Avaa päävalikko

Kiiskilahti oli yksi Virolahden kylistä. Pariisin rauhansopimuksessa 1947 toisen maailmansodan jälkeen Kiiskilahti jäi suurimmaksi osaksi Neuvostoliiton puolelle osana luovutettua Karjalaa, joskin osa kylän maa- ja vesialueista jäi Suomen puolelle. Kiiskilahden lähin naapurikylä Suomen puolella rajaa on Hämeenkylä.

1500- ja 1600-lukujen vaihteessa lähes parinkymmenen vuoden ajan Kiiskilahdella toimi kruunun laivaveistämö (bankstad). Siellä rakennettiin laivastoa varten useita pienehköjä rannikkoaluksia, kuuttoja, lotjia ja pinasseja. Veistämössä työskenteli ajoittain useita kymmeniä miehiä.[1] [2] Kansantarinoiden mukaan Kiiskilahdessa kerrottiin olleen kaupunki ja myöhemmin sitä kutsuttiin vielä pilkallisesti Rämsänkaupungiksi tai Rämpsänkaupungiksi.[3][4] Ainoa vierasperäinen paikannimi Kiiskilahdessa oli Nääsinniitty.

Vanhoina aikoina Kiiskilahdessa oli neljä taloa: Olli, Vilppu, Kiiski ja Nakari. Nämä talot sijaitsivat kaikki lähekkäin. Kiiski-nimeä tavataan myös Viipurin pitäjässä,[5] jossa on Kiiskilän kylä ja tarinoiden mukaan Nakarin suku on kotoisin Baltiasta.[6] Vuonna 1641 eversti Leonhard von Vietinghoff sai läänityksekseen muun muassa Kiiskilahden kylän. Läänitys peruuntui isossa reduktiossa ja vuonna 1705 kiiskilahtelainen Martti Yrjönpoika Kiiski osti 650:lla kuparirahalla von Vietinghoff-suvun ratsutilan Koskelan kylästä.

Myöhemmin laajentunut kylä sijaitsi Koskelanjoen suun länsipuolella olevan Yllahden länsirannalla. Talvisodan kynnyksellä taloja oli 21 ja torppareita 5. Kansakoulu Kiiskilahteen perustettiin 1911. Perimätiedon mukaan Suursaaren Kiiskinkylän asutus on saanut sekä alkunsa että nimensä Kiiskilahdesta.[3] Kiiskin suvun jäseniä on pesiytynyt vuonna 1642 Vehkalahden Tammioon, 1644 Lavansaareen, 1658 Suursaareen ja viimeistään 1669 Tytärsaareen.[7] Todennäköisesti ainakin osa näistä Kiiskeistä oli kotoisin Kiiskilahdelta.

LähteetMuokkaa

  1. Veikko Mattila: Virolahden pitäjän elinkeinoelämästä 1500- ja 1600-luvuilla. Ankkapurha II, Kymenlaakson Osakunnan kotiseutujulkaisu, Kotka 1949. s. 161
  2. Kruunun veistämötoiminta Suomessa. Kirjoittaja: Hannu Konttinen
  3. a b Naapureita – Laitsalmi, Kiiskilahti, Mustamaa. Itäviitta No 8. s. 29-31. (perustuu Matti Nakarin haastatteluun)
  4. Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta, Lappeenranta 1970 s. 63
  5. Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta, Lappeenranta 1970 s. 51
  6. Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta, Lappeenranta 1970 s. 57
  7. Kymistä Kotkaan, osa I. Porvoo 1999, s. 157

Aiheesta muuallaMuokkaa