Marmeladi

hillomainen, hedelmäpohjainen, liivatteen tai agarin avulla hyydytetty sose

Marmeladi on hillomainen, hedelmäpohjainen, liivatteen tai agarin avulla hyydytetty sose, joka rakenteeltaan muistuttaa murskattua hyytelöä. Maailmalla yleisin marmeladin makuaine on pomeranssi, josta käytetään myös kuoret ohuiksi suikaleiksi leikattuina. Myös muita sitrushedelmiä käytetään. Nykysäädösten mukaan Euroopan unionissa marmeladiksi saa kutsua myös tuotteita, jotka on valmistettu muista hedelmistä ja kasviksista. Asetuksessa on myös pitkät listat sallituista lisäaineista.[1]

Marmeladia sämpylälle levitettynä.

Valmistus muokkaa

Marmeladia valmistetaan keittämällä hedelmät mehuksi sokerin, liivatteen tai agar-agarin ja veden kanssa. Lopuksi seos jäähdytetään, jolloin siitä tulee hyytelömäistä.

Marmeladista voidaan myös tehdä makeisia antamalla sen kuivua tarpeeksi ja sokeroimalla tai jauhottamalla sen pinta. Tällaisista makeisista esimerkki on Fazerin Vihreät kuulat.

Käyttökohteet muokkaa

 
Pallon muotoisia marmeladimakeisia

Suomalaisessa ruokakulttuurissa marmeladi on tuttu lähinnä makeisista ja lettujen, pannukakkujen, paahtoleipien tai voileipäkeksien päälle levitettävänä maun antajana. Marmeladin suurissa tuottajamaissa, kuten Englannissa ja Skotlannissa ja myös Etelä-Amerikassa sekä Etelä-Euroopassa, käyttö on huomattavasti laajempaa, ja marmeladia levitetään esimerkiksi leivän päälle tai kahvileivoksiin. Näissä maissa marmeladia tehdään myös huomattavasti laajemmin kotitalouksissa, jopa myyntiin asti. Syynä marmeladin laajempaan käyttöön muualla maailmassa on erilainen ruokakulttuuri ja raaka-aineena tarvittavien hedelmien huomattavasti helpompi saanti.

Lähteet muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marmeladi.
 
Wikikirjasto