Ohukainen

Tämä artikkeli kertoo ruoasta. Ohukainen on myös Stan Laurelin roolihahmo.

Ohukainen, lätty tai lettu (myös räiskäle) on perinteinen jälkiruoka, joka tunnetaan ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Sen alkuperä lienee yhtä vanha kuin jauhetun viljan käyttökin. Nimitykset lettu ja lätty perustuvat ruotsin sanaan plätt (ohukainen).

Ohukaiset valmistetaan paistinpannulla.
Letunsyönti on lasten juhlaa

Valmistus ja lajejaMuokkaa

Tavallisesti taikinassa on jauhoja, munia ja maitoa. Ohukaisia voi paistaa tavallisella paistinpannulla tai nuotion päällä suurella valurautaisella pannulla. Jälkimmäisiä kutsutaan muurinpohjaletuiksi.

Suomessa muurinpohjalettujen paistaminen on joidenkin lähteiden mukaan jatkumoa Suomen sodan (1808-1809) aikaisesta venäläisjoukkojen blinien valmistamisen perinteestä. Aselevon aikana suomalaisväestö pääsi Ylä-Savossa näiden lettujen makuun, ja venäläisjoukkojen poistuttua ryhtyi paistamaan lettuja muuripatojen pohjalla, koska suomalaisilla ei ollut tuolloin samanlaisia pannuja kuin venäläisillä oli ollut. Nyttemmin on yleisesti saatavilla laakeita nuotiopannuja, jotka sopivat tälläisten lettujen paistamiseen.[1]

Ohukaisia syödään useimmiten lämpimänä, esimerkiksi hillon, jäätelön ja kermavaahdon kanssa. Yksi esimerkki on levittää hillot ja muut lisukkeet raidaksi letun päälle ja kääriä lettu sen jälkeen rullalle.

Ohukaisista voidaan valmistaa myös pääruoka, jolloin niihin lisätään joitain ravitsevampia ainesosia, kuten pinaattiohukaisiin pinaattia. Veriohukaiset tehdään tavallisesti ruis- ja vehnäjauhoihin, vereen ja nesteeseen, joka voi olla maitoa tai olutta. Lisäksi mausteina käytetään sipulia, valkopippuria, meiramia ja suolaa.

Blinit (блины) eli linnit ovat ohukaisten venäläisiä, hyvin läheisiä sukulaisia, joiden kanssa nautitaan usein smetanaa tai kermaviiliä, hienonnettua sipulia ja mätiä tai kaviaaria.[2] Suomessa blini on tavallisesti paksu, ja se tehdään hapatetusta taikinasta. Taikinassa käytetään yleensä tattarijauhoja.

Näiden kaikkien uskotaan usein pohjautuvan kreppeihin, jotka ovat suolaisempia ja useammin pääruoan kuin jälkiruoan osana. Niitä paistettiin alun perin laakeilla kivillä, joista ranskankielinen nimitys crêpe tulee. Kreppien ja Suomessa yleisten ohukaisten suurimpana erona on kananmunien määrä.[3] Juustokuorutus on yleistä, ja jauhoseokset vaihtelevat maittain; Ranskassa usein esimerkiksi tattarijauho korvaa vehnäjauhon.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Vuokko Nissinen: Ylä-Savo sai muurinpohjaletut Suomen sodan ansiosta Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 6.7.2015. Viitattu 7.9.2020.
  2. Lehmusoksa, Risto ja Ritva: Venäjän keittiö. 2.painos. Jyväskylä: Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4705-5.
  3. Kokkailut FIN-ITA, Crepes con nutella e pinoli

KirjallisuusMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ohukainen.