Luettelo Suomen maakuntaruoista
Wikimedia-luetteloartikkeli
Tämä on luettelo Suomen maakuntaruoista.
Ahvenanmaa
muokkaa- keitetty suolasilakka
- keitetty hauki piparjuurikastikkeella
- verileipä ja sianliha
- lammaspata
- lihakeitto hirven tai metsäkauriin lihasta
- klimppisoppa linnunlihasta
- kalvdans eli uunijuusto ternimaidosta
- päärynäpuuro
- mustaleipä
- hemvetebröd, grahamjauhoista leivottu limppu
- Ahvenanmaan pannukakku
- sötost, makea juusto maidon herasta[1]
- luumukreemi
Etelä- ja Itä-Savo
muokkaa- voissa paistetut muikut
- tappaiskeitto
- tirripaisti
- ryynrieska
- talkkuna ja piimä
- hernetuuvinki
- savolaispaisti
- uunijuusto ja marjasoppa
- imelletty marjapuuro
- mustikkakukko (rättänä)
- nyrkkirieska
- ruukkumuikut
- papurokka
- lanttupuuro
- kalahauvikas
- hapanlohko[2]
Etelä-Karjala
muokkaa- rantakala
- hirvikeitto
- sikasoppa
- särä
- sienisalaatti
- paistikkaat
- lanttukukkoset
- kokkelipiimä
- puolukka-porkkanapiirakka
- marjapiirakka
- lepuska
- rieska
- potatkakkara
- jälttä
- kevätkaramelli
- pitokaramelli (marmeladi)
- metsämarjat
Etelä-Pohjanmaa
muokkaa- pohjalainen leipäjuusto
- klimppisoppa
- kaljavelli
- kropsu
- naurisleipä
Häme
muokkaaKainuu
muokkaa- kainuulainen kalakeitto
- pottu-, lanttu- ja kalakukko
- pottumaeto
- pottuvoe ja käristys
- nyrkkirieska
- viili
- juustoleipä ja kahvi
- imellysmarjavelli
Keski-Pohjanmaa
muokkaa- siikavelli
- suolasilakka
- kievarin perunapuuro
- pitoperunat
- verileipä
- ohraryynipuuro
- ohrarieska
- mutti
- leipäjuusto
- juhannusjuusto eli punainen hera
Keski-Suomi
muokkaa- ohrapuuro maidon tai marjasopan kera
- patakukko ja perunat
- kalakeitto
- letut
- kermamuikut ja perunat
- varpuliha ja perunahauvikkaat
- hernetuuvinki ja puolukkahillo
- talkkunahyve
Kymenlaakso
muokkaa- suolakala
- halstratut hailit
- punsa
- rosolli
- lohikeitto
- palviliha
- uuniliha
- puolukkasurvos
- juustotarjotin
- lohkopiirakka
- röpörieska
- taikinakiisseli
- veskunasoppa eli luumukeitto
- marjamämmi
- korput
- hapanvelli
- hapankaalikeitto
- klimppisoppa
- sienisalaatti
- aladobi
- maksakaali
- perunatuuninki
- perunapuuro
- herne-ruisjauhomuhennos
- marjamämmiVainonen, Ulla-Maija: Kymenlaaksolaiset opiskelevat perinneruokiaan. Ruokakursilla keitettiin hapanvelliä ja tikkutolloa. Helsingin Sanomat, 30.8.1979. </ref>
- mustikkasurppaMarttoja ja herkkuja 7. Perunatuutinkia ja mustikkasurppaa. Helsingin Sanomat, 29.12.1964. </ref>
- taikinakiisseli
Lappi
muokkaa- lohikeitto
- varrassiika
- loistelohi
- kuivalihavelli
- poronkäristys
- mustikka-hillakiisseli
- kermamaidossa haudutettu juusto ja hillat
Pirkanmaa
muokkaaPohjois-Karjala
muokkaa- suolakala
- paistetut muikut
- rosolli
- karjalanpaisti
- hapankaali
- sienikukko
- karjalanpiirakat ja munavoi
- sultsinat
- ohrauunipuuro
- rahkapiirakka
- marjamaito
Pohjois-Pohjanmaa
muokkaa- suolasiika
- nahkiaiset
- lohisoppa
- laksloota
- seinäkuivalihavelli
- rössypottu
- ohrarieska
- pottuvoi ja mustikkasoppa
- imellysmarjapuuro
- leipäjuusto
- punainen hera eli makiajuusto
Pohjois- ja Ylä-Savo
muokkaaPäijät-Häme
muokkaa- suolakala
- rosolli
- tuuvinki[3]
- piimäjuusto
- kinkku
- lihapullat
- ruisleipä ja ohrarieska
- rusinasoppa
- sahti
- jälkiuunileipä
- munajuusto
- veripalttu
- lanttulaatikko
- hernepuuro
- tapuntaiset eli pyöröset
- sulhaspiiraat
- kaurakiisseli
- hapanlohko
Satakunta
muokkaa- Satakuntalainen pitopöytä, yli 40 ruokalajin pitopöytä
- Kakko
- Euran rinkelit
- aladopi eli lihahyytelö
- Lapskoussi
- rusinasoppa
- Porin plarit eli konjakkilehdet
- kivenkolosilakat
- Riivipannukakku
- laiskanperunat
- Ristiinnaulittu siika
- räätikkä-ja naurishauta
- silakkaleipä (kalakukon tapainen)
- Juurikasloora
- Kraavi eli tuoresuolattu kala
- Klimppisoppa
- Lauantaiehtoollinen, lauantai-iltaisin nautittu ateriakokonaisuus
- piimäjuusto
- suolasilakka
- Ohrankryynipuuro
- Ohrankryynivelli
- prötti eli perunamämmi (maltaat korvattu perunalla)
- Sallatti eli Rosolli
- Suolipuolikkaat (suolsilakkaa ja perunaa keitettynä)
- topselivellinki (rusinasoppa, jossa pannukakkua)
Uusimaa
muokkaa- suutarinlohi
- silakkalaatikko
- lohilaatikko
- Pellingin kalakeitto
- hirvipaisti tai vasikanpaisti
- perunamakkara
- inkoonpuuro
- makaronilaatikko
- piimäjuusto
- luumukräämi
- jäätelö
- raperperikiisseli
- runebergintorttu
- perunamakkara
Varsinais-Suomi
muokkaa- sallatti ja silakkarullat
- sile
- juoksutinjuusto
- uunimakkara
- reikäleipä
- luumukräämi (väskynökräämi)
- keitetty hauki
- piparjuurikastike
- kyrsä (kuminalla maustettu ruisleipä)
- varilimppu[4]
- läskisoosi
- mämmi
- riivattu (raastetusta perunasta tehty pannukakku)[5]
- aladobi
- pastanttipuuro
- kaljavelli
- leipäressu
- maksamakkara
- palvimakkara[6]
- laukkamakkara[7]
- perunamakkara
- Maskun makkara[8]
- saariston kalakeitto
- prusmulju (Maskulainen kinkkukiusauksen tapainen)
- lahnanpääkeitto
- holomuussi[9]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 193–194. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Viitteet
muokkaa- ↑ Vilkuna, Kustaa: Makeajuusto 1938. Alun perin Liisa ja Kustaa Vilkunan rahasto, verkossa Kirjastovirma. Arkistoitu 22.12.2018. Viitattu 20.12.2018.
- ↑ Marttoja ja herkkuja 3. Uunipotatteja ja kalahauvikastaKalahauvikasta. Helsingin Sanomat, 27.11.1964.
- ↑ Marttoja ja herkkuja, Uunituuvinkia ja sulhaspiiraita. Helsingin Sanomat, 15.3.1965.
- ↑ Varru, Varsinais-Suomen ruokaketju varru.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 20.2.2012.
- ↑ Tukia, Anneli: Varsinais-Suomalaisia herkkuja, Maakuntaruokien tekijät vähissä, pitokokitkin tilattava kaukaa. Helsingin Sanomat, 24.1.1974.
- ↑ Marttoja ja herkkuja 10. Aladoopia ja maksamakkaraa. Helsingin Sanomat, 1.2.1965.
- ↑ Backmann, Nils-Eric: Länsirannikon uutuus on riistamakkara. Helsingin Sanomat, 30.1.1992.
- ↑ Tukia, Anneli: Maskun makkara on pitäjän oma perinneherkku. Helsingin Sanomat, 9.12.1993.
- ↑ Pohjanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 34. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8.
Tämän artikkelin tai sen osan epäillään olevan tekijänoikeusrikkomus, koska sen sisällön kirjoitustyyli viittaa suoraan kopiointiin. Asiasta saatetaan keskustella keskustelusivulla. |