Kain Tapper
Kain Tapper (6. kesäkuuta 1930 Saarijärvi – 17. elokuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, joka käytti puuta, betonia, kiveä ja metallia teostensa materiaaleina.
| Kain Tapper | |
|---|---|
 Opiskelija Kain Tapper 1950-luvun alkupuolella. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. kesäkuuta 1930 Saarijärvi |
| Kuollut | 17. elokuuta 2004 (74 vuotta) Helsinki |
Elämä ja uraMuokkaa
Tapper oli kotoisin Saarijärveltä ja kasvoi samassa perheessä niin ikään taiteilijoiksi ryhtyneiden veljiensä kanssa. Veljeksistä Harri (1929–2012) ja Marko Tapper alias Marko Tapio (1924–1973) olivat kirjailijoita. Veljessarjan nuorin, Yrjö (1932–2014), oli teatterilavastaja.[1]
Ennen taiteilijanuraansa Tapper toimi kotiseudullaan Saarijärvellä rakennusmiehenä, metsätyömiehenä sekä uitoilla.[2] Käytyään sotaväen 1952 Tapper haki ja pääsi Taideteollisen oppilaitoksen oppilaaksi Helsinkiin, jossa opiskeli vuosina 1952–1954. Suomen Taideakatemian koulussa Tapper opiskeli vuonna 1955.
Tapper menehtyi vaikean lihassairauden uuvuttamana 74-vuotiaana Lallukan taiteilijakodissa.[3]
Tapperin puoliso oli vuodesta 1969 kuvanveistäjä Marjo Lahtinen-Tapper ja vuodesta 1993 kuolemaansa saakka Riikka Vepsä-Tapper.
KuvanveistäjänäMuokkaa
Tapper kehittyi omintakeiseksi taiteilijaksi 1950-luvun lopulla samaan aikaan kun modernismi tuli suomalaiseen kuvanveistoon. Hänestä tuli yksi ekspressiivisesti ilmaisuvoimaisen kuvanveiston keskeisistä nimistä. Hän pystyi töissään yhdistämään kansainvälisen abstraktin modernismin ja kotimaan luonnonläheisyyden. Hänen lapsuudenkotinsa näkymät ja elämykset uittoreitin varrelta kuvastuvat hänen ilmaisussaan. Ensimmäisellä luomiskaudellaan Tapper työsti puuta, ja myöhemmin mukaan tulivat hiekkakivi, graniitti ja lasi. Työskentelyssään Tapper säilytti spontaanisuuden ja vaistonvaraisuuden, joka ilmenee erityisesti teosten pintojen toteutuksessa. Monet työt ovat melko pienikokoisia, mutta tilaustöissä Tapper toteutti suuriakin veistoksia, kuten Oriveden kirkkoon tilatussa Golgatan kallio -teoksessa (1961), jossa koivupuu on työstetty kuvaamaan halkeavaa kalliota. Vaativa monumentaalityö oli myös Hämeenlinnaan sijoitettu Nuori Sibelius (1964).[4]
TeoksiaMuokkaa
- Äiti, 1956 Valtion taidemuseo
- Hevosenkallo, puu, 1957 Valtion taidemuseo
- Golgatan kallio, pationoitu koivu, 1961 Oriveden kirkko
- Surumarssi, puu, 1962 Keski-Suomen museo
- Jean Sibelius (Nuori Sibelius), patinoitu pronssi, 1964 Hämeenlinna
- Lemmenjoki, pronssireliefi, 1970 Inarin kunnantalo, Ivalo
- Alkukivet, 1985 Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus
- Surumarssi, kivi, 1985 Saarijärven kaupunki
- Aamu, 1986 Joensuun Rantakylän kirkko
- Tauno Palon muistomerkki, 1993 Helsinki
- Ajan virta, 2000 Turku
- Pylväs, kivi, 2004 Kotka
Palkinnot ja kunniamerkitMuokkaa
- 1. palkinto valtion taidekilpailussa, 1960
- Prinssi Eugen -mitali, Ruotsi, 1967
- 1. palkinto Sculptor-näyttelyssä, 1970
- Taiteilijaprofessori, 1972-1977
- Pro Finlandia -mitali, 1976
- Vuoden taiteilija, 1981
- Valtion taidepalkinto, 1985
- Professori, 1990
- Ruotsin Kuninkaallisen Akatemian ulkom. jäsen, 1992
- Overbeck-palkinto, Saksa, 1993
- Akateemikko, 1996
Kuvia julkisista teoksistaMuokkaa
Jean Sibelius, 1964, Hämeenlinna.
Moduli, 1973, Helsinki.
Ilmari Kianto, 1998 (1974), Suomussalmi.
Aura, 1981, Espoo.
Alkukivet, 1985, Joensuu.
Alkunäytös, 1993, Helsinki.
Tauno Palon muistomerkki, 1993, osa, Helsinki.
Tauno Palon muistomerkki, 1993, osa, Helsinki.
Ransu, 1998, Pirkkala.
Ajan virta, 2000, Turku.
Yö, 2003, Jyväskylä.
Pylväs, 2004, Kotka.
_kuvattu_v.2018.jpg)
LähteetMuokkaa
- ↑ Kain Tapperin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
- ↑ Kain Tapper Saarijärveläiset taiteilijat. Saarijärvi.fi (Web Archive 2012).
- ↑ Vaikea lihassairaus mursi Kain Tapperin Ilta-Sanomat. 18.8.2004. Viitattu 28.8.2022.
- ↑ Otavan suuri ensyklopedia, 9. osa (Sukunimi – turbiini), s. 7007–7008, art. Tapper, Kain. Otava, 1981. 951-951-1-05957-2.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Lindgren, Liisa: ”Tapper, Kain (1930—2004)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 648–649. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
- Nickels, Brita: Hautamuistomerkki elämän ja kuoleman tulkitsijana: Heikki Häiväojan, Kain Tapperin ja Matti Peltokankaan tekemät hautamuistomerkit 1952–2002. Diss. Helsingin yliopisto, 2006. (Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive))
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kain Tapper – kuvanveistomme uudistaja. Ylen Elävä arkisto.
- Tapper, Kain hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)