Taneli Typpö
Taneli Typpö (2. maaliskuuta 1878 Virolahti – 17. maaliskuuta 1960 Lohjan mlk) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1909–1918 ja 1922–1929.[1]
| Taneli Typpö | |
|---|---|
 Taneli Typpö vuonna 1909. |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.6.1909–25.9.1918, 5.9.1922–31.7.1929
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Viipurin läntinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. maaliskuuta 1878 Virolahti |
| Kuollut | 17. maaliskuuta 1960 (82 vuotta) Lohjan mlk |
| Ammatti | maanviljelijä |
Elämä muokkaa
Virolahden Yläpihlajassa syntyneen Taneli Typön vanhemmat olivat maanviljelijä Tahvo Typpö (1854-1886) ja Juliana Henrikintytär (1848-1922). Kansakoulun ja kansanopiston käynyt Typpö viljeli kotitilaansa vuoteen 1914, jolloin hän osti Vahvialan Kintereessä sijainneen maatilan. Suurlakon jälkeen Typpö liittyi Yläpihlajan työväenyhdistykseen, jonka puheenjohtajana hän toimi kahdesti. Typpö viakutti Virolahden kunnalliselämässä eri lautakuntien jäsenenä sekä Virolahden Osuuskaupan hallituksessa. Typpö valittiin kansanedustajaksi vuonna 1909, ja hän istui eduskunnassa yhtäjaksoisesti sisällissotaan saakka. Vahvialaan muutettuaan Typpö liittyi Nurmin työväenyhdistykseen sekä keväällä 1917 perustettuun Kintereen työväenyhdistykseen.[1][2][3]
Sisällissotaa edeltäneiden levottumuuksien aikana Tyypö kannatti parlamentaarista linjaa ja puhui aseellista toimintaa vastaan. Sodan käynnistyttyä hän ei osallistunut punaisten toimintaan, vaan pysytteli kotonaan Vahvialassa. Typön tila joutui punakaartin elintarviketakavarikoiden kohteeksi ja sodan loppuvaiheessa hän piileskeli perheineen muutaman vuorokauden metsässä punaisten pakko-ottoja paossa. Toukokuun puolivälissä Typpö matkusti Helsinkiin osallistuakseen eduskunnan istuntoon, mutta joutui pidätetyksi. Typpö siirrettiin muiden vangittujen kansanedustajien tavoin Sörnäisten kuritushuoneeseen. Lokakuussa 1918 hän sai kahden vuoden kuritushuonerangaistuksen valtiopetoksen valmistelusta, joka muutettiin viiden vuoden ehdolliseksi rangaistukseksi. Syyksi katsottiin sosialidemokraattien syksyllä 1917 julkaisemat Sorron yöstä nouskaa! -vaalijulistus sekä Me vaadimme -julistus, vaikka Typpö oli vastustanut jälkimmäistä.[3]
Typpö valittin jälleen kansanedustajakis vuonna 1922. Hän oli myös presidentin valitsijamies vuonna 1925 sekä Vahvialan kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsen Jatkosodan jälkeen Typpö päätyi evakkona Lohjan maalaiskunnan Muijalaan, jossa hän viljeli maatilaansa kuolemaansa saakka..[1]
Perhe muokkaa
Taneli Typön puoliso oli Helena Seppälä (1879-1951), jonka kanssa hän avioitui 1902.[1] Heillä oli viisi lasta.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Taneli Typpö Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Taneli Typpö 50-vuotias. Suomen Sosialidemokraatti, 2.3.1928, nro 61, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.7.2023.
- ↑ a b c Valtiorikosylioiuden akti 25076 – Typpö, Taneli Tahvonpoika (s. 2-3, 8-16) Valtiorikosylioikeuden aktit. 20.11.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 20.7.2023.