ratsunsa. Kuningas onnistui sen avulla pakenemaan, mutta Wrede jäi ilman ratsuaan vihollisen ympäröimäksi ja sai surmansa. Kiitollisuuden osoituksena henkensä pelastamisesta Kaarle lahjoitti Wreden leskelle Gertrud von Ungernille ja heidän lapsilleen ikuisella omistusoikeudella rälssimaaksi Suomen Kymenlaaksosta lähes kokonaan niin sanotun Elimäen neljänneskunnan ja vielä lisämaita Porvoon ja Mäntsälän pitäjistä. Lahjoitukseen sisältyi oikeus perustaa säteri haluamaansa paikkaan kyseisillä mailla.[1][2] Wreden aatelissuku omistaa vielä tänäkin päivänä useita kyseisille maille perustamiaan kartanoita.

Henrik Wredellä oli kaksi poikaa, Casper ja Carl Henrik Wrede, joista jälkimmäisestä tuli myöhemmin Turun läänin maaherra. Kuningatar Kristiina korotti heidät molemmat vuonna 1654 vapaaherralliseen säätyyn palkkiona isänsä urotyöstä.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Veli-Matti Syrjö: Wrede, Henrik (K 1605) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Veli-Matti Autio: Wrede (1200 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muuallaMuokkaa