Tämä artikkeli käsittelee kalaheimoa. Televisiosarjasta Nahkiaiset on eri artikkeli.

Nahkiaiset (Petromyzontidae) ovat alkeellisia leuattomia selkärankaisia, joilla on sarveishampaiden reunustama pyöreä imusuu. Nahkiaiset on yksi nahkiaiskalojen (Petromyzontiformes) kolmesta heimosta.

Nahkiaiset
Merinahkiainen
Merinahkiainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Leuattomat kalat Agnatha
Luokka: Hyperoartia (Petromyzontida)
Lahko: Nahkiaiskalat Petromyzontiformes
Heimo: Nahkiaiset
Petromyzontidae
Bonaparte, 1832
Katso myös

  Nahkiaiset Wikispeciesissä
  Nahkiaiset Commonsissa

Nahkiaisia tunnetaan yli 40 eri lajia. Aikuiset voivat kasvaa 13–100 cm:n pituisiksi. Suomessa säännöllisesti esiintyviä lajeja ovat nahkiainen ja pikkunahkiainen.

Nahkiaisilla on kidukset, jotka aukeavat ruumiin sivuille muodostaen seitsemän reiän rivin. Niillä on myös yksi sierain pään yläosassa. Nahkiaisilla on leuaton, hampaallinen ja pyöreä suu, jolla ne imevät verta kaloista. Nahkiaisilla ei ole luustoa, suomuja eikä parillisia eviä.

Nahkiaisten matomaisia toukkia kutsutaan likomadoiksi tai ammokeeteiksi, ja ne elävät pohjaliejussa. Toukat syövät pohjan hajoamatonta orgaanista ainesta ja pikkueläimiä.

Merinahkiainen

muokkaa

Suomessa tavataan satunnaisesti merinahkiaista (Petromyzon marinus), joka on selvästi nahkiaista suurempi ja väriltään kirjava. Merinahkiaisen varsinaista esiintymisaluetta on Pohjois-Atlantti, josta se on levinnyt myös Pohjois-Amerikan suuriin järviin. Euroopassa tavataan lisäksi kolmea tonavannahkiaislajia, jotka luetaan sukuun Eudontomyzon.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. Bent J. Muus – Preben Dahlström suom. toim. Markku Varjo: Suomen ja Euroopan sisävesikalat, s. 42-43. (2. painos, Tanskankielinen alkuteos Europas ferskvand fisk) Gummerus, 2008. ISBN 978-951-20-6768-8

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.