Puhos (Kitee)

kylä Kiteellä

Puhos on Kiteellä sijaitseva kylä, joka on valittu vuonna 2023 Pohjois-Karjalan vuoden kyläksi. Puhos sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Kiteen keskustasta vilkkaiden kulkuyhteyksien solmukohdassa. Puhoksesta on yhtä pitkä matka (noin 70 km) niin Joensuuhun kuin Savonlinnaankin ja myös etelän suuntaan pääsee näppärästi 6-tietä pitkin. Merkittävä osa Puhosta ja myös sen historiaa ovat vesistöt. Saimaan Orivesi ja Pyhäjärvi tuovat aimo osan viihtyisyyttä alueelle, mutta varsinkin Orivesi on toiminut myös rahtilaivojen kulkureittinä. Edelleen Oriveden kautta kuljetetaan tukkilasteja uittamalla.

Puhoksen päiväkoti ja alakoulu ovat keskeinen ja tärkeä osa Puhoksen elämää. Toiminnassa painottuvat luontokasvatus, taidekasvatus ja liikuntakasvatus. Päiväkodin ja koulun lähiympäristö metsineen tarjoaa mahtavat puitteet monipuoliselle toiminnalle. Päiväkoti tekee myös säännöllisesti yhteistyötä Puhoksen esiopetuksen kanssa muun muassa järjestämällä yhteisiä juhlia, retkiä, tapahtumia ja leikkihetkiä.

Vanha Puhos[1] on viime vuosina kehittynyt erinomaiseksi matkailukohteeksi. Kaunis historiallinen miljöö myllyineen ja perinnenavetoineen, alueen vieressä soliseva vanha kanava, hienosti varusteltu Puhoskartanon leikkipuisto, matalarantainen uimapaikka, myllyravintola sekä kaunis ympäröivä luonto ja vesistöt muodostavat Vanhan Puhoksen. Se on paikka, missä viihtyy koko päivän.

Puhoksessa sijaitsevat kunnan suurimmat teollisuuslaitokset[2] sekä muun muassa Matkailukeskus Pajarinhovi. Puhoksen Koivikoille valtatien 6 varteen sijoittuu Pohjois-Karjalan ammattiopiston maaseutuelinkeinojen opetusyksikkö sekä Puhoksen puutarha. Karjalan rata kulkee myös Puhoksen läpi (väliasema) – Kiteen rautatieasema on naapurikylä Tolosenmäessä.

Puhos oli listattu Tilastokeskuksen vuoden 2017 taajama-aluerajauksessa, mutta vuoden 2019 taajama-aluerajauksessa se ei enää ollut. Vuoden 2017 lopussa Puhoksen taajamassa asui 211 asukasta.[3]

Puhoksen kautta kulkevat kunnan tärkeimmät vesi-, tie- ja raideyhteydet. Valtatie 6 (Loviisa–Kajaani) kulkee kylän läpi. Kantatie 71 (Kitee–Kerimäki) päättyy Puhokseen, jossa se yhtyy valtatiehen 6. Puhoksesta kulkee Kiteen keskustan kautta Tohmajärvelle seututie 486.

Lähipalveluihin kuuluvat muun muassa esi- ja alakoulu[4], lähikirjasto[5]ja kotileipomo Unipulla. Matkailukeskus Pajarinhovin palvelut ovat joidenkin Puhoksen eteläisen osan asukkaiden ja erityisesti loma-asukkaiden lähipalveluita.

Vanha Puhos on erinomainen paikka järjestää tapahtumia. Kesällä järjestettäviä tapahtumia ovat muun muassa kesänavaus, Vanhan Puhoksen juhannus, iltatorit, Perinnepäivät[6] ja venetsialaiset. Marraskuussa Vanhassa Puhoksessa järjestetään Puhoksen valot -tapahtuma, joka on tunnelmallinen ja rento valotapahtuma, joka on parhaillaan tuonut Puhokseen 3000 kävijää.

Puhoksen historiaan kytkeytyy olennaisesti Nils Ludvig Arppe, joka harjoitti siellä metsäteollisuutta. Arppen rakennuttama Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen tehtiin Puhoksessa. Puhoksen sahan / Puhoskartanon alue kuuluu Museoviraston listaamien valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon.[7] Valtatie 6:n ja kantatie 71:n yhtymäkohdan tuntumassa sijaitsee puolestaan Arppen 1847 alulle laittama Suomen vanhin ja suurin yhtenäinen lehtikuusimetsä, Koivikon lehtikuusimetsä.[8] Lehtikuusista oli tarkoitus tehdä laivoja, mikä jäi tekemättä Arppen kuoltua.

Tuoreempiin puhokselaisiin kuuluvat Nightwishistä tunnetuksi tulleet Tarja Turunen ja Tuomas Holopainen. Turunen syntyi ja kasvoi Puhoksessa.[9] Holopaisella on mökki Puhoksessa[10], ja hän on syntynyt naapurikylä Niinikummussa, jossa hänen äitinsä Kirsti Nortia-Holopainen ja isänsä Pentti Holopainen ovat asuneet aivan viime vuosiin asti.[11]

Puhoksen kylä valittiin Vuoden kyläksi 2023.

Puhoksen seurojentalo Kantatie 71:ltä päin nähtynä.

Elinkeinot muokkaa

 
Puhoksen seurojentalo ja urheilukenttä.

Teollisuus muokkaa

Puhoksen satama muokkaa

Tehtaita palvelee Puhoksen satama. Sitä sekä Joensuun satamaa operoi sama yhtiö, Joensuun Laivaus Oy. Puhoksessa laivataan pääosin metsä- ja puuteollisuuden tuotteita.[12] Puhos Satama Oy:n kapasiteetti on 2 700 m2 (terminaali 1) + 3 000 m2 (terminaali 2).[12]

Puhoksen kanavahanke muokkaa

Joensuulainen kauppaneuvos Antti Juhana Mustonen omisti 1800-luvun lopulla Puhoksen ja Utran sahat. Hän suunnitteli rakentavansa kanavan Puhokseen sekä yksityisen rautatien Pyhäjärven ja Laatokan välille. Hän teki suunnitelmistaan ehdotuksen vuonna 1875. Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus puolsi anomusta seuraavana vuonna. Suunnitelman mukaan Puhoksen koski olisi ohitettu noin 600 metriä pitkällä ja 1,78 metrin syvyisellä kanavalla. Sulku oli tarkoitus tehdä puusta ja kanavan varrelle oli tarkoitus rakentaa telakka. Suunnitelma hyväksyttiin vuoden 1876 lopulla ja työt käynnistyivät pian tämän jälkeen. Kaivu aloitettiin Pyhäjärven puolelta. Kanavaa kaivettiin noin 400 metriä ja jopa sulun paikkakin kaivettiin lähes täyteen leveyteen ja syvyyteen. Mustonen kuitenkin kuoli ja työt keskeytettiin. Seuraavina vuosikymmeninä tehtiin ainakin kolme anomusta töiden jatkamiseksi, mutta niitä ei hyväksytty. Paikallisesti kaivanto tunnetaan nimellä Mustosen kanava.[13]

 
Talvinen kuva Puhoksesta

Matkailu muokkaa

Valtatie 6:n varressa sijaitsevassa Matkailukeskus Pajarinhovissa on muun muassa Suomen suurin yksityinen eläinpuisto. Huhtikuussa 2010 valmistui Pajarinhovin historian suurin investointi, vesipuisto.[14][15][16] Pajarinhoviin kuuluu myös Finlandia Hotels -ketjun hotelli, huviloita, hirsimökkejä, ravintola ja kahvila, tehtaanmyymälöitä, ohjelmapalveluja ja 400 neliömetrin tanssipaviljonki.[14]

»Allasosastoa voi verrata esimerkiksi Imatran kylpylään.»
(Pajarinhovin Vesipuisto Oy:n toimitusjohtaja Mari Pykäläinen.[14])

Puhoksessa on paljon rantaviivaa ja siten myös loma-asutusta. Orivesi ulottuu kylän keskustaan ja eteläistä osaa (Tasapää) reunustaa Pyhäjärvi. Nämä yhdistyvät toisiinsa Puhoksen kosken kautta, jossa on myös Pohjois-Karjalan Sähkön vesivoimalaitos.[17] Puhoksen voimalaitoksen valmistumisvuosi on 1961. Sen putouskorkeus on 3,7 metriä ja suunnitteluvirtaama 20 m3/s. Kokonaisteholla 0,8 MW tuotetaan vuodessa energiaa 1 500 MWh.[17]

Puhoksen kehittämisyhdistys ry. muokkaa

Puhoksen kehittämisyhdistys ry on perustettu toukokuussa 2021. Yhdistyksen tavoitteena on Kiteen Puhoksen kehittäminen entistä vetovoimasemmaksi ja mukavammaksi paikaksi asua ja elää. Yhdistys järjestää elämyksellisiä tapahtumia asukkaille ja matkailijoille. Yhdistys organisoi Puhoksen kylän viihtyvyyden lisäämiseksi talkoita ja muuta toimintaa. Yhdistys toimii aktiivisesti yhteistyössä muiden yhdistysten, toimijoiden ja Kiteen kaupungin kanssa.

Lähteet muokkaa

  1. VANHA PUHOS vanhapuhos.blogspot.com. Viitattu 11.4.2024.
  2. Taskutietoa Kiteen kaupungista 22.4.2010. Kiteen kaupunki. Arkistoitu 15.6.2011. Viitattu 2.5.2010.
  3. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 15.9.2021. [vanhentunut linkki]
  4. Puhoksen koulu: Opettajat Kiteen kaupunki. Viitattu 4.4.2011. [vanhentunut linkki]
  5. Kiteen kirjasto Kiteen kaupunki. Arkistoitu 18.5.2011. Viitattu 4.4.2011.
  6. Puhoksen Perinnepäivät puhoksenperinnepäivät.fi. Viitattu 30.8.2013.
  7. Puhoksen historiallinen teollisuusympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 2.5.2010.
  8. Puhoksen patruuna (pdf) Kitee.fi: Kiteen kaupunki. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 27.7.2007.
  9. Baković, Nicola: Tarja's biography on the official site tarjaturunen.com. Viitattu 2.5.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  10. Täällä on Nightwishin salainen piilopaikka MTV3. 5.3.2010. Viitattu 2.5.2010.
  11. Kirsti Nortia-Holopainen / Haastattelu (video) YouTube. Viitattu 2.5.2010.
  12. a b Satamat Joensuun Laivaus Oy. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 3.5.2010.
  13. Arnholm, Bosse: Puhoksen kanavahanke kanaler.arnholm.nu. Viitattu 2.5.2010.
  14. a b c Könönen, Juha: Kiteen vesipuistosta tulee aiempia suunnitelmia suurempi Länsi-Savo. 27.5.2009. Viitattu 2.5.2010. [vanhentunut linkki]
  15. Sahiluoma, Veijo: Pajarinhovin viihdekylpylä saamassa miljoona-avustuksen investointeihin Kauppalehti. 12.2.2007. Viitattu 2.5.2010. [vanhentunut linkki]
  16. Ahjopalo, Janne: Miljoonaluokan vesipuistoa rakennetaan YLE Pohjois-Karjala. 3.8.2009. Arkistoitu 5.8.2009. Viitattu 2.5.2010.
  17. a b Puhoksen voimalaitos Pohjois-Karjalan Sähkö. Viitattu 3.5.2010. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa